Almanakat ja kalenterit Suomessa

ALKUSANAT

Vuosituhannen vaihteeseen sopii hyvin laittaa internetiin teksti almanakoista ja kalentereista Suomessa. Vuoden 2000 kalenteria hankin itselleni tavallista enemmän, useita erilaisia kappaleita. Arvostan kalentereita ja sehän näkyy päivittäisistä uutisistanikin internetissä osoitteessa wwnet.fi/users/veijone/.
Hakemistosivullani lukee, että olisin henkilö, joka Suomessa johti seurakuntaa, mikä katoaisi yläilmoihin vuosituhannen vaihteessako Jerusalemista sovittaessa. Vuosituhannen vaihteen tietämiin olen ennaltatiennyt maailmaan tulevan mullistuksen, mikä tuhoaa suurimman osan kaikesta maan päällä olevasta. Muutamia almanakkojakin olen tallettanut maan alle, jos ne sielläkään säilyvät vihan ajan yli. Aikakausi vaihtuu niinkuin itse kirjoittamani "kalenterin" otsikkokin kertoo: Jerusalemista sovittaessa.

HISTORIAA
Ruotsin valtakunnassa on julkaistu almanakkoja vuodesta 1540 lähtien. Niillä oli saksalainen esikuva ja ne kopioitiinkin suoraan Saksassa käytetyistä almanakoista 1600-luvun alkuvuosiin saakka.
Ensimmäinen kansallinen almanakka syntyi vuodelle 1608 suomalaissyntyisen Sigfridus Aronus Forsiuksen toimesta. Sen nimistö noudatti Turun hiippakunnasta peräisin olevaa pyhimyskalenteria. Forsiukselta ilmestyi Ruotsi-Suomea varten almanakkoja aina vuoteen 1623 saakka.
Ensimmäiset almanakat olivat kohdistetut Tukholman horisonttiin. Vuodesta 1623 lähtien almanakka kohdistettiin Turun horisonttiin. Niin jatkui aina vuoteen 1832 asti, jolloin alettiin laatia almanakkoja erikseen Helsingin ja Oulun horisonttien mukaan. Tämä tarkoittaa sitä, että auringon nousu- ja laskuajat ilmoitettiin kyseisissä paikoissa tapahtuvan mukaisesti.
S. A. Forsiuksen jälkeen almanakkoja lienee toimittanut matematiikan professori Simon Kexlerus akatemian kansleri Per Brahen ehdotuksesta. Vuoden 1650 vaiheilta asia on epäselvä, myös Andreas Thuroniuksen epäillään julkaisseen almanakkoja. 1660 lähtien tiedetään olevan Suomea varten painettuja allakoita. Kaikilta vuosilta niitä ei ole säilynyt eikä ole varmaa onko niitä kaikkina vuosina ilmestynytkään.
Vuoteen 1705 asti Suomeen tarkoitetut almanakat olivat ruotsinkielisiä. Silloin ilmestyi ensimmäinen suomenkielinen almanakka professori Laurentius Tammeliuksen toimesta. Matematiikan professori Nicolaus Hasselbom jatkoi Laurentiuksen työtä 1726-49, jolloin almanakkaoikeudet annettiin Ruotsin tiedeakatemialle. Kun Suomi liitettiin Venäjään, oikeudet siirtyivät Turun akatemialle ja vuonna 1826 Helsingin yliopistolle.
Almanakkojen käyttö oli Suomessa harvinaista pitkään. 1700-luvun jälkipuoliskolle saakka Pohjolassa seurattiin vuodenkulkua riimukalenterin avulla. Se on toiselta nimeltään riimusauva kuten olikin puusauva mihin oli riimukirjaimin merkitty vuoden päivät. Vuonna 1753 siirryttiin kokonaan gregoriaaniseen kalenteriin. Almanakkaoikeudet ovat edelleen Helsingin yliopistolla. Nyt kun se on julkaissut almanakan vuodelle 2001 jälkeen Vapahtajamme Kristuksen syntymän on kulunut 2000 vuotta oletetusta Jeesuksen syntymästä. Tuhatluvun vaihteessakin laskettiin, mutta Kristuksen paluu ei voinut tapahtua ennen kuin pettävä valerauha Jerusalemille, Pax Ierusalem toteutui.
31. 12. 2000 Harri Veijonen. Lähde: Vanhimman suomalaisen kirjallisuuden käsikirja. SKS 1997.

KIRJALLISUUTTA:

Fredrik Wilhelm Pipping: Historiska bidrag till Finlands calendariografi. 1858.
G. E. Klemming & G. Eneström: Svenska almanachor, kalendrar och kalendariska skrifter intill 1749. 1878.
G. E. Klemming & G. Eneström: Svenska almanachor och kalendarier 1749-1879. 1879.
Kustavi Grotenfeltz: Muutamia lisiä paimenmuistoihin vanhoista almanakoista vuosilta 1702-1704. Helsinki 1912.
Gunnar Johansson: Vanhojen almanakkojen kätköistä. Valvoja-Aika 11. Helsinki 1933.
Suomen almanakan juhlakirja. Helsinki 1957.
Arno Forsius Sigfridus Arnus Forsius almanakan tekijänä. Bibliophilos 1986.

HOME