Josefuksen Juutalaissodan historiaa odotellessa Plutarkhos: Kuuluisien miesten elämäkertoja (WSOY 1955, 2. p. 1989). Josefuksen tiedetään kertoneen Aleksanterin käynnistä Jerusalemissa ja siihenkin haluan palata. Aleksanteri Suuri (356-321 eKr.) oli Makedonian kuninkaan Filippos II:n ja Olympiaan, Epeiroksen vuoristoisen kuningaskunnan prinsessan poika. Plutarkhos oli kreikalainen, mutta samalla Rooman maailmanvaltakunnan kansalainen. Hän oli syntynyt n. 46 jKr. ja kuollut n. 120 jKr. Hän oli Boiotian Khaironeiasta, mutta opiskeli Ateenassa. Plutarkhos oli lähinnä filosofi. Kuuluisien miesten elämäkertansa teki hänestäkin kuuluisan. Plutarkhoksen teoksen suomennostyön aloitti Kalle Suuronen ja loppuun saatti Edvin Linkomies. Plutarkhoksen aikaisia Rooman keisareita Linkomies kuvaa sanoin: "Plutarkhoksella oli erittäin suuri valtiollinenkin vaikutusvalta koko Kreikassa. Se johtui siitä, että hänellä oli keisarin luottamus. Kysymyksessä olivat hyvät ja oikeamieliset hallitsijat Trajanus ja Hadrianus." Antiikin tutkijoille tyypillistä maailmanvaltojen ihannointi ja Jeesus Nasaretilaisen seuraajien sekä juutalaisten halveksunta.

PLUTARKHOS RINNAN DANIELIN KIRJA

"Kuuluisa juutalainen historioitsija Josefus kertoo, että kun Aleksanteri Suuri kävi Jerusalemissa niin Vanhan testamentin tutkijat esittivät hänelle VT:n ennustuksen nuoresta kreikkalaisesta, joka hävittää Persian valtakunnan. Aleksanteri Suuri uskoi sen tarkoittavan itseään, sai siitä rohkeutta ja muuttui suopeaksi juutalaisia kohtaan. Danielin kirjan "kauris" oli Aleksanteri Suuri. Vuonna 333 eKr. hän johti sotaa Persiaa vastaan, toteutti isältään keskeneräiseksi jääneet aikeet: kreikkalaisten Vähä-Aasian siirtokuntien vapauttaminen persialaisten vallasta ja siten koko Persian valloittamisen." (Uusi Tietosanakirja, Karisto 1928). Hän valloitti myös Palestiinan ja Jerusalemin vuonna 333 eKr. Siitä päivästä jolloin nuori kreikkalainen valloittaa Pyhän kaupungin ennustettiin kuluvan 2300 "päivää" eli vuotta kun se jälleen olisi Israelin hallussa (Dan 8:14). -333+2300=1967! Jeesus sanoi, että Jerusalem on pakanain tallattavana kunnes pakanain ajat päättyvät (Lk 21:24)!", Tuleva Lähi-idän rauhansopimus ja uskovien katoaminen (1986)

Syntymä: "Ei ihme, että temppeli paloi, koska Artemis puuhasi silloin Aleksanterin kätilönä". Tietäjät, jotka temppelin palon aikaan sattuivat olemaan Efesossa, juoksivat sen nähtyään sinne tänne lyöden kasvoihinsa huutaen, että tämä päivä on Aasian suuren turmion ja onnettomuuden alku." (s. 396) Nuoruus: Persian kuninkaan lähetiläät, jotka saapuivat Makedonian hoviin Filippoksen poissa ollessa, Aleksanteri valloitti ystäväkseen vieraanvaraisella kestityksellä ja huomaavaisella käytöksellään. Kyseli mm., millainen on Persian sotilaallinen voima ja valtiollinen mahti, ja lähettiläät hämmästyivät eivätkä pitäneet Filippoksen kehuttua kaunopuheisuutta hänen poikansa esityksen rinnalla paljonkaan arvoisena. Aina kun tuli sanoma, että Filippos oli valloittanut jonkin huomattavan kaupungin tai saanut loistavan voiton, Aleksanteri valitteli ikätovereilleen, että isänsä valtaa kaiken ennen meitä eikä jätä yhtään suurta tekoa meidän avullamme suoritettavaksi. Filippoksen sotiessa byzantionilaisia vastaan Aleksanteri Makedoniassa johti hallitusta vain 16-vuotiaana. Aleksanteri oli 20 vuoden ikäinen saadessaan hallittavakseen valtakunnan isänsä tultua salamurhan uhriksi. Sotaretkelle Aasiaan: Kreikkalaiset kokoontuivat Istmoksen kannakselle päättämään liittymisestään Persiaa vastaan tehtävään sotaretkeen. Päälliköksi valittiin Aleksanteri. Tässä yhteydessä kerrotaan tapauksesta Diogenes. Aleksanteri oli tuolle askeetikolle antanut mahdollisuuden toivoa mitä tahansa ja Diogenes vastasi, että jospa väistyisit auringon tieltä. "Ellen olisi Aleksanteri, tahtoisin olla Diogenes", huudahti Aleksanteri kohta. Tämän jälkeen Aleksanteri lähti Delfoihin tiedustelemaan oraakkelilta sotaretken onnistumista. Hän saapui päivänä, jona ei ollut soveliasta antaa vastauksia ja niin tuo papitar olikin vaiti Aleksanterin lähettiläälle. Sitten Aleksanteri meni itse kysymään asiasta ja vei väkisin papitarta temppeliin. Papitar huudahti, että sinä olet vastustamaton poikanen, mikä Aleksanterille vastaukseksi riittikin. Aleksanterin sotajoukko käsitti hieman yli 30.000 jalka- ja 4000 ratsumiestä. Ensimmäisen taistelun jälkeen myös Sardes, Persian valtakunnan ranta-alueen helmi, siirtyi Aleksanterin puolelle, ja muut seurasivat pian esimerkkiä. Aleksanteri oli kahden vaiheilla, käydäkö heti ratkaisevaan taisteluun Dareioksen kanssa, vaiko suorittaa ensiksi sotatoimia rannikolla vallaten tukialueita.

SAMA ENNUSTUS MOLEMMILLA

Plutarkhos: Kerrotaan, että Lykiassa Ksanthoksen kaupungin luona oli lähde, joka noihin aikoihin alkoi itsestään kuohua ja tulvia, jolloin sen pohjasta paljastui vaskinen taulu, johon vanhamallisin kirjaimin oli kaiverrettu, että Persian valtakunta hajoaa kreikkalaisten iskusta. Tämän ennustuksen rohkaisemana Aleksanteri kiirehti karkottamaan viholliset rannikkoalueelta aina Kilikiaa ja Foinikiaa myöten. (Plutarkhos: Kuuluisien miesten elämäkertoja, Aleksanteri suuri s. 412). Lyykia ja Ksansthos mainitaan Raamatussa. Ei ehkä sama tapaus, mistä Josefus mainitsee, mutta kysymyksessä kuitenkin vastaava kuin Danielin kirjan tunnettu ennustus nuoren kreikkalaisen valloitusretkestä, ja se ennustushan jatkui, että 2300 vuotta myöhemmin Israelille palautetaan Jerusalem, kuten sitten vuonna 1967 säädetysti tapahtui! Plutarhkhokselle Israel on hävitettävä niinkuin Zeuksensa Jerusalemin temppeliin epäjumalaksi työnnettiin n. 165 eKr., ja roomalaisten "urotyönä" 70 jKr. koko temppeli hajotettiin.

KOHTI JERUSALEMIA JA JERUSALEMISSA

Plutarkhoksen mukaan Tyroksen piiritys päättyi seuraavalla tavalla. Tietäjä Aristandros teurasti uhrin ja vakuutti, että kaupunki tulee jo siinä kuussa valloitetuksi. Koska päivä oli kuukauden viimeinen, kuulijat nauroivat pitäen ennustusta pilkkanaan. Tämän jälkeen Aleksanteri puhallutti torveen hyökkäysmerkin ja kävi muureja vastaan suuremmalla voimalla kuin oli aluksi aikonut. Leirin vartijatkin lähtivät ilman lupaa mukaan hyökkäykseen ja kiivaassa taistelussa tyrolaisten rohkeus petti ja Aleksanteri sai kaupungin valloitettua vielä samana päivänä. Raamattu ja Raamatun Sanakirja: Tyro, Tyyro, Tyyros (Jos 19:29, Hes 26:4,12, 27:3, Matteus 11:21, 15:21, Lk 10:13, 11:22, 15:21, Mk 3:8, 6:17, 7:24, Apt 21:4). Aleksanteri suuri kaivautti vanhan Tyyron rauniokerrostumat ja upotti ne mereen täyttäessään rannikon ja uuden Tyyron välisen strategisesti suojaavan salmen, jotta pääsisi paremmin Tyyron kimppuun. Hävitettyään Tyyron A. vetäytyi Jerusalemia kohti. Ylimmäinen pappi Jaddua, Neh. 12:11, kohtasi hänet kaupungin ulkopuolella. A. osoitti kunnioitusta ja sanoi, että oli rukoillut tämän Jumalaa ja että oli nähnyt Jadduan unessa "kehottavan häntä menemään Aasiaan". Sitten he menivät temppeliin ja A. otti vastaan sellaisia ennustuksia, joita mainitaan Dan. 8:21:ssä ja 11:3:ssa ja sovitti ne itseensä. Pidetään kiistämättömänä, että ennustukset Dan 2:40, 8:5-7,21 ja 11:3 tarkoittavat Aleksanteri suuren Kreikkaa. (Aapeli Saarisalo). HV

http://wwnet.fi/users/veijone