Hannula, Frans sekä Frans hannulan tuotanto HANNULA , 1911 Hannulan herätyksen nimellä tunnettavan liikkeen keskuspaikka oli Turkuun vuonna 1906 rakennettu Betel-kirkko. Frans Hannula oli Suomen Lähetysseuran Ambomaan lähetti, joka tuli kotimaassaan kysytyksi julistajaksi vuosisadan alussa aina kuolemaansa, vuoteen 1914 saakka. Hannulan aika liittyy kiinnostavalla tavalla samoihin aikoihin maahamme tulleeseen helluntailiikkeeseen. Monet luterilaiset uskovat Lähetysseurastakin siirtyivät helluntailiikkeeseen. Frans Hannulakin olisi saattanut kuulua joukkoon, ellei Antti J. Pietilä olisi kirjoittanut kärkevää arvostelua. Vapaakirkolliset ja Hannulan väki toimivat alussa yhdessä. Pian kävi ilmeiseksi, että Hannula ei halunnut lähteä kirkosta vaan yhdistää kirkon sisällä vaikuttavaa herätystä. Kun helluntailaista kielilläpuhumista ei ymmärretty, Hengen ilmiöt kirkon sisällä jäivät vuosikymmeniksi tukahduksiin, vastustettavaksikin asiaksi. Kaarlo Edvard Kilpeläinen (1879-1941), vaikka herätyskristillisenä pappina, lienee vaikuttanut eniten Hannulaan ja hänen jälkeiseen kirkon sisäiseen kehitykseen. Saarnaajana Frans Hannula (1855-1914) oli suuri kansanpuhuja. Katolisesta kirkosta erottamiseen on riittänyt uskoon tulon, luterilasesta upotuksen oton ja helluntailaisesta totuuden Herran paluusta opettaminen. Samalla päinvastaiseen suuntaan ekumenialla paavi veti totuuteen eksyneitä, ettei kukaan pelastuisi tulevasta vihastakaan. Hannulan aikana Hannula oli yksi pisimmälle edenneitä. Silloin hän oli myös yksi aikansa parhaita Herran paluun ennaltatietäjiä Suomessa. [ 1 ] Hannula, Frans Malakias i Ondonga 1898 [ 2 ] Hannula, Frans Ondongan Malakias 1898 [ 3 ] Hannula, Frans Jumalan rakkauden ylistys 1913 [ 4 ] Hannula, Frans Uskollinen kuolemaan asti 1914 [ 5 ] Hannula, Frans Herra vie perille 1955 [ 6 ] Hannula, Frans Herra vie perille 1955 [ 7 ] Hannula, Frans Armosta olette autuaat 1981 Timo Junkkaalan toimittama esitys Frans Hannulan kirjoituksista Hannulan Afrikan vuosilta (1886-94) että myöhemmältä ajalta. Ahonen, Eino, Olavi sekä Eino O. Ahosen tuotanto Ja Ganges soitteli univirttä. RV 1062 Matti maailmalla. RV 1962 Muistoja ja kirjoituksia Barrat, T. B. sekä T. B. Barratin tuotanto Lindsey, Hal sekä Hal Lindseyn tuotanto Pietilä, Antti, J. sekä Antti J. Pietilän tuotanto Pylkkänen, Vilho sekä Vilho Pylkkäsen tuotanto PYLKKÄNEN , 1925. Tämä kirja on tavallaan helluntaiherätyksen historiaa. Herätys alkoi ensimmäisenä helluntaina. Jumalan edessäkään ei kestä se itsekkyys, jota monet jopa tässä kirjassa silti mainitut Herran paluun ennaltatietäjät ovat edustaneet. Nimittäin, että helluntaina alkanut herätys olisi jonkun järjestäytyneen tai minkään ryhmän omaisuutta. Helluntaiherätys ei ole sama kuin helluntaikirkot, jotka esiintyvät Suomen helluntaiherätys-nimellä. Ja kyseiset helluntaikirkot eivät ole edes ainoa ryhmittymä, jonka synty yhdistyy vuosisadan alussa samaan, mm. T.B. Barratt nimeen. Ei voida saada tarkkaa lukua paljonko maastamme löytyy minkään nimisiin kirkkoihin kuulumattomia Hengellä täytettyjä uskovia, joita ainakin tämän kirjan tekijä kehottaa keskinäiseen yhteyteen ja vanhimmiston luomiseen paikkakunnille, missä se vain on mahdollista. Siinä käsitän olevan paikallisseurakunnan. Mutta sitä nimitystä käyttävät itsestään kaikki yhdistykset jopa kirkotkin, jotka vähiten muistuttavat Raamatullista seurakuntaa ollen lähinnä maailma. Maailmasta uskovaiseksi oli kääntynyt Vilho Pylkkänen jo Barrattin vierailun aikoihin. Vuonna 1925 Pylkkänen alkoi toimittaa Voitto Sanomia. Siihen aikaan ei vielä ollut tietoa kumpi liike jää jäsenmäärältään suuremmaksi, Pylkkäsen edustama "Helluntaiystävät" vaiko sittemmin Suomen Helluntaiherätys, "herätys" nimen ottanut liike. Helluntaiystävien jäsenmäärä on heidän lehtensä levikistä päätellen ollut suurimmillaan useita tuhansia. Nyttemmin Helluntaiystävät ryhmittymä toimii vain muutamilla suurimmilla paikkakunnilla. Vanha sanonta sanoo, että mieluummin laatua kuin määrää. Ketään kehumatta meidän on todettava, että varsinkin taivaaseen pääsyssä sanonta pätee. Pieni lauma, puhuu Raamattu, vaikka se maailmanlaajuisesti onkin miljoonia Ilmestyskirjan mukaan. Jos Vilho Pylkkänen puhuisi haudastaan, hän puhuisi pienelle laumalle: Morsian, oletko morsian vai se tyhmempi ehdokas (Mt 25)? Soininen, Vilho sekä Vilho Soinisen tuotanto SOININEN , 1930 Etsittäessä merkittävää julistajaa 1930-luvun Suomesta, tulee mieleen ainakin nimi Vilho Soininen. Soininen erosi sittemmin helluntailaisten päälahkosta perustaen Siionin, mikä nyttemmin palannut päälahkon yhteyteen. Eino I. Mannisen (katso vuodesta 1935) poika, Veikko Manninen kirjassaan "Mannisen tie" kertoo oman näkemyksensä tapahtumista. Parempi olisi ollut, että olisi kirjoittanut niin, ettei sitten olisi tarvinnut mainostaa kirjaansa anteeksipyytämällä Ristin Voiton palstalla Soinisen jälkeläisiltä. "Älköön kovin moni pyrkikö opettajaksi", sanoi Veikko Manninen itselleni. "Saatanan hyvä opettaja":ssa kirjoitan niin, ettei tarvitse pyytää Manniselta anteeksi: "Sen verran kunnioitin miestä, etten vastannut: "Moni opettaja jäi pyrkyriksi"." Magnusson, Anton sekä Anton Magnussonin tuotanto MAGNUSSON , 1933. Anton Magnusson oli Helsingin Anreaskirkon pastori. Hänen pitämänsä raamattuviikot saivat aina runsaasti kuulijoita. Ruotsinkielisenä hänen puheensa piti kääntää suomeksi ja tulkkina toimi useimmiten Sylvi Mämmö. Hänen raamattuluentosarjoistaan on julkaistu kirjakin. Parhaimmillaan Magnusson oli Roomalaiskirjeen tulkkina. Magnussonin voimakas puhe sai joskus toiset Sananpalvelijatkin liikuttumaan. Näin kävi mm. Viipurin helluntaiseurakunnan saarnaaja, Arthur Hällströmille Magnussonin vieraillessa puhujamatkalla siellä syksyllä vuonna 1933. Hällströmiin Magnussonin puhe oli vaikuttanut niin syvästi, ettei hän pystynyt viemään seurannutta hengellistä lauluaan loppuun. Magnusson oli puhunut aiheesta, kuinka kaikkien Herran omien oli kerran astuttava Kristuksen tuomioistuimen eteen. Vaikkei ole kysymys kadottavasta tuomiosta (Rm 8:1), Magnusson puuttui etenkin niihin motiiveihin, jotka uskovan tekoja ohjaavat. Onko vaikuttimena ollut vain rakkaus Herraan ja sielujen pelastukseen vai onko kunniaa haettu itsellekin. Ulkoilmakokouksessa Pietarsaaren kasvitieteellisessä puistossa Magnusson saarnasi kerran Luukkaan evankeliumin 14. luvusta: "Mene teille ja aitovierille ja pakota heitä tulemaan sisälle, että minun taloni täyttyisi" (jae 23). Saman jakeen koin itse voimakkaasti vuonna 1986. Siitä alkaen olen kirjoissanikin opettanut, että tuo tehtävä on juuri meidän. Sanomalla tulevia tapahtumia etukäteen myös uskon edes muutamia sieluja voittavani taivaallisen Jerusalemin rauhaan ennenkuin sen irvikuva täällä alhaalla pettää. Manninen, Eino Ilmari sekä Eino I. Mannisen tuotanto MANNINEN , 1935. Jos Suomen Helluntaiherätyksen uranuurtajista tällä vuosisadalla halutaan mainita yksi nimi, se on Eino Ilmari Manninen. Mieleenpainuvin muistoni on kun ev.lut.piispa E.G.Gulin kirjoitti kirjansa "Kasteen evankeliumi" ja Manninen pani paremmaksi: "Evankeliumin kaste". Niinhän meillä tehdään: uskoville upotus lahkoihin liittämättä, sanon minä! Piispa E. G. Gulinin suomettuminen tuli puheenaiheeksi lokakuun lopulla 1996. (mainittu silloin viikon profetiassakin). Avainsanoma 8/96 kertoi, että niihin aikoihin Eino I. Mannisen syntymästä tuli kuluneeksi sata vuotta. Sama lehti kertoo Eino I.:nkin tienneen milloin Jeesus tulee vähän samoin kuin esitin 1986 kirjasessani "Lukijalle" sen jälkeen kun poikansa Veikko oli kieltänyt minua opettamasta asiaa. Vanhan sisaren kysymykseen Eino I. oli vastannut: "Sitten, kun Hänen tulemuksestaan ei enää puhuta." Etten sanoisi, että Veikko-poikakin on jo lopettanut. Muroma, Urho sekä Urho Muroman tuotanto MUROMA , 1936. Ev.lut. Sisälähetyssäätiö kustansi vuonna 1975 Urho Muroman kirjan "Katso, Hän tulee". Teos oli uusintapainos "Herää valvomaan" lehden kustantamana ilmestyneestä "Katso, Hän tulee pilvissä!" Herää valvomaan lehteä julkaisee edelleenkin luterilainen, Suomen Raamattuopiston kustannus. Niinkuin yleensä näissä luterilaisissa teoksissa selitetään vain Ilmestyskirjaa, niin tässäkin. Urho Muroma oli tulisieluinen saarnaaja ja joidenkin mielestä profeettakin. Varsinaisena profeettana hänen kannattajajoukoissaan pidettiin aiemmin elänyttä Helena Konttista, josta tehtiin "Karjalan naisprofeetta" ja muita kirjoja. Vietettiinpä pitkään hänen muistokseen Parikkalassa orpokotijuhliakin. Helluntailaiset eivät yleensä pitäneet varsinkaan Konttisen epäraamatullisista unissasaarnaamisista ja arvostelusta. Nyttemmin Pohjois-Karjalassa vaikuttava helluntaisaarnaaja, Pekka Salenius on tehnyt eräästä seurakuntansa jäsenestä, Eino Lindströmistä kirjan nimellä "Pohjois-Karjalan profeetta". Kirjoittajaa on nimitetty "Lappeenrannan profeetaksi", mutta 1986 kirjasessani sanon olevani tutkija enkä profeetta, vaikka toisin kuin mainituilla profeetoilla ennaltatietämisestäni on näyttöä kirjallisina dokumentteinä. "Sen, joka voittaa... " Ilm. 2:7. Urho Muroma kirjoittaa, että Jumalan suuret lupaukset kuuluvat voittajille. Joka vahvana pysyy loppuun asti, se pelastuu, sanoo sana (Mt 10:22), ja Muroman mukaan ne voittavat, jotka pysyvät uskollisina loppuun asti. Kaikki riippuu siitä pysymmekö Hänessä. Voiton salaisuus on siinä, että minä en enää ole mitään vaan Kristus on kaikki, sanoi Muroma. Kirjassaan hän selittää lähinnä Ilmestyskirjan toisen luvun alkua. Kuka uskoisi, että Jeesus Kristus on jo nyt maan kuningasten hallitsija (Ilm 1:5)? Eiväthän he näytä vähimmässäkään määrin välittävän Hänestä. Muroman mukaan Herra johtaa kaikki kohti suurta katastrofia. Vihan ajan tulo on Muromalle selviö. Mutta sen jälkeen Kristus perustaa valtakuntansa maan päälle: "Jumala on määrännyt, että pahan pitää ensin saada täyteen määräänsä ennenkuin se tuhotaan." Uuras Saarnivaara teoksessaan "He elivät Jumalan voimassa", osa kolme, kertoo Urho Muromastakin. Urho Muroman mukaan "Herran omat antikristuksen aikana saavat kokea saatanan täydellistä perkeleellisyyttä." Me voimme yhtyä siihen käsitykseen siltä osin, mikä koskee niitä Herran omia, jotka sellaisiksi tulevat vasta vihan ajassa ensimmäistä kertaa tai heräävät valvomaan vasta ylösoton tapahduttua. Vaikkei Muroma aikansa tietämyksen mukaan uskonut "rauhaan ylösottoineen", oikein hän opetti, herää valvomaan nyt! Kirjassaan "Israel historian polttopisteessä" s. 38 Muroma toteaa aivan oikeinkin: 2 Tess 2:3-. "Tässä on nyt se "hävityksen kauhistus" josta Jeesus nimenomaan huomauttaa Matteuksen 24. luvussa." Gyllenberg, Rafael sekä Rafael Gyllenbergin tuotanto GYLLENBERG , 1939. Lähes puoli vuosisataa Juuso Hedbergin teoksen ilmestyttyä tuli markkinoille saman niminen teos: Uuden testamentin kreikkalais-suomalainen sanakirja. Viisi vuotta aikaisemmin professori I.A. Heikel professori A. Fridrichenssenin avustamana oli julkaissut kreikkalais-ruotsalaisen UT:n sanakirjan, jolloin eri tahoilla heräsi ajatus uusi suomenkielinenkin sanakirja oli saatava. Heikelin avustamana, piispa E.G. Gulinin kanssa neuvoteltuaan, työhön ryhtyi Rafael Gyllenberg. Gyllenberg... PUUTTUU. Juuso Hedbergin sanakirjasta ei löydy mitää selitystä 1 Tess 4:17:ssä kerrottuun tempaamiseen, mutta Gyllenberg mainitsee, että kysymys on jostakin yliluonnollisesta asiasta, "yliluonnollisella tavalla temmata". Liesmaa, Arvo sekä Arvo Liesmaan tuotanto LIESMAA , 1939. Vuonna 1938 oli saatu valmiiksi uusi raamatunkäännös. Monien mielestä se oli paljon huonompi kuin vanha käännös. On esitetty sellaistakin, että Jumala rankaisi raamatun kääntäjiä. Talvisodan alettua heidän kerrotaan olleen linja-autossa, joka sai osuman. Olisiko talvisota voitu välttää, jos olisi tehty tarkka alkukielessä pitäytyvä käännös? Eivätköhän huonot käännökset ole pikemminkin seurauksia kuin syitä. Talvisodan seurauksena kuitenkin Karjalan Kannas ja Petsamo tyhjeni suomalaisista ja samalla tyhjenivät luterilaiset ja muut kirkot. "Vaienneet temppelit" on liikuttava kuvitettu muistokirja noiden alueiden tyhjilleen jääneistä kirkkorakennuksista. En usko, etteikö noissa monestikin olisi kaikunut myös profeetallinen sanoma kuuluuhan jonkinlainen Jumalan valtakunnan tulon opetus sekä Isä meidän rukoukseen että kirkkovuoden saarnatekstiin. Vaikken ole joutunut kokemaan siirtokarjalaisten tietä, olen seurannut joitakin vuosia mm. Suvannon seutu-lehteä. Karjalassa vaienneitten temppelien joukosta olen tähän valinnut Sakkolan ja sen edustajana luonnollisesti vuonna 1939 siellä pastorina toiminut Arvo Liesmaa. Sakkola oli Käkisalmen läänin eteläisen osan vanhin luterilainen seurakunta, sanotaan mainitussa teoksessa. Sen verran haluan korjata, ettei mikään paikkakunta voi olla seurakunta. Luterilainen kirkko Sakkolassa tiedetään olleen jo 1500-luvulla. Useampia kirkkoja tiedetään olleen ja ukkosen lyömiksikin joutuneen. Vuonna 1939 rajan taakse jäänyt kirkko oli valmistunut vuonna 1779. Parikin kertaa kirkkoa oli korjattu. Valtion kanssa liittoutumista juhlistavat urut kirkossa oli jo vuonna 1845, mutta 1913 ne oli vaihdettu suurempiin, 20-äänikertaisiin. Kristuksen taivaaseenastumista esittävän alttaritaulun oli maalannut rouva A. Såltin vuonna 1879. Sakkolan kirkko paloi sodassa syyskesällä vuonna 1941. Alttaritaulu ja kirkon kellot säilyivät turvaan. Vladimir Zhirinovskikin on sanonut, että hän haluaisi kuulla kirkon kellojen soittoa Jäämereltä Mustallemerelle. Silloin kun Suomen Siionista ei enää kuulu väkevää profeetallista saarnaa, vaikenevat temppelitkin. Mattsson, Anna-Liisa sekä Anna-Liisa Mattssonin tuotanto MATTSSON , 1940. Toinen vanhemman polven helluntailasia lähetystyöntekijöitä oli Anna-Liisa Mattsson yhdessä miehensä Sandfridin kanssa. Varsinaiseksi lähetyskentäksi heillä tuli Etiopia. Kaikille luoduille-säätiö samoin kuin lähetystyöntekijöiden kieliopintoja tukeva Larsmon lähetyskoti on heidän aikaansaannostaan. Luterilaisena pappina, sittemmin helluntailaisten kautta babtisteihin siirtyneen isänsä opetusta noudattaen Anna-Liisan onnistui lahjoittaa Raamattu henkilökohtaisesti jopa Idi Aminille,Ugandan diktaattorille. Kerran hänelle järjestyi tilaisuus puhua useammalle Afrikan johtajalle. Noiden oli vaikea salata liikutustaan kun Anna-Liisa kertoi miehestään, kuinka tuo menestyvä liikemies jätti kaiken Herran työn tähden ja rakkaudesta Afrikan maanosaan. Kesällä 1988 Anna-Liisa oli matkalla Moskovaan toimittaakseen Raamatun presidentti Mihail Gorbatshoville. Ensio Mustonen "Vieraskirjan äärellä" ei lähemmin kerro, miten asia edistyi paitsi, että Anna-Liisa kuoli sillä matkalla Moskovalaisessa sairaalassa. Samoihin aikoihin kirjoitin Lappeenrantalainen lehdessä varoittaen M. Gorbatshovia enempää jatkamasta muinaisten antikristusprofetioiden täyttämistä. Siinä totesin, ettei totuuden julkinen julistaminenkaan estä Antikristusta jatkamasta omaa parodiaansa vielä Lähi-Idän rauhaankin ilmestyen. Puoli vuotta tämän kirjoittamiseni jälkeen, loka-marraskuussa 1996 ilahduin näkemästäni, Anna-Liisa Mattssonista Aika Oy:n toimesta ilmestynyt elämänkertakirja. Se on ehdolla vuoden kristilliseksi kirjaksikin ja on ehdokkaista parhaimpia ja sellainen, josta edes voidaan käyttää sanaa kristillinen eikä uskonnollinen. Kirkkoihin kuulumaton seurakunta voi lukea eri kirkkojenkin kristillisiä kirjoja. Holopainen, Marja sekä Marja Holopaisen tuotanto HOLOPAINEN MARJA, 1943. 1980-luvun alussa toimittamani Lasten ystävä-lehteen olin kelpuuttanut hullulta kuulostaneen profetian Herran paluuta edeltävästä tähdestä. Profetia oli Näkysanomia-kirjasta, mikä oli julkaistu jo vuonna 1943. Pieni palvelija ei sano nimeään. Kysyin sitä Näkysanomia kirjan 5. painoksen kustantajalta, Martti Saleniukselta, Toivakasta. Vastaus tuli Stefanus-lähetykseltä ja edelleen pyydettiin kysymään Tetrimäen yhteisöstä, missä kyseinen pieni palvelija oli asunut, Vehmarsalmella. Nimeksi selvisi Marja Holopainen. Jo edesmennyt, eikä niinkään etevä Danielin kirjan ymmärtämisessä, vaan keskinkertainen ihmisprofeetta, jollaiset eivät koskaan liene pystyneet pitkiin toteutuviin profetaisarjoihin kuten Raamattu ja sitä lainaavat selittäjät. Älköön siis nimitettäkö inhimilliseen suoritukseen pystynyttä sisarta vääräksi profeetaksi varsinkaan, jos näemme kuoltuaan merkkejä taivaalla vuosina 1996-97! Katso Ylkä tulee. Valmistautukaa! Näinkin tuota ilmaisenakin levitettyä kirjaa on otsikoitu. Kirja kehottaa pienelle paikalle. Uskon siitä senkin, että "mitä lähemmäksi tuloni lähenee, sitä huonommassa maineessa morsiuskansani maanpintaa kävelee." Pieni ihme olisi, jos kaikki kustantajat eivät olisi luopiotilassa vaan tämä kirjani tulisi levitykseen jonkun kustannusliikkeen kautta. Eikö meitä seurakunnan ja arkin rakentajia pidetä pahimpina kaikissa kirkoissa? Pääsiäisenä 1996 seurakuntia-palstalla Etelä-Saimaassa meni sentään maksullinen ilmoituksemme läpi: Ylösnousi 72 tunnin jälkeen, myöhään sapattina, uuden viikon alkaessa lauantaina klo 18. Paluutaan edeltävät komeetat profetoitu 50 vuotta sitten. Jerusalemista sovittaessa Jeesus saapuu. Pyydä seurakunnan ulkopuolella sensuroitu maksuton tietopaketti Seurakunnan tiedotuskeskuksesta. Etelä-Saimaa, maakuntalehtemme kirjoitti 26.3. 1996 komeetta Hyakutake:sta mm. seuraavaa: "Hakusanalla comet Internetistä löytyy paljon muutakin tietoa Hyakutakesta ja muista pyrstötähdistä. - Hyakutake kirkastuu koko ajan ja sen koko kasvaa, jopa kaksinkertaiseksi vuorokaudessa. - Hyakutake on 500 vuoteen suurin maan päältä nähty komeetta. Sen koko on jopa ylittänyt odotukset. - Minkähänlainen ihme ensi talvena nähdään? Meitä lähestyy Hale-Bopp, jonka pitäisi olla vielä Hyakutakeakin kirkkaampi pyrstötähti." Pieni palvelija sanoi 1943 kirjassaan toistavansa Herran puhetta. Neljä vuosikymmentä myöhemmin olin hyväksynyt Herran puheeksi hullulta kuulostaneen profetian paluuta edeltävästä kasvavasta tähdestä: "Jotakin lohdutukseksi jäännöskansalleni tahdon sanoa, mistä tulen ja miten tulen. Taivaaltanne löydätte erään ihmeellisen tähden. Se on tuloni merkki: Betlehemin tähti. Se kasvaa suuremmaksi kun tuloni lähenee, ja eräänä hetkenä sen tähden kohdalta taivas aukenee ja Minä tulen, enkeleitteni seurassa. Me liidämme alas, niinkuin Minä tulin ylös. Mutta yksi salaisuus siinä on. Sitä tuloani eivät kuitenkaan näe muut kuin ne, jotka otetaan ylös. He näkevät Minut kuin ihmisen keskellään. Osa haudoistaan ylös otetaan, osa niistä, jotka elävinä ovat. - Tuo tähti siis on merkki tulostani. Se muistuttaa jäännösseurakunnalleni tuloni päivää. Se on merkki taivaankappaleella. Muitakin merkkejä tulostani kyllä on. Tutkikaa niitä Sanan mukaan ja valvoen tuloani odottakaa!" Tuleeko jumalallisessa järjestyksessä kolme komeettaa merkiksi? Komeetta lienee kuivannut Punaisen merenkin. Valitettavasti se tietää egyptiläisten kaltaisille tuomiota. Halleyn komeetta kävi tervehtimässä rauhan vuonna 1986. Silloin aloitin keskiyön huutoni, ja silloin luotiinkin pohja lopun ajan Israelin maata jakavalle valerauhalle. Hienoa tietää, että vuonna 1997 on tulossa vuoden 1996 komeettaakin suurempi komeetta ja sitten tuleekin jo vuosi 1998! Kiitos pieni palvelija! Ilmoita itsestäsi Karitsan häissä! Heiskanen, Aatu sekä Aatu Heiskasen tuotanto HEISKANEN AATU, 1946. Vapaakirkollinen, josta Vilho Rantanen on kirjoittanut. [ 1 ] Heiskanen, Aatu Aamua odottamaan! 1916 [ 2 ] Heiskanen, Aatu Pyhin pyhäkkö tutkisteluja hiljaisina hetkinä 1928 [ 3 ] Heiskanen, Aatu "Hän riisuu ja pukee" 1931 [ 4 ] Heiskanen, Aatu Piirteitä maamme kristillisistä liikkeistä 1931 [ 5 ] Heiskanen, Aatu Risti- ja kaste rakentavaa tutkiskelua kasteesta 1933 [ 6 ] Heiskanen, Aatu Hallitse tulta! rakkauselämän taisteluita ja voittoja 1937 [ 7 ] Heiskanen, Aatu Yksinäisiä kilvoittelijoita tervehdys elämän vaikeimmilla vartiopaikoilla oleville 1938 [ 8 ] Heiskanen, Aatu Yksinäisiä kilvoittelijoita tervehdys elämän vaikeimmilla vartiopaikoilla oleville 2. p. 1939 [ 9 ] Heiskanen, Aatu Tie yhteyteen avaus puhe yhteyttä edistävässä veljeskokouksessa Helsingin Saalemissa 25.11.1940 1940 [ 10 ] Heiskanen, Aatu Risti ja kaste rakentavaa tutkistelua kasteesta 2. p 1977 Reponen, Mikko sekä Mikko Reposen tuotanto REPONEN MIKKO, 1948. Yksi inhottavimpia tehtäviä maan päällä on toimia Herran profeettana. Tiedän mistä puhun, jotkut tuntevat minut Lappeenrannan profeettana. Tämä kaupunki tuhoutuu ydiniskussa Lähi-Idän "rauhan" jälkeen, kirjoitin kaupunginhallitukselle. Mikko Reponen tunnettiin Viipurin profeettana. Kolme vuotta ennen talvisotaa hän sai voimakkaan kehotuksen mennä julistamaan Viipurin ev. lut. kirkkoon: Kolmen vuoden kuluttua on tämä temppeli raunioina." Ev. lut. Herätysseura on julkaissut K. Mikkosen toimittamana Reposen kirjoitelmia. Vaikka ne ovat vahvasti valtiokirkolliseen perinteeseen sidottuja, löytyy miehestä voimakas profeetallinen ote ja olemus. Israelin valtio oli juuri perustettu kun Reponen kirjoitti "Yljän tulosta" ja "Yljän odotusta": Lähes 1900 vuotta on Raamatun ääni huutanut Yljän odotusta. Reposen mukaan Ylkä tulee äkkiarvaamatta. Itse ymmärrän, että aina on voitu odottaa "Tule Herra Jeesus". Nyt odotetaan Herraa tulevaksi, koska mahdottomat profetiasarjat eivät voi päättyä Jerusalemista sopimiseen. Mikko Reposen mukaan Jeesus vertaa ylösoton hetkeä kymmeneen neitsyeen (Matt 25) samaan tapaan kuin itämailla luonnollistakin ylkää, sulhasta odotettiin. "Valppaat vartijat pasuunoineen yksin kävelevät muurin päällä ja tähyilevät idän taivaalle, milloin saisivat puhaltaa Yljän tulon hälytyksen odottavalle seurakunnalle." Annoin oman törähdykseni 1986 kun valerauhaa ryhdyttiin tekemään. Jatkoin huutoa vuonna 1996 kun Israelin Jitzhan Rabin oli murhattu. Syyriakin todisti, että nyt se ryhtyy neuvotteluihin kun sen saa tehdä mukavan maansa jakajan, Shimon Pereksen kanssa. Edellä puhuttiin komeetoista Herran paluun edellä. Reposenkin mukaan "Kointähti yhä lähenee ja suurenee." Vaikka Reponen ei liene ollut selvillä Daniel 9:27:stä ajassamme, silti hänkin kirjoittaa: "Puoliyö lähestyy! Kansat vain "luovat" rauhaa maan päälle sanomalla: Ei mitään hätää" (1 Tess 5:3). Vielä: "Mutta valvova vartija saa sanomia ylhäältä. Juudan Jalopeura valmistuu seurakuntaa noutamaan ja antaa merkkejä uskollisille vartijoille. - Jos sinä kaipaat kirkkauteen ja autuuteen, niin valvo! Ole nöyrä armoa kerjäten. - Herra tuntee omansa, ja murtuneet sydämet Herra tuntee omiksensa ja siunaa uudistuvalla armolla, niin että he vaeltavat, eivätkä väsy." Tämä oli merkitty muistiin Särkisalmella 8.6. 1948. Saarnivaara, Uuras sekä Uuras Saarnivaaran tuotanto SAARNIVAARA UURAS, 1959. Matti Väisäsen ym. Kansanlähetysväen oppi-isä. Häneltä saamaani kirjettä lainataan julkaisussani "Daniel 9:27". Kääntää oikein "seitsemän vuoden aikana", mutta tulkitsee toisin. Nikolainen, Aimo T. sekä Aimo T. Nikolaisen tuotanto NIKOLAINEN AIMO T., 1961. > Vuonna 1961 Aimo T. Nikolainen julkaisi kirjan "Ilmestyskirja ja nykyinen kristikunta". Enemmänkin piispaksi hyvää kirjoitti tämä vuonna 1995 kuollut RKK:n puheenjohtaja. Hänestä kerrotaan myös julkaisussa "Daniel 9:27 aikamme paljastin": "Oikein piispa Aimo T. Nikolainenkin on sanonut: "hänen (Antikristuksen) ilmestyminen on Kristuksen ilmestymisen varsinainen edellytys" (Nikolainen: UT:n tulkinta ja tutkimus s. 294 WSOY 1971)! Arkkipiispoista olen kirjoittanut mm. "Saatanan hyvä opettajassa". Nykyisestä ev. lut. kirkon arkkipiispasta - josta on lopetettava käyttämästä Suomen arkkipiispan nimeä meillä Suomessa kun on presidentti! - John Vikströmistä oli maininta jo sivulla "Jeesuksesta 1900-luvulle" kohdassa Nyholm, vuosi 1871. Se on eteenpäin ARKKIPIISPAPELISSÄ: Kylälä, Kilpi sekä Kilpi Kylälän tuotanto KYLÄLÄ KILPI, 1962. Vaasalainen opettaja, Kilpi Kylälä, julkaisi vihkosarjan "Onko tämä kaikki vain sattumaa". Löydettäessä Daniel 2:ssa mainitusta kuvapatsaasta maailman tapahtumia pitkin reittä ja sääriä, mennään vähää enemmänkin hakoteille. Mutta oikein Kyläläkin löytää Daniel 9:27:n meidän ajastamme. Tätä tulkintaamme on yleensä selitetty siten, että Jerusalemiin pitäisi rakentaa juutalaistemppeli, johon Antikristus nousisi. Vuoden 1995 kirjassani muistutan, että Antikristushan on olevinaan Kristus. Ja Jerusalemin ylin paikkakin kohdassa, missä sijaitsee Kristuksen taivaaseeastumisen temppeli. Ilmeiseti tähän temppeliin Antikristus muistomerkinkin itselleen pystyttää (Ilm 13:14). "Paras muistomerkki Rabinille on, että Lähi-Itään saadaan pysyvä rauha." (M. Gorbatshov). Antikristus tulee valheen kaikella voimalla kuten tiedämme (2 Tess 2:8-10). Kilpi Kylälä tekee aivain oikein yhdistäessään 2 Tess 2:1-12 ja Daniel 9:27, vaikka tulkitseekin jakeita hieman väärin. Meller, Leo sekä Leo Mellerin tuotannosta Bell, von Armas Mikael sekä Mikael von Bellin tuotanto BELL , 1964. Mikael von Bell, Heinolasta, omisti vuonna 1964 ilmestyneen kirjansa, Mestarin paluu, "kaikille, jotka odottavat ja rakastavat Mestarimme, Jeesuksen Kristuksen, ilmestymistä. Tiit. 2:13; 2 Tim. 4:18." Hän oli koonnut puheenvuoroja Herran paluusta hieman saman tyyliin kuin tässä tehdään. Raamattu sanoo, että monet Danielin kirjaa tutkivat ja ymmärrys lisääntyy (Dan 12:4). Monien hyvien tutkijoiden esitysten ja Jumalan Sanan tutkijoille kehittyy hyvinkin paras käsitys aihetta koskevasta totuudesta. Mikael kommentoi kirjassaan omat puheenvuoronsa irrallaan toisten sanomisista. Bell aloittaa osuutensa samalla jota tästä tietämättömänä itsekin käytin vuonna 1986. "Taivaan muodon te osaatte arvioida, mutta kuinka ette arvioi tätä aikaa?" (Luuk 12:56). Fariseukset eivät pysty oman aikansa arvioimiseen, ja se on Jeesuksesta alkaen ärsyttänyt heitä profeetallisessa mielessä Jeesuksen kaltaisuuteen edenneissä. Tulee tarve koota yhteen niitä, jotka eivät ole kuin fariseukset vaan pystyvät ylösoton päivän lähestymisen näkemiseen niinkuin koko seurakunnan sanotaan pystyvän (Heb 10:25). Mikael Bellkin hieman puheenvuorossaan sotkee Danielin kirjan luvut 2 ja 7. Edellisessä on Rooman historia kuvapatsaana. Jalatkin kuin jakautunut Länsi- ja Itä-Rooma. Mutta siinä lopussa useiden valtioden rypäle, varpaat, kuin EU nyt. Daniel 7:ssä on viimeisen petovaltion historia eikä se ylety muinaisuuteen vaan ilmeisesti alkoi silloin kun "tämä sukupolvikin", vuonna 1917. Siinä kymmenen kuningasta ei ole valtioiden liiton tyyppinen vaan historiassa peräkkäisiä kuninkaita. Oikein Bell sanoo, että siinä "eräs muu", joka on "erilainen kuin edelliset" kuninkaat, on kaikkien Raamattua tuntevien mukaan pääantikristus. Vuodesta 1987 alkaen olen julkisin kirjoituksin varoittanut Mihail Gorbatshovia jatkamasta muinaisten antikristusprofetioiden toteuttamista samalla sanoen turhaksi yritystäni. Pirukaan ei estä pirun pojan tuloa, mutta Kristusta todistavaan parodiaan Jumalan Pojan vastakohdan on suostuttava alkaen neitseestäsyntymisen todistuksesta, merkistä päässä (Ilm 13:14) jatkuean 72 tunnin vankeudella ylösnousemus (Matt 12:40) todistaen. Ja jos kerran Antikristus on niin takaisinkin on tultava! Mikael von Bell mainitsi Juudan lainaavan profeetta Eenokin sanan siitä, että Herra tulee tuomitsemaan. Jakeethan kuuluvat: "Heistäkin Eenok, Aadamista seitsemäs, on ennustanut, sanoen: Katso, Herra tulee tuhannen tuhansine pyhinensä tuomitsemaan kaikkia ja rankaisemaan kaikkia jumalattomia..." Tämä kohta tulee ymmärtää syvällisemminkin. Juuri Eenokhan oli henkilö, jonka Jumala otti pois elävältä esikuvana siitä mitä seurakunnalle tulee tapahtumaan ylösotossa. Kun tunnemme jumalallisen seitsemän, meidän on tarkattava, onko "rauha" Jerusalemissa jo seitsemäntenä vuonna siitä kun sitä alettiin tehdä. Jääkö vuosi 1998 maailmanhistoriaan odotuksemme täyttymyksenä? Koilo, Toivo sekä Toivo Koilon tuotanto KOILO TOIVO, 1967. Uuden testamentin itsenäisen käännöksen "Suuri Ilosanoma" tehnyt Toivo Koilo oli Iso Raamatun Tietosanakirjan suomalaisen laitoksen toimittaja Aapeli Saarisalon kera. Itseltäni löytyy kiva pikkukirjasensa vuodelta 1967. Ristin Voitto kustansi silloin kirjan "Suomennos harhateillä?" Siitä useimmin olisi tarvetta käyttää kohtaa lähetyskäsky Matteuksen mukaan. Matteus 28: 19,20. Kreikan `matheetees´ (opetuslapsi) on suvultansa maskuliini, kun taas ´ethnos´ (kansa) on neutri. Pronomini ´autous´ (heitä, heidät) on maskuliini, monikon akkusatiivi, ja vastaava neutrin muoto olisi `auta´. Kirkkoraamatun `heitä´ (molemmissa jakeissa) viittaa siis kreikan mukaan opetuslapsiin, ei kansoihin. Vuoden 1991 monisteessani "Pelastumisesi sanakirja" kirjoitin "kastelemalla ja opettamalla kansat saatiin pysymäänkin kansoina, opetuslapsiksi tulemattomina." Työtoverini, maassamme kenties eniten juutalaisia Suomen kautta kulkemaan auttanut, Antero Hiltunen kyllä muistuttaa, että Eusebiuksen kirkkohistoriankin mukaan (III 5:2) kastekäsky on lisäys. Alkujaan oli vain lähetyskäsky "Menkää ja tehkää kaikkia kansoja opetuslapsikseni minun nimeeni". Kun saarnaamalla pakanallista Rooman valtakuntaa ei saatu opetuslapsiksi piti ottaa käyttöön näennäinen toimenpide, pakkokastelu. Samalla Jeesuksen nimeen tilalle otettiin "Isän pojan ja Pyhän Hengen nimeen". Kautta aikain Sanaa on siis väännetty hallitsevan ja vallitsevan käytännön mukaiseksi. Vielä vuoden 1992 kirkon pipliassakaan ei osattu laittaa asialliseen muotoon sellaistakaan kuin kenelle Ilmestyskirjan kirjeet osoitetaan, Ilm 2:1, ym. Niinkuin Koilo kirjoitti, kreikan "angelos" on suom. sekä lähetti (sanansaattaja) että enkeli. Ihminen ei toki saa vietäväksi sanomaa enkeleille vaan tulee käyttää termiä : ( Lappeenrannan ) seurakunnan lähetille kirjoita, jne. Enkeleitä emme ole vaan teimme välitystehtävämme. Usein on julistettu "Jeesus tulee pian" ikäänkuin tapahtuma olisi aina yhtä lähellä. Toivo Koilo vuoden 1967 kirjasessaan puuttui myös kohtaan Ilm. 2:16 ym. Kreikan "takhy" on suom. sekä nopeasti, äkkiä että pian, kohta. Itse olen tästä jatkanut selitystä, että pian tilalla tulisi siis olla "nopeasti" ilmoittaen itse tapahtuman nopeutta eikä vastauksena kysymykseen milloin. Kun ylösotto tapahtuu se tapahtuu silmänräpäystäkin nopeammin, jakamattomassa aikayksikössä, "en atomo" (1 Kor. 15:52), atomisekunnissa. Joulukuussa 1996 Toivo Koilo siirtyi niiden joukkoon, jotka haudoissa odottavat ensimmäistä ylösnousemusta. Yli-Vainio, Niilo sekä Niilo Yli-Vainion tuotanto Heinikainen, Jouko sekä Jouko Heinikaisen tuotanto HEINIKAINEN JOUKO, 1980. Milloinkas te teette solmun, on jäänyt vaimoni mieleen saarnaaja Jouko Heinikaiselta. Samaa voitaisiin kysyä Kristukselta ja seurakunnalta. Morsian on lupautunut sulhaselleen, mutta vielä tätä kirjoitettaessa Karitsan häät eivät ole alkaneet. Jeesus on Herra! Kuka tahansa ei otsikoi kokouksiaan tuolla tavalla niinkuin teki Jouko Heinikainen varsinkin 1970-luvun lopulla Lappeenrannassa. Samoihin aikoihin Keijo Alatalo toimi uudessa kotikaupungissani. Alatalokin sai käsiinsä vuoden 1986 kirjani "Tuleva Lähi-Idän rauhansopimus ja uskovien katoaminen" ja olen itsekin ollut kuulemassa hänen saarnaansa: Voimme jo kuulla Jeesuksen askeleet. Hän on tulossa! Jouko Heinikainen oli Imatralle perustetun helluntaiseurakunnan ensimmäinen palkallinen työntekijä. Vuonna 1953 lokakuun 25. Sanomalehti Ylä-Vuoksi kertoi: "Imatran Betania-kirkossa vietettiin sunnuntaina vaikuttava juhlahetki, kun seurakunnan päämiehenä 3 v. toiminut Jouko Heinikainen perheineen siunattiin uuteen tehtävään lähetyssaarnaajaksi Siamiin." Heinikainen oli laihanhuiskea itsenäinen ihminen, joka Suomen Helluntaiherätyksessä ei ehkä saanut ansaitsemaansa arvoa. "Sitä sanaa varo" on Heinikaisen kirja lähetystyöstään. Lähetystoimiensa jälkeen hän oli useilla paikkakunnilla. Lappeenrannassa hänet muistavat monet 1970-80-lukujen nuoretkin. Hän toi maahamme ja esitti samannimiseen David Wilkerssonin kirjaan perustuvaa nuorisoelokuvaa "Risti ja linkkuveitsi". Oli hän sen kirjan suomentajakin. Niilo Yli-Vainion jälkeen Jouko Heinikainen taisi yrittää täyttää syntynyttä tyhjiötä. Joistakin ihmeparantumisista hänenkin kauttaan olen kuullut todistettavan. Viime vuosinaan Jouko Heinikainen tuntui olevan huolissaan helluntailaisten tilasta. Ristin Voiton kirjoituksissaan hän kehotti pyrkimään pyhitykseen ja muistutti Jeesuksen aivan pian tulevan. Tynni, Paavo sekä Paavo Tynnin tuotanto TYNNI PAAVO, 1981. Vapaakirkollinen Väinö Rautiainen on kertonut oman tarinansa kirjassaan. Maallisen menestyksensä vuosikymmeninä 1970-luvun tienoilla hänellä oli varaa kustantaa hengellistä kirjallisuutta jopa alle omakustannushinnan. Saarijärvellä sijainnut kustannusliikkeensä Ari tuotti noina vuosina runsaasti hyvää materiaalia jota muut kustantajat eivät välttämättä katsoneet arvoiseksi painattaa. Vuonna 1977 Arilta tuli Paavo Tynnin kirja "Menneitä ja tulevia tapahtumia". 1980-luvulla Tynni oli käytetty puhuja helluntailiikkeessäkin. Vieraillessaan Lappeenrannassa vuonna 1988 olin kuulemassa Paavo Tynniä aiheesta "Maailman tapahtumat ja Raamatun profetia". Pari vuotta aikaisemmin olin saanut epäsuoran julkisenkin harhaoppistuomion Lpr:n helluntaikirkolta saarnaaja Mauno Viinikkalan toimesta. Mutta niinkuin vajavaisesti esitin petollinen rauhankehitys alkoikin 1986 Reykjavikista. Ilmoitin julkisestikin pysyväni tällä linjalla, että Daniel 9:27 kuuluu meidän aikaamme ja tapahtumat etenevät sen pitkän ennustussarjani mukaisesti. Vuonna 1988 USA olikin käynyt neuvottelemaan PLO:n kanssa, käynyt Israelia vastaan niinkuin olin kirjoittanut jo Kipinä-lehdessä 2/1979 artikkelissani "Päiväkodista antikristilliseen Suomeen". Kirjoitin Lappeenrantalainen lehteen otsikolla "Se pyörii sittenkin". Siinä kiitin Paavo Tynniä kokouksessa antamastaan vihjeestä, että enkeliruhtinas Miikael voitaneen suomentaa myös ruhtinas Mihail (Goog niinkuin Gorba). Myöhemmin olen nähnyt monien vastustamaa suomettumatonta linjaa helluntaisaarnaajista myös mm. Jukka Rokalla. Kai Antturin valvonnassa olevassa Hyvä Sanoma-lehdessä taas sellaisia kuin "että saisimme elää rauhallisia aikoja" kuin pilkkaajien suusta "että kaikki pysyisi niinkuin ennenkin on ollut" (2 Piet 3:4). Paavo Tynni kuuluu Herran paluun ennaltatietäjien parhaimmistoon. Mutta Kai Antturikin on julkaissut kirjan "Jeesus tulee". Olen näkemässä, että Seppo Pehkosen - jonka Avainsanoma-lehden toimittajakautena sain lehteen kirjoituksen, ja Sepoltakin pyydetyn vastauksen Itä-Savo-lehdessä Avainsanomaa vastaan kirjoittaneelle - Toronton siunaus-liikkeeseen lähdön jälkeen Helsingin Saalem seurakunnan johtoon palanneen 70-vuotiaan Kai Antturinkin ymmärrys olisi lisääntymässä alkeellisesta Jeesus tulee joskus käsityksestä. Ymmärryksen lisääntymistä saattaa nopeuttaa Venäjän tv-evankelioimiseen Antikristuksen paluun yhteydessä tulevat vaikeudetkin. Peltola, Olavi sekä Olavi Peltolan tuotanto PELTOLA OLAVI, 1984. Suomen Raamattuopisto on herätyskristillisen luterilaisuuden opinahjoja. Siellä on pitkään toiminut opettajana vuonna 1929 syntynyt Olavi Peltola. Välillä hän on toiminut myös Evankelisluterilaisen Kansanlähetyksen lähetyskoulun johtajana 1967-72. Kansanlähetyksessä on vallalla Saarnivaaran, Väisäsen, ym. linja, mutta Peltola näyttää poikkeavan siitä edustamani tulkinnan suuntaan. Opiskelemme Vanhaa testamenttia II teoksessaan Peltola kirjoittaa: "Danielin ilmoitus 70 vuosiviikosta on ollut Raamatun selittäjien erityisen kiinnostuksen kohteena. Siinähän annetaan tulevaisuutta koskeva selvä aikamäärä." Peltola mainitsee siinä yhteydessä selittäjistä vain yhden nimen, jo vuoden 1945 kohdalla esitetyn R. Chaslesin. Laukkonen, Juhani sekä Juhani Laukkosen tuotanto LAUKKONEN JUHANI, 1984. Musiikkikasetin kautta tutustuin tähänkin ystävääni. "Jäätkö tänne" oli sykähdyttävä kasetti sekä laulujensa että puheosuutensa osalta. Tarjotessani osia siitä pantavaksi eetteriin täkäläisen paikallisradion, Saimaan Aaltojen kautta, näin hyvää sanomaa ei sinne kelpuutettu pelottavuutensa johdosta. Kasetilla Laukkonen kysyykin, tuoko nämä Raamatun kirjoitukset sinun mieleesi pelon vai lohdutuksen. "Näillä sanoilla lohduttakaa toisianne" (1 Tess 4:18). Juhani Laukkonen, Alajärveltä, pystyi jopa esittämään vuoden 1995 kirjaani hyväksymäni muutosesityksen. Kun kirjoitin, että Danielin profetia alkoi toteutua 400 eKr. tienoilla, oikein ilmaistuna on kysymys siitä, että 70 vuosiviikkoa kyllä alkoivat toteutua silloin käskykirjeen tullessa. Mutta Daniel profetoi jo sen, että tulisi henkilö ja sanansa, että Jerusalem on jälleen rakennettava. Ei niinkuin Raamatutkin eksyttävästi väärin kääntävät, että se oli jo Danielin aikana tullut (Dan 9:25). Laukkoselta on ilmestynyt pari pikkukirjastakin käsittelemästämme aiheesta. Jäätkö tänne, kysyy Laukkonen. Herättävä kysymys se tietenkin on. Itse olen lopettanut sellaisen kysymisen samoin kysymisen oletko valmis. Tulija ratkaisee kuka jää tänne ja kuka oli valmis, kehotan vain valmistautumaan. Rokka, Jukka sekä Jukka Rokan tuotanto ROKKA JUKKA, 1987. Jukka Rokka on toiminut lähetyssaarnaajana ja Lahden helluntaikirkon opettajana. "Oikeaoppisesta" helluntailaisuudesta poiketen hän on julistanut myös mm. Leo Mellerin johtamassa Kristillisessä Keskuksessa Helsingissä. Rokka on kirjoittanut, että Herran paluu voi tapahtua vuoteen 2000 mennessä, voi siinäkin voi. Sehän on hyvin lähellä totuutta 1987 kirjoitettuna, mutta kuitenkin väärä, jos Herran paluu voikin tapahtua vain ja ainoastaan 2000 jKr., mikä se vuosi sitten oikean ajanlaskun mukaan onkin. Jukka Rokka on kirjoittanut Herran paluusta paljon romaanejakin. Tärkein opillinen teoksensa, "Tämä sukupolvi ja Herran päivä" (RV 1987), sanoo, ettei ylösoton vuottakaan voida tietää. Mihin tuollainen luulo perustuu onhan vain päivän ja sitä pienemmän ajan tietäminen ilmoitettu mahdottomaksi Raamatussa. Ukko Nooa tiesi ajan noin viikon tarkkuudella. Kun nyt rakennatte kirkkojanne muistakaa, että Nooa rakensi arkkia eikä tiennyt itkeä vai nauraa temppelien rakentajille. Olen julkisesti sanoutunut irti temppelien rakentamisesta 1986 jälkeen. Ilmeisesti Rokankaan toiminta oman kirkkonsa ulkopuolella mm. Kuva ja Sanan Kristillisessä keskuksessa ei ole kaikkien mieleen. Viimeksi olin kuulemassa Rokkaa Taavetin helluntaiseurakunnassa talvella 1994/95. Hän sanoi Jeesuksen tulon olevan paljon lähempänä kuin monet helluntaisaarnaajatkaan aavistavat. Viksten, Mauri sekä Mauri Vikstenin tuotanto VIKSTEN MAURI, 1989. Mauri Viksten "Tulevaisuuden suuntaviivoja" (RV 1989) lähenee Danielin kirjan hylkääjien opetuksia. Niin en voi sanoa Jukka Rokan kirjasta, vaikka hän erehtyikin väittämään, ettei Daniel 9:27:ssa mainittu aika ole sitä mitä siinä sanotaan. Aikaa ei kuitenkaan lyhennä se, että päiviä lyhennetään (Matt 24:22) kolmanneksella (Ilm 8:12) maan pyörimisliikkeen nopeutuessa. Ilmestyskirja Karitsan häiden alkamisesta puhuessaan ei sano aikaa, mutta Daniel sen kertoo. Viksten ja kumppanit saisivat tutkia Danielia eikä vain Ilmestystä! Kansanlähetysväki kuitenkin otsikoinee edelleen "Mitä Raamattu opettaa seurakunnan ylöstempaamisesta" (Uusi tie) viittaamattakaan Danielin kirjaan! Samalla voisivat vääntää käskyn "portosta ulos!" (Ilm 18:4) itseänsä miellyttäväksi, koska eivät kirkosta eroa, vaikka tietävät kohdan kirkkoa tarkoittavan. Pöysti, Osmo sekä Osmo Pöystin tuotanto PÖYSTI OSMO, 1990. Kirkkoihin kuulumaton. Kirjoittanut ja nyttemmin parille IVY-kielellekin kääntänyt ja kustantanut kirjan "Miten Jumala tunnetaan". Sitä lainataan sivun Lainakirjasto alussa. Kirjansa on 234 sivuinen, ja vähäisten "Kirkkoihin kuulumattomat" otsikon alle luettavissa olevien julkaisujen joukossa sitä on suositeltava, kuten olen tehnytkin. Paljon seurakunnan historiaakin sisältävä kirja "Miten Jumala tunnetaan" on saatavana täältäkin postitse maksutta. Lähetyskuluiksi 20 mk:n seteli, kiitos. Merkillistä, että yleisissä kirjastoissa seurakunnan kaikki julkaisut kielletään omakustanteisuuteen vedoten. Akateemikko Paavo Haavikkokin kirjassaan "Tulevaisuudesta" (Art House, 1996) muistuttaa omakustanteiden tekijöistä Mikael Agricolasta Mika Waltariin. Ja löytyyhän kirjastoista Haavikon julkaisut, vaikka hän on kustannusliikkeensä omistaja. Kuosmanen, Juhani sekä Juhani Kuosmasen tuotanto KUOSMANEN JUHANI, 1993. Juhani Kuosmanen julkaisi ansiokkaan "Herätyksen historia" teoksensa jo 1979. Onneksi sama mies on sittemmin toiminut ei vain Ristin Voiton päätoimittajana vaan vastannut uusien helluntailaissaarnaajien eskatologian opetuksesta. Daniel 9:27 kuuluu meidän aikaamme, niinkuin Kuosmanenkin opettaa toisin kuin esimerkiksi Osmo Haavisto vuoden 1995 kirjassaankin. Vaihdetaanko helluntailiikkeen eskatologian opettaja Juhani Kuosmanen piankin huonompaan? Niitä kyllä riittää helluntaikirkoissa. Kuosmasenkin ymmärrys saisi lisääntyä Raymond Chaslesin toistamisesta. Eivät vuosiviikot keskeytyneet Jeesuksen kuollessa vaan silloin kun juutalainen kansa ja pyhä kaupunkinsa Jerusalem säädettiin erilleen 70 jKr. Hyvönen, Väinö E. sekä Väinö E. Hyvösen tuotanto Väinö E. Hyvönen on toimittanut mm. teoksen Vapaakirkko tänään (1979) yhdessä Kari Kallbergin ja Matti Niemelän kanssa. Julkaistu: Hämeenlinna : Päivä, 1979 Ulkoasu: 95, [1] s. : kuv., kartt. ; 20 cm Aineisto: kirja ISBN: 951-622-212-9 (nid.), 10 mk Luokka: UDK:28 Muu(t) tekijä(t): Hyvönen, Väinö A. Kallberg, Kari Niemelä, Matti [ 1 ] Hyvönen, Väinö E. Sanan valossa 1933 [ 2 ] Hyvönen, Väinö E. "Tule ja katso" 1934 [ 3 ] Hyvönen, Väinö E. Pyhiä siteitä 1934 [ 4 ] Hyvönen, Väinö E. Millä lunastat sielusi? 1934 [ 5 ] Hyvönen, Väinö E. Iäisyyden edessä 1935 [ 6 ] Hyvönen, Väinö E. Iltahuuto 1940 [ 7 ] Hyvönen, Väinö E. Nuoret pyhillä poluilla kokemuksia kristillisessä opintokerhotyössä 1940 [ 8 ] Hyvönen, Väinö E. Minä uskon 1940 [ 9 ] Hyvönen, Väinö E. Varma sana 1940 [ 10 ] Hyvönen, Väinö E. Professori Nillan kirjeitä Tonttulasta 1945 [ 11 ] Hyvönen, Väinö E. Kipinä-kuoro kotona ja vierailla mailla poimintoja viisitoistavuotistaipaleelta 1948 [ 12 ] Hyvönen, Väinö E. Nuorten tie 1948 [ 13 ] Hyvönen, Väinö E. Ihmiskunnan uskonnot ohjeita Olavi Castrénin, Aarre Lauhan ja Eelis Gulinin teoksen "Ihmiskunnan uskonnot" opiskeluun 1949 [ 14 ] Hyvönen, Väinö E. Kunstenniemi kutsuu 1953 [ 15 ] Hyvönen, Väinö E. Sanoma tytöille 1953 [ 16 ] Hyvönen, Väinö E. Perhekirkko 1963 [ 17 ] Hyvönen, Väinö E. Miesten sana 1963 [ 18 ] Hyvönen, Väinö E. Minua on johdatettu 1964 [ 19 ] Hyvönen, Väinö E. Miesten sanomaa 1965 [ 20 ] Hyvönen, Väinö E. Siellä jossakin 1965 [ 21 ] Hyvönen, Väinö E. Tähden miehet 1966 [ 22 ] Hyvönen, Väinö E. Miesten sarkaa 1966 [ 23 ] Hyvönen, Väinö E. Kiusattu Kristus 1974 [ 24 ] Hyvönen, Väinö E. Turisti ja kirkko 1976 [ 25 ] Hyvönen, Väinö E. Viisas voittaa sieluja 1. p 1977 [ 26 ] Hyvönen, Väinö E. Astelin pyhillä kivillä 1. p 1977 [ 27 ] Hyvönen, Väinö E. Pyhät vedet 1980 [ 28 ] Hyvönen, Väinö E. Sana alttarilta 1981 [ 29 ] Hyvönen, Väinö E. Kiusatun ihmisen Kristus 1983 [ 30 ] Hyvönen, Väinö E. Pisara kovertaa kiven 1985 Tekijä(t): Wahlroos, Hanna-Sisko Teoksen nimi: Joki virtaa yhä : Vilho Rantasen elämäkerta / Hanna-Sisko Wahlroos ; [kuvat Jenny Rantasen... kuvakokoelmasta] Julkaistu: Hämeenlinna : Päivä, 1981 (Gummerus) Ulkoasu: 157, [1] s. : kuv. ; 21 cm Aineisto: kirja ISBN: 951-622-251-X (sid.), 48 mk Kohdehenkilö: Rantanen, Vilho, (1) Luokka: UDK:929 UDK:92 Rantanen [ 1 ] Wahlroos, Hanna-Sisko Kotkan apukoulu 50 v. [1973] [ 2 ] Wahlroos, Hanna-Sisko Joki virtaa yhä Vilho Rantasen elämäkerta 1981 [ 3 ] Wahlroos, Hanna-Sisko 100 vapaakirkollista vuotta Kotkassa 1885-1985 1985 [ 4 ] Wahlroos, Hanna-Sisko Keruupuita 1991 Tekijä(t): Metsola, Tuulikki Teoksen nimi: Silta-Annan tupa / Tuulikki Metsola Julkaistu: Hämeenlinna : Päivä, 1978 Ulkoasu: 62, [1] s. ; 18 cm Sarja: (Sana aikanansa) Aineisto: kirja ISBN: 951-622-192-0 (nid.) Luokka: UDK:28 Tekijä(t): Vettenniemi, Jukka Teoksen nimi: Tervetuloa elämän tielle / Jukka Vettenniemi Julkaistu: Hämeenlinna : Päivä, [1978] (Jämsän lehti) Ulkoasu: 32 s. : kuv. ; 18 cm Sarja: (Sana aikanansa) Aineisto: kirja ISBN: 951-622-200-5 (nid.) Luokka: UDK:24 1 ] Vettenniemi, Jukka Sittenkin Jumala rakastaa 1971 [ 2 ] Vettenniemi, Jukka Sittenkin Jumala rakastaa 2. korj. p 1978 [ 3 ] Vettenniemi, Jukka Tervetuloa elämän tielle [1978] [ 4 ] Vettenniemi, Jukka Kenelle Länsiranta kuuluu? [1993] Kuusinen, Jorma sekä hänen tuotantonsa Tekijä(t): Kuusinen, Jorma, (1) Teoksen nimi: Menkää häntä vastaan / Jorma Kuusinen Julkaistu: Hämeenlinna : Päivä, 1979 Ulkoasu: 155, [1] s. ; 18 cm Sarja: (Sana aikanansa) Aineisto: kirja ISBN: 951-622-207-2 (nid.), 22 mk 951-622-208-0 (sid.), 28 mk Luokka: UDK:26 1 ] Kuusinen, Jorma (1) Kestääkö uskosi? 1970 [ 2 ] Kuusinen, Jorma (1) Menkää häntä vastaan 1979 [ 3 ] Kuusinen, Jorma (1) Jatkuvan herätyksen salaisuus 1981 [ 4 ] Kuusinen, Jorma (1) Seurakunta elää 1984 [ 5 ] Kuusinen, Jorma (1) Pakkalan poika pyhällä alttarilla 2000 Tekijä(t): Jokiniemi, Aulis sekä hänen tuotantonsa Teoksen nimi: Varsovan laulun hinta / Aulis Jokiniemi Julkaistu: Hämeenlinna : Päivä, 1980 Ulkoasu: 115, [1] s. ; 19 cm Sisältö: Kuvaa Reino Ojansuun elämää Aineisto: kirja ISBN: 951-622-236-6 (nid.), 17 mk Kohdehenkilö: Ojansuu, Reino Luokka: UDK:929 [ 1 ] Jokiniemi, Aulis Varsovan laulun hinta 1980 [ 2 ] Jokiniemi, Aulis Kapteenin morsian 1984 [ 3 ] Jokiniemi, Aulis Miksi Israel iski jälleen? 1987 1 ] Korpela, Anni Aurinko sammuttaa tähdet runoja 1975 [ 2 ] Korpela, Anni Hiljaisten puiden alla runoja 1977 [ 3 ] Korpela, Anni Huhdan suvun perintö 1980 [ 4 ] Korpela, Anni Pane hellyys sanoihisi runoja 1981 [ 5 ] Korpela, Anni Tyttö kuin tuomenmarja 1982 [ 6 ] Korpela, Anni Tämä päivieni rikkaus 1984 [ 7 ] Korpela, Anni Elina 1986 [ 8 ] Korpela, Anni Kootut runot 1986 [ 9 ] Korpela, Anni Rebekka 1987 [ 10 ] Korpela, Anni Tässä on tie 1987 [ 11 ] Korpela, Anni Kaamoksesta kevääseen 1988 [ 12 ] Korpela, Anni Leskimorsian 1988 [ 13 ] Korpela, Anni Niin kaunis on maa [1989] [ 14 ] Korpela, Anni Lähellä alkua kirjoittavan äidin ja tyttären vuoropuhelu 1990 [ 15 ] Korpela, Anni Katson sinua elämä 1990 [ 16 ] Korpela, Anni Kesä kuin uni 1990 [ 17 ] Korpela, Anni Minun rauhani 1991 [ 18 ] Korpela, Anni Elämän monet kasvot 1991 [ 19 ] Korpela, Anni Päivät aurinkoiset - päivät pilviset 1992 [ 20 ] Korpela, Anni Sininen tähti 1992 [ 21 ] Korpela, Anni Sinulle 2. p. 1993 [ 22 ] Korpela, Anni Rakkaus on kotini kootut runot 1993 [ 23 ] Korpela, Anni Myrskyn jälkeen 1994 [ 24 ] Korpela, Anni Jos ihmisestä laulun tekisin 1994 [ 25 ] Korpela, Anni Mistä teit runontekijän 1995 [ 26 ] Korpela, Anni Hyvästi näkinkenkäranta 1996 [ 27 ] Korpela, Anni Kaipauksen tuolla puolen 1997 [ 28 ] Korpela, Anni Tyttö kuin tuomenmarja, 2. p. Elina, 2. p. 1998 [ 29 ] Korpela, Anni Tähtienväli 1998 [ 30 ] Korpela, Anni Rakkaus on kotini kootut runot Uud. p. 2001 [ 1 ] Viljamaa, Ritva (1) Sininen kirkkaus 1966 [ 2 ] Viljamaa, Ritva (1) Kultaomenia hopeamaljassa runoja 1977 [ 3 ] Viljamaa, Ritva (1) Anna heille anteeksi 1980 [ 4 ] Viljamaa, Ritva (1) Puu ja linnut runoja 1982 [ 5 ] Viljamaa, Ritva (1) Pilvipouta 1991 Pylkkänen,Arthur J. sekä hänen tuotantonsa Tekijä(t): Pylkkänen, Arthur I. Teoksen nimi: Mestarin käskyläisenä Himalajan rinteillä / Arthur I. Pylkkänen Julkaistu: Tampere : Suomen vapaakirkon Himalajalähetys, 1939 Ulkoasu: [2], 212 s., 16 kuval. : kuv. Arthur I. Pylkkäsestä on kirjoitettu teos "Himalajan julistaja" (1953) kenenkäpä muun kuin Vilho Rantasen toimesta. Teoksen on kustantanut Nuorten todistus, Jyväskylä. Kuvittajaksi on saatu Kirsi Liimatainen. 1 ] Etelämäki, Juho Suomen historian käsitys raamattujen valossa 1917 [ 2 ] Etelämäki, Juho Avioliiton käsitys Raamattujen valossa 1918 [ 3 ] Etelämäki, Juho Kansakoulu Raamattujen valossa 1920 [ 4 ] Etelämäki, Juho Matka pelastuksen junassa 1920 [ 5 ] Etelämäki, Juho Avioliiton käsitys Raamattujen valossa 2. p. 1921 [ 6 ] Etelämäki, Juho Matka pelastuksen junassa 2. p. 1923 [ 7 ] Etelämäki, Juho Elävä kristillisyys ja väärän opin pelko 1928 [ 8 ] Etelämäki, Juho Matka pelastuksen junassa 1930 [ 9 ] Etelämäki, Juho Hyvä Paimen 1931 [ 10 ] Etelämäki, Juho Pelastusvarmuus kuinka se saadaan ja säilytetään 1933 [ 11 ] Etelämäki, Juho Matka pelastuksen junassa 4. p. 1935 [ 12 ] Etelämäki, Juho Raamatun synty ja yleiskatsaus sen vaiheisiin 1937 [ 13 ] Etelämäki, Juho Taivaan valtakunta on lähestynyt 1938 [ 14 ] Etelämäki, Juho Matka pelastuksen junassa 5. p. 1949 [ 15 ] Etelämäki, Juho Matka pelastuksen junassa 6. p. 1955 [ 16 ] Etelämäki, Juho Pelastusvarmuus kuinka se saadaan ja säilytetään 2. p. 1963 [ 17 ] Etelämäki, Juho Hyvä Paimen 2. p. 1965 [ 18 ] Etelämäki, Juho Hyvä Paimen 3. p. [1972] [ 19 ] Etelämäki, Juho Matka pelastuksen junassa 7. p. 1973 [ 20 ] Etelämäki, Juho Pelastusvarmuus kuinka se saadaan ja säilytetään 3. p. 1973 [ 1 ] Korhonen, Antero Jumala, minuun koskee! 1985 [ 2 ] Korhonen, Antero Jeesus Kristus on Herra 1986 [ 3 ] Korhonen, Antero Jumala, minuun koskee! 2. p 1986 [ 1 ] Pihlajamäki, Valpuri 52 kertomusta lapsille 1. p. 1975 [ 2 ] Pihlajamäki, Valpuri Pirteä puuhakirja 1976 [ 3 ] Pihlajamäki, Valpuri Eläintarinoita kuvin ja sävelin 1. p 1978 [ 4 ] Pihlajamäki, Valpuri Askarrellaan yhdessä askarteluvihjeitä kerhoille ja kodeille 1979 [ 5 ] Pihlajamäki, Valpuri Katjan leikkikaupunki 1981 [ 6 ] Pihlajamäki, Valpuri Lasten puuhakirja [1985] [ 7 ] Pihlajamäki, Valpuri Lasten puuhakirja [1986] [ 8 ] Pihlajamäki, Valpuri Kaisa Ketun esikoulu 1999 [ 9 ] Pihlajamäki, Valpuri Kaisa Ketun uudet puuhat 2001 1 ] Boom, Corrie ten Järki ei tärkein (kokemuksia vajaamielisten sielunhoitajana) 1963 [ 2 ] Boom, Corrie ten Valo loistaa läpi ristikon 1964 [ 3 ] Boom, Corrie ten Lyöty vihollinen 1964 [ 4 ] Boom, Corrie ten Et kelpaa irrallisena 1965 [ 5 ] Boom, Corrie ten Vaelsin valkeudessa Elämäni 1967 [ 6 ] Boom, Corrie ten Lyöty vihollinen 3. p 1967 [ 7 ] Boom, Corrie ten Marssikäsky 1970 [ 8 ] Boom, Corrie ten Kätköpaikka 1972 [ 9 ] Boom, Corrie ten Jumalan kulkuri 1976 [ 10 ] Boom, Corrie ten Vankilakirjeitä 1. p 1977 [ 11 ] Boom, Corrie ten Corrien joulumuistoja 1977 [ 12 ] Boom, Corrie ten Hän huolehtii, hän lohduttaa [1979] [ 13 ] Boom, Corrie ten Huomispäivän kätköpaikka 1979 [ 14 ] Boom, Corrie ten Kulkuri löytää kodin 1979 [ 15 ] Boom, Corrie ten Lyöty vihollinen 4. p 1980 [ 16 ] Boom, Corrie ten Murrettua leipää tälle päivälle 1980 [ 17 ] Boom, Corrie ten Jumalan kämmenellä kuuluisan kulkurin päiväkirjasta 1982 [ 18 ] Boom, Corrie ten En minä vaan Kristus! 1988 [ 19 ] Boom, Corrie ten Hän huolehtii, hän lohduttaa [Uusi p.] 1989 [ 20 ] Boom, Corrie ten Henkilökohtaisesti [1989] [ 21 ] Boom, Corrie ten Jumalan kulkuri 2. p. 1992 [ 22 ] Boom, Corrie ten Huomispäivän kätköpaikka 2. laaj. p. 1993 [ 23 ] Boom, Corrie ten Turvallisissa käsissä 1993 [ 24 ] Boom, Corrie ten Kätköpaikka 1999 [ 2 ] Honkanen, Kari Suvun musta lammas 1987 [ 3 ] Honkanen, Kari Kamu - Kuokkalansalon poika 1988 [ 4 ] Honkanen, Kari Neliapila ja salaperäinen Ärrä [1988] [ 5 ] Honkanen, Kari Neliapila ja vaarallinen kesäloma 1990 [ 6 ] Honkanen, Kari Älä hellitä, Tytti 1991 [ 7 ] Honkanen, Kari Neliapila ja vankikarkurit 1992 Tekijä(t): Honkanen, Kari Teoksen nimi: Suvun musta lammas / Kari Honkanen Julkaistu: Hämeenlinna : Päivä, 1987 (Gummerus) Ulkoasu: 142, [2] s. : kuv. ; 21 cm Aineisto: kirja ISBN: 951-622-381-8 (nid.), 39 mk Kohdehenkilö: Honkanen, Kari, (2) Asiasana: muistelmat (ysa) kääntymys (ysa) helluntailiike (ysa) Luokka: UDK:929 Honkanen [ 1 ] Suonto, Tapani Tulevaisuus kuuluu Sinulle Karisma -83 yhteiskristillinen ja karismaattinen kesäkonferenssi Siuntiossa 26.-31.7.1983 [1983] [ 2 ] Suonto, Tapani Tapahtui perjantaina 1987 [ 3 ] Suonto, Tapani Kohti auringonnousua 1998 [ 4 ] Suonto, Tapani Lauri 1998 [ 5 ] Suonto, Tapani Valmistu Jumalan käyttöön 1999 [ 6 ] Suonto, Tapani Rakastatko sinä minua? 2001 [ 7 ] Suonto, Tapani Erämaasta elämään tienviittoja erämaahan eksyneelle 2002 Tekijä(t): Palau, Luis Teoksen nimi: Kasvun askeleet / Luis Palau ; [...suom. Salme Moksunen] Julkaistu: Hämeenlinna : Päivä, 1988 (Gummerus) Ulkoasu: 159 s. ; 22 cm Alkuteos: So you want to grow 1 ] Palau, Luis Elämällä on tarkoitus 1982 [ 2 ] Palau, Luis Luis Palau - herätyssaarnaaja 1982 [ 3 ] Palau, Luis Kasvun askeleet 1988 [ 1 ] Wilkerson, David Risti ja linkkuveitsi 1965 [ 2 ] Wilkerson, David 12 kadotuksen enkeliä 1966 [ 3 ] Wilkerson, David Risti ja linkkuveitsi 2. p 1967 [ 4 ] Wilkerson, David Pieniä ihmisiä 1967 [ 5 ] Wilkerson, David Hei saarnamies... Sä pääset läpi! [1968] [ 6 ] Wilkerson, David En ole vihainen Jumalalle 1969 [ 7 ] Wilkerson, David Kukkaislapsia löytöretkellä 1970 [ 8 ] Wilkerson, David Onpa minulla ongelmia 1971 [ 9 ] Wilkerson, David Vanhemmat vaikeuksissa 1971 [ 10 ] Wilkerson, David Risti ja linkkuveitsi 6. p. 1973 [ 11 ] Wilkerson, David Näky 1974 [ 12 ] Wilkerson, David Jeesus-kansalaisen kypsymisen käsikirja 1. p. 1975 [ 13 ] Wilkerson, David Asiat halki 1. p. 1975 [ 14 ] Wilkerson, David Juureton sukupolvi 1. p. 1976 [ 15 ] Wilkerson, David Ristin ja linkkuveitsen jälkeen 1977 [ 16 ] Wilkerson, David Sana Herralta 1978 [ 17 ] Wilkerson, David Kohti tuomiota? 1979 [ 18 ] Wilkerson, David Otatko sinä? 1981 [ 19 ] Wilkerson, David Jumalan paras sinua varten 1982 [ 20 ] Wilkerson, David Pasuuna soi 1986 [ 21 ] Wilkerson, David Keskiyön huuto 1988 [ 22 ] Wilkerson, David Kotisi on kirkkosi 1989 [ 23 ] Wilkerson, David Pyhän Jumalan edessä 1989 [ 24 ] Wilkerson, David Miten voitan taistelun syntiä ja kiusausta vastaan? 1990 [ 25 ] Wilkerson, David Ihmeet ja merkit 1991 [ 26 ] Wilkerson, David Pyhä jäännös 1992 [ 27 ] Wilkerson, David David Wilkerson sai nähdä viimeiset vitsaukset Äänite [1992] [ 28 ] Wilkerson, David Itsemurha, lopullinen ratkaisu? 1992 [ 29 ] Wilkerson, David Et sinä vaan Jeesus! 1993 [ 30 ] Wilkerson, David Herätys on täällä! 1997 [ 31 ] Wilkerson, David Milloin David Wilkersonin ennustus mustasta maanantaista toteutuu - miten sinun silloin käy? Äänite [1997] [ 32 ] Wilkerson, David Jumalan varoitus 1998 [ 33 ] Wilkerson, David Jumala huolehtii 1999 [ 34 ] Wilkerson, David Parempi liitto 2000 [ 35 ] Wilkerson, David Ennustus 2001 [ 36 ] Wilkerson, David Näky 5. p. 2001 [ 37 ] Wilkerson, David Vahva linna 2001 [ 38 ] Wilkerson, David Oletko aikonut antaa periksi? 2003 [ 39 ] Wilkerson, David Risti ja linkkuveitsi 14. p. 2003 [ 40 ] Wilkerson, David Valvo morsiameni, minä tulen pian! ihmisiä ja ilmiöitä sydänyön ennustusten toteutuessa 2004 41 Wilkerson, David Näky Nyt. Päivä 2004. [ 1 ] Verkkonen, Erkki Hänen kanssaan Jyväskylän vapaaseurakunta 75-vuotias, 1892-1967 1967] [ 2 ] Verkkonen, Erkki Aita kaatuu - raja jää pientä arkista puhetta elämän suurista kysymyksistä 1991 [ 3 ] Verkkonen, Erkki Elämäni askeleet 1993 [ 4 ] Verkkonen, Erkki Hilma sukuromaani 2001 [ 5 ] Verkkonen, Erkki Juho ja hänen poikansa Einar sukuromaani 2002 [ 1 ] Räsänen, Aune Kun otsakkeena on elämä runoja 1976 [ 2 ] Räsänen, Aune Aamun nousu on kanteleen soitto runoja 1996 [ 3 ] Räsänen, Aune Iäksi sitoutuneet 2000 [ 4 ] Räsänen, Aune Laakkosten sukukirja 2001 Niemelä, Matti sekä hänen tuotantonsa Matti Niemelä oli mukana tekemässä teosta Vapaakirkko tänään vuonna 1979. Sen jälkeen henhgellistä kirjallisuutta häneltä on ilmestynyt tasaiseen tahtiin. Muutamien muiden tavoin hän on kirjoittanut myös Suomen Vapaakirkon äitihahmosta, Hilja Aaltosesta. [ 2 ] Niemelä, Matti Vapaakirkko tänään 1979 [ 4 ] Niemelä, Matti Seurakunta elää 1984 [ 5 ] Niemelä, Matti Jumala, minuun koskee! 1985 [ 7 ] Niemelä, Matti Ensimmäinen rukouskirjani 1. p 1986 [ 8 ] Niemelä, Matti Matematiikan tukiopetus 1987 [ 9 ] Niemelä, Matti Ihaninta ihmisessä on hänen laupeutensa Hilja Aaltosen elämää ja ajatuksia 1988 [ 10 ] Niemelä, Matti Missä on Arpadin kuningas? 1989 [ 11 ] Niemelä, Matti Lohdutuksen sanoja [1989] [ [ 14 ] Niemelä, Matti Vapaakirkko tänään 2. uud. p 1990 [ [ 17 ] Niemelä, Matti Taivas laulaa 1998 [ 18 ] Niemelä, Matti Ihaninta ihmisessä on hänen laupeutensa Hilja Aaltosen elämää ja ajatuksia 3. uud. p. 2003 [ 1 ] Riutta, Ulla (1) Katso mikä aamu Mika Piiparisen elämä ja musiikki vanhempani Heikki ja Anna Piiparinen, Inkerin herätys, vainot, elämäni Suomessa ja musiikki 1985 [ 2 ] Riutta, Ulla (1) Johannes Togi tuomittu pykälän 58 mukaan huikea selviytymistarina Uralin vankileiriltä 1998 [ 3 ] Riutta, Ulla (1) Sodan arvet sodassa vammautuneet kertovat 2002 [ 4 ] Riutta, Ulla (1) Johannes Togi tuomittu pykälän 58 mukaan huikea selviytymistarina Uralin vankileiriltä 2. p. 2003 Riutta, Ulla Eron lapset. 2004? [ 1 ] Virolainen, Antti Haukisavotta 1987 [ 2 ] Virolainen, Antti Maamiehen aurasta sanan miekkaan saarnaaja Arvo Linnamäen muistelmia 1987 [ 3 ] Virolainen, Antti Torpan poika saarnaaja Arthur Kukkulan muistelmia 1989 [ 4 ] Virolainen, Antti Hankipoika 1995 [ 5 ] Virolainen, Antti Sotapäiväkirja 1996 [ 6 ] Virolainen, Antti Näkövammaisen sananjulistajan muistelmat 1997 [ 7 ] Virolainen, Antti Metsäpirtin Hilkka Hilkka Ollikaisen muistelmia 1999 [ 8 ] Virolainen, Antti Hittolan neito kertomus inkeriläisten kuolemanmarssista Siperiaan ja evankeliumin muuttavasta voimasta 2000 [ 9 ] Virolainen, Antti KGB:n varjossa evankelista Valentina Levosen muistelmat 2001 [ 1 ] Haahti, Hilja Helvi berättelse för ungdom 1901 [ 2 ] Haahti, Hilja Helvi fortælling for Ungdomen 1903 [ 3 ] Haahti, Hilja Israelin tyttäret 1903 [ 4 ] Haahti, Hilja Kaksi kotimaata laulelmia 1903 [ 5 ] Haahti, Hilja Kristityn suhde kauneusmaailmaan 1903 [ 6 ] Haahti, Hilja Saarna rukouspäivänä 1 p. maalisk. 1903 Jerem. 2: 13:n johdosta kuulijain pyynnöstä myöhemmin kirjoitettu muistiin 1903 [ 7 ] Haahti, Hilja Helvi kertomus nuorisolle 2. p. 1904 [ 8 ] Haahti, Hilja Israels döttrar 1904 [ 9 ] Haahti, Hilja Israels Døtre fortælling 1905 [ 10 ] Haahti, Hilja Kesätoverit meren säveliä 1905 [ 11 ] Haahti, Hilja Helvi fortaelling for Ungdommen 1906 [ 12 ] Haahti, Hilja Vihkonen palmunlehviä runoja 1906 [ 13 ] Haahti, Hilja Kesätoverit 2. p. 1907 [ 14 ] Haahti, Hilja Kotkat 1907 [ 15 ] Haahti, Hilja Runoja 1907 [ 16 ] Haahti, Hilja Meidän lasten kuvakirja [1908] [ 17 ] Haahti, Hilja Vanhaa ja uutta runokokoelma 1908 [ 18 ] Haahti, Hilja Kotkat 2. p. 1910 [ 19 ] Haahti, Hilja Valkeneva tie 1910 [ 20 ] Haahti, Hilja Äidin yöhyväiset pienokaisilleen 1910 [ 21 ] Haahti, Hilja Joulupuhteiksi pojille ja tytöille 1911 [ 22 ] Haahti, Hilja Valkeneva tie 2. p. 1911 [ 23 ] Haahti, Hilja Israelin tyttäret 3. p. 1912 [ 24 ] Haahti, Hilja Joulupuhteiksi pojille ja tytöille 1912 [ 25 ] Haahti, Hilja Hehkuvan kevään maa 1913 [ 26 ] Haahti, Hilja Ikiaartehet sekä muita sävelrunoelmia 1913 [ 27 ] Haahti, Hilja Joulupuhteiksi pojille ja tytöille 1913 [ 28 ] Haahti, Hilja Lichte entgegen 1913 [ 29 ] Haahti, Hilja Joulupuhteiksi pojille ja tytöille 1914 [ 30 ] Haahti, Hilja Kun valkenee 1914 [ 31 ] Haahti, Hilja Helvi kertomus nuorisolle 3. p. 1915 [ 32 ] Haahti, Hilja Jumalan virrassa raamatuntutkisteluja 1915 [ 33 ] Haahti, Hilja Kesätoverit meren säveliä 3. p. 1915 [ 34 ] Haahti, Hilja Getuige een verhaal uit Finlands vrijheidsoorlog [s.a.] [ 35 ] Haahti, Hilja Juhlamuisto 1916 [ 36 ] Haahti, Hilja Tuhotulva kolminäytöksinen sävelrunoelma 1916 [ 37 ] Haahti, Hilja Valittuja runoja 1916 [ 38 ] Haahti, Hilja Poikia ja poikia 1917 [ 39 ] Haahti, Hilja Örnarna 1917 [ 40 ] Haahti, Hilja Ahertajat 1918 [ 41 ] Haahti, Hilja Israels döttrar 1918 [ 42 ] Haahti, Hilja Kolme karhua 1918 [ 43 ] Haahti, Hilja Kootut kertomukset 1918 [ 44 ] Haahti, Hilja Kootut kertomukset 1919 [ 45 ] Haahti, Hilja Aamusäteitä 1920 [ 46 ] Haahti, Hilja Kootut kertomukset 1920 [ 47 ] Haahti, Hilja Kootut kertomukset 1920 [ 48 ] Haahti, Hilja Kristillisyys ja taide 1920 [ 49 ] Haahti, Hilja Todistaja 1921 [ 50 ] Haahti, Hilja Hänen nimensä on ihmeellinen 1922 [ 51 ] Haahti, Hilja Kootut kertomukset 1922 [ 52 ] Haahti, Hilja Muistoköynnös runoja 1922 [ 53 ] Haahti, Hilja Pyhillä poluilla 1923 [ 54 ] Haahti, Hilja Israels Døtre fortælling 1924 [ 55 ] Haahti, Hilja Kootut kertomukset 1924 [ 56 ] Haahti, Hilja Kun valkenee- 5. p. 1924 [ 57 ] Haahti, Hilja Pyhillä poluilla 2. p. 1924 [ 58 ] Haahti, Hilja På heliga stigar 1924 [ 59 ] Haahti, Hilja Seija tyttösen tarina 1924 [ 60 ] Haahti, Hilja Toivon malja [192?] [ 61 ] Haahti, Hilja Valkeneva tie 4. p. 1924 [ 62 ] Haahti, Hilja Luvattu maa 1925 [ 63 ] Haahti, Hilja Luvattu maa 1925 [ 64 ] Haahti, Hilja Tauno ja Tellervo 2. p. 1925 [ 65 ] Haahti, Hilja Vidnet 1925 [ 66 ] Haahti, Hilja Getuige een verhaal uit Finlands vrijheidsoorlog 1926 [ 67 ] Haahti, Hilja Lastensaarnoja 1926 [ 68 ] Haahti, Hilja Seimeltä ristin luo 1926 [ 69 ] Haahti, Hilja Tuhlaajapoika kantaatti sekakuorolle, naiskuorolle, tenori- ja barytonisooloille urkujen säestyksellä 1926 [ 70 ] Haahti, Hilja Valittuja runoja 2., laajennettu p. 1926 [ 71 ] Haahti, Hilja Vittnet 1926 [ 72 ] Haahti, Hilja Tuhlaajapoika 1927 [ 73 ] Haahti, Hilja Tuhlaajapoika 1927 [ 74 ] Haahti, Hilja Anna Liliuksen muisto Hämeenlinnan suomalaisen tyttökoulun 50-vuotisjuhlan johdosta [ 75 ] Haahti, Hilja Kootut kertomukset 1928 [ 76 ] Haahti, Hilja Kootut kertomukset 1928 [ 77 ] Haahti, Hilja Kootut kertomukset 2. p. 1929 [ 78 ] Haahti, Hilja Kootut kertomukset 1929 [ 79 ] Haahti, Hilja Forættede Land 1930 [ 80 ] Haahti, Hilja Længelsernes Land 1930 [ 81 ] Haahti, Hilja Sotkuinen solmu 1930 [ 82 ] Haahti, Hilja Kootut kertomukset 1931 [ 83 ] Haahti, Hilja Kotini puhuu 1932 [ 84 ] Haahti, Hilja Kadotettu kirje 1933 [ 85 ] Haahti, Hilja Kotkat 5. p. 1934 [ 86 ] Haahti, Hilja Tuhlaajapoika kantaatti sekakuorolle, naiskuorolle, tenori- ja barytonisooloille urkujen säestyksellä 1934 [ 87 ] Haahti, Hilja Tähti johtaa runoja 1934 [ 88 ] Haahti, Hilja Herr über den Tod Eine Legende um den Jüngling zu Nain 1935 [ 89 ] Haahti, Hilja Oma mirri 1935 [ 90 ] Haahti, Hilja Mahdottomuus mahdolliseksi "sotkuisen solmun" henkilöitten vaiheita 1936 [ 91 ] Haahti, Hilja Jumalan virrassa raamatuntutkisteluja 1937 [ 92 ] Haahti, Hilja Kesätoverit Meren säveliä 6. p. 1937 [ 93 ] Haahti, Hilja Tuhlaajapoika kantaatti sekakuoroille, naiskuoroille, tenori- ja barytonisooloille urkujen säestyksellä 1937 [ 94 ] Haahti, Hilja Sukupolvet vaihtuvat romaani 1938 [ 95 ] Haahti, Hilja Kevätkirkkautta Kristillisen taideseuran kevätlehti 1939 [ 96 ] Haahti, Hilja Sukupolvet vaihtuvat romaani 2. p. 1939 [ 97 ] Haahti, Hilja Kaunis Kauriala 1940 [ 98 ] Haahti, Hilja Kaurialan nuori emäntä romaani 1941 [ 99 ] Haahti, Hilja Tuhlaajapoika kantaatti sekakuorolle, naiskuoroille, tenori- ja barytonisooloille urkujen säestyksellä 1941 [ 100 ] Haahti, Hilja Kaurialan kartano romaani 1943 [ 101 ] Haahti, Hilja Maksoi mitä maksoi romaani 1944 [ 102 ] Haahti, Hilja Kaurialan kartano romaani 2. p. 1945 [ 103 ] Haahti, Hilja Kymmenen neitsyttä itämainen kuvitelma Matt. 25:1-13 1945 [ 104 ] Haahti, Hilja Ei minulta mitään puutu 1946 [ 105 ] Haahti, Hilja Kosta vad det kosta vill 1946 [ 106 ] Haahti, Hilja Kesämailla 1947 [ 107 ] Haahti, Hilja Sammatin sisarukset kulttuuriromaani 1947 [ 108 ] Haahti, Hilja Jos me tunnustamme ... romaani 1948 [ 109 ] Haahti, Hilja Kadotettu kirje romaani 3. p. 1949 [ 110 ] Haahti, Hilja Kaurialan kartano romaani 6. p. 1949 [ 111 ] Haahti, Hilja Koste hva det koste vil 1949 [ 112 ] Haahti, Hilja Päiväkirjan lehtiä 1950 [ 113 ] Haahti, Hilja Päiväkirjan lehtiä 1951 [ 114 ] Haahti, Hilja Ei minulta mitään puutu 2. p. 1953 [ 115 ] Haahti, Hilja Kun sinä olit pieni 1953 [ 116 ] Haahti, Hilja Tulen liekit romaani 1953 [ 117 ] Haahti, Hilja Lukupiiri kokoontuu kertomuksia 1954 [ 118 ] Haahti, Hilja Kaukaisten aikojen takaa sukuni, lapsuuteni ja varhaisnuoruuteni muistoja 1956 [ 119 ] Haahti, Hilja Sukupolvet vaihtuvat romaani 3. p. 1957 [ 120 ] Haahti, Hilja Nuoruuteni vuodet 1958 [ 121 ] Haahti, Hilja Kaurialan kartano romaani 7. p. 1959 [ 122 ] Haahti, Hilja Kaurialan kartano romaani 7. p. 1959 [ 123 ] Haahti, Hilja Taiteen vastuu kristillisen taideseuran 40-vuotisjulkaisu 1959 [ 124 ] Haahti, Hilja Vihkonen palmunlehviä Karl Gerokin runoja (Palmblätter) 2. korjattu ja lisätty p. 1959 [ 125 ] Haahti, Hilja Sammatin sisarukset kulttuuriromaani 4. p. 1960 [ 126 ] Haahti, Hilja Eliko lya aluhe 1961 [ 127 ] Haahti, Hilja Oma Mirri 2. p. 1963 [ 128 ] Haahti, Hilja Valitut runot 1963 [ 129 ] Haahti, Hilja Ikiaartehet Idän tietäjät Kymmenen neitsyttä näyteltäviä runoja; osittain myös lausuntaa ja sopivaa musiikkia säestyksenä 1964 [ 130 ] Haahti, Hilja Elon virran rannoilla kerran 1968 [ 131 ] Haahti, Hilja Uusia säveliä 1968 [ 132 ] Haahti, Hilja Kunnia Herran 1974 [ 133 ] Haahti, Hilja Kunnia Herran 3. p 1982 [ 134 ] Haahti, Hilja Meidän lasten kuvakirja Näköisp 1988 KRISTILLINEN KIRJA 2003 YLEISÖÄÄNESTYKSEN 2. SIJA Stooreja varjojen maasta [ 1 ] Niemi, Päivi Kirja Evijärven Kivijärvenkylästä 1992 [ 2 ] Niemi, Päivi Helkähdys Aarno Kultalahden sävellyksiä, sanoituksia 1994 [ 3 ] Niemi, Päivi Kun risti kääntyi oikeinpäin Äänite [1995] [ 4 ] Niemi, Päivi Pimeys väistyy! Äänite [1996] [ 5 ] Niemi, Päivi Suomalaiset kysyvät totuutta saatananpalvonnasta! Äänite [2000] [ 6 ] Niemi, Päivi Stooreja varjojen maasta 2003 Kuusinen, Jorma ja hänen tuotantonsa [ 1 ] Kuusinen, Jorma (1) Kestääkö uskosi? 1970 [ 2 ] Kuusinen, Jorma (1) Menkää häntä vastaan 1979 [ 3 ] Kuusinen, Jorma (1) Jatkuvan herätyksen salaisuus 1981 [ 4 ] Kuusinen, Jorma (1) Seurakunta elää 1984 [ 5 ] Kuusinen, Jorma (1) Pakkalan poika pyhällä alttarilla 2000 Tapani Sopanen Astelen silloin tällöin Lappeen hautausmaalla sukulaisteni haudoilla. Siellä vastaan tulee myös Alli ja Uuno Sopasen yhteishauta. He olivat vanhempia veljeksille Onni, Toivo ja Tapani Sopanen, jotka tunnetaan pitkästä urastaan hengellisellä rintamalla Suomen Helluntaiherätyksen riveissä. Tapani Sopanen on siis lähtöisin Lappeenrannasta. Ennen kirjailijan uraansa hän mm. esiintyi yhdessä ja tuotti äänitteen "Reijo, Tapani ja Ari". Ensimmäinen kirjansa on vuodelta 1976. Muistan miten mainostin sitä Joensuun Korkeakoulun Savonlinnan lastentarhanopettajakoulutuksessa opiskellessani. Lehtori sai pienen järkytyksen tutustuttuaan tuohon aborttia käsittelevään kirjaan. Tapani Sopanenhan on koulutukseltaan sairaanhoitaja ja toiminut milloin lääke-edustajana milloin kouluttajana eri firmojen hyväksi. Oma suosikkikirjani Sopaselta on elämäkerta keihäänheittäjä Arto Härkösestä, ei vähiten syystä, että osallistuin vuonna 1973 Härkösen kanssa samassa paikassa kaksi vuotta vanhempien sarjassa keihäänheiton Suomenmestaruuskilpailuihin. [ 1 ] Sopanen, Tapani Silvottujen sinfonia 1976 [ 2 ] Sopanen, Tapani Petrin porukka kokee kummia 1976 [ 3 ] Sopanen, Tapani Kyyneleet eivät puhdista 1976 [ 4 ] Sopanen, Tapani Petrin porukka ja Erakko-Tane 1977 [ 5 ] Sopanen, Tapani Petrin porukka Jäämerellä 1979 [ 6 ] Sopanen, Tapani Hvorfor, pappa? 1980 [ 7 ] Sopanen, Tapani Tuhkasta nousee aamu 1981 [ 8 ] Sopanen, Tapani Het handel vid Ishavet 1982 [ 9 ] Sopanen, Tapani Enkeliprinsessa 1983 [ 10 ] Sopanen, Tapani Storfangsten ved Ishavet 1983 [ 11 ] Sopanen, Tapani Änglaprinsessan 1985 [ 12 ] Sopanen, Tapani Varför pappa? 2. uppl 1986 [ 13 ] Sopanen, Tapani Varpaissa asti 1987 [ 14 ] Sopanen, Tapani Voittajan puolella 1987 [ 15 ] Sopanen, Tapani Kyyneleet eivät puhdista 3. p 1989 [ 16 ] Sopanen, Tapani Tapanin tarinatuokio 1989 [ 17 ] Sopanen, Tapani Isän syli romaani 1990 [ 18 ] Sopanen, Tapani Hänen siipiensä alla 2. p 1990 [ 19 ] Sopanen, Tapani Taitaa olla torstai 1992 [ 20 ] Sopanen, Tapani Enkeliprinsessa 2. p. 1992 [ 21 ] Sopanen, Tapani Onko todella? suoraa puhetta seksuaalisuudesta, seurustelusta, avioliitosta 1995 [ 22 ] Sopanen, Tapani Det är nog torsdag 1996 [ 23 ] Sopanen, Tapani Toinen toisellemme avaimia onnelliseen avioliittoon 1998 [ 24 ] Sopanen, Tapani Kyyneleet eivät puhdista 4. p 2002 Sariola, Yrjö Sariola, Yrjö Veikko. Yrjö sariola on syntynyt Laukaalla vuonna 1962. Urallaan hän on edennyt piispaksi asti. Vuonna 2003 häneltä ilmestyi teos "Polun kulkijat", jossa hän esittelee ihmisiä elämänsä varrelta. Siksi hänet olen ottanut myös tämän kirjan sivuille. Kyseisessä teoksessaan kohdehenkilöitä ovat Sariolan lisäksi Stenroth, Ninni Kautto, Eino Hintze, Dmitry Oesch, Martta Kinnunen, Toivo Karttunen, Kimmo Suorsa, Eino E. ja Ahva, Taina. [ 1 ] Sariola, Yrjö Saarna ja teksti saksalaisten saarnateorioitten valossa 1967 [ 2 ] Sariola, Yrjö Jumalan sanan saarna Synodaalikirjoitus Lapuan hiippakunnan pappeinkokoukseen 1967 1967 [ 3 ] Sariola, Yrjö Lyseosta ja lyseolaisista Jyväskylän lyseo 110-vuotias 1968 [ 4 ] Sariola, Yrjö Johdatus homiletiikkaan 1972 [ 5 ] Sariola, Yrjö Aameneen asti raamattupiirisuunnitelmia 3. vuosikerran evankeliumiteksteistä adventista helluntaihin 1973 [ 6 ] Sariola, Yrjö Yhteistyön merkiksi kättä 1975 [ 7 ] Sariola, Yrjö Henki ja elämä Suomen piispojen synodaalikirja 1977 [ 8 ] Sariola, Yrjö Kirkko ja teologia tänään missiologian valossa [1981] [ 9 ] Sariola, Yrjö Tunnustuksessa pysyen pohdintoja Augsburgin tunnustuksen äärellä 1981 [ 10 ] Sariola, Yrjö Näkymiä kirkon ja teologian nykytilaan avausesitelmä [1985] [ 11 ] Sariola, Yrjö Jumalan kunniaksi ja mielen rakennukseksi musiikin teologian peruskysymyksiä 1986 [ 12 ] Sariola, Yrjö Elävä virsi 1986 [ 13 ] Sariola, Yrjö Kaste ja kastekeskustelu 1988 [ 14 ] Sariola, Yrjö Kohti uudistuvaa kirkkoa paimenkirje Lapuan hiippakunnalle 1991 [ 15 ] Sariola, Yrjö Sanan aika Raamattua vuoden jokaiselle päivälle 1993 [ 16 ] Sariola, Yrjö Sanan aika Raamattua vuoden jokaiselle päivälle 1994 [ 17 ] Sariola, Yrjö Uudistuva jumalanpalvelus tutkielmia jumalanpalveluksen teologiasta 1994 [ 18 ] Sariola, Yrjö Seurakunta kestää sanan varassa tervehdys Lapuan hiippakunnan seurakunnille helluntaina 1995 1995 [ 19 ] Sariola, Yrjö Sanan aika Raamattua vuoden jokaiselle päivälle kirkkovuosi 1995-1996 1995 [ 20 ] Sariola, Yrjö Sanan aika Raamattua vuoden jokaiselle päivälle kirkkovuosi 1996-1997 1996 [ 21 ] Sariola, Yrjö Sanan aika Raamattua vuoden jokaiselle päivälle kirkkovuosi 1997-1998 1997 [ 22 ] Sariola, Yrjö Sanan aika Raamattua vuoden jokaiselle päivälle kirkkovuosi 1998-1999 1998 [ 23 ] Sariola, Yrjö Sanan aika Raamattua vuoden jokaiselle päivälle kirkkovuosi 1998-1999 1998 [ 24 ] Sariola, Yrjö Mennään messuun johdatus uudistuvaan jumalanpalvelukseen 1998 [ 25 ] Sariola, Yrjö Sanan aika Raamattua vuoden jokaiselle päivälle kirkkovuosi 1999-2000 1999 [ 26 ] Sariola, Yrjö Kipua ja siunausta 1999 [ 27 ] Sariola, Yrjö Sanan aika Raamattua vuoden jokaiselle päivälle kirkkovuosi 2000-2001 2000 [ 28 ] Sariola, Yrjö Sanan aika Raamattua vuoden jokaiselle päivälle kirkkovuosi 2001-2002 2001 [ 29 ] Sariola, Yrjö Suntion käsikirja 2001 [ 30 ] Sariola, Yrjö Jumalanpalveluksen käsikirja 2001 [ 31 ] Sariola, Yrjö Sanan aika Raamattua vuoden jokaiselle päivälle kirkkovuosi 2002-2003 2002 [ 32 ] Sariola, Yrjö Sanan aika Raamattua vuoden jokaiselle päivälle kirkkovuosi 2003-2004 2003 [ 33 ] Sariola, Yrjö Polun kulkijat ihmisiä elämäni varrelta 2003 Hämelin, Eila sekä hänen tuotantonsa. Suomen Vapaakirkon historiaan perehtyneen Eila Hämelin tärkein teos on varmasti yhdessä Sisko Peltoniemen kanssa kirjoittamansa "Edelläkävijät, vuosisata vapaakirkollista lähetystyötä" (1990), vaikka Vappu Rautamäenkin kanssa on syntynyt hyvä tutkimus otsikkona "Tienraivaajat, vapaakirkon naiset ilosanoman viejinä" (2001). [ 1 ] Hämelin, Eila Soluiltoja varten [1983] [ 2 ] Hämelin, Eila Kasva, voita, hoida 1984 [ 3 ] Hämelin, Eila Rukous 1988 [ 4 ] Hämelin, Eila Edelläkävijät vuosisata vapaakirkollista lähetystyötä 1990 [ 5 ] Hämelin, Eila Tienraivaajat vapaakirkon naiset ilosanoman viejinä 2001 Rautamäki, Vappu sekä kirjallinen tuotantonsa "Kun Suomessa kristillisen runokirjan painosmäärä nousee 44.000 kappaleeseen, eletään aivan kirjallisuushistoriallisessa merkkihetkessä". Noin aloitti Vappu Rautamäki muistokirjoituksensa edesmenneelle, kunnioitetulle Tapio Nousiaiselle. Vappu Rautamäki tiesi mistä puhui. Hän istui hengellisen kirjallisuuden aitiopaikalla Kustannuskeskus Päivä Oy:ssä. Vuodesta 1963 häneltä itseltääkin on ilmestynyt joiotakin teoksia. [ 1 ] Rautamäki, Vappu Avoimien ovien Nepal 1963 [ 2 ] Rautamäki, Vappu Toivontupa 50 (Lastenkoti Toivontuvan viisikymmentävuotisjuhlajulkaisu) 1969 [ 3 ] Rautamäki, Vappu Lähetystyömme tänään katsaus v. 1891 alkaneeseen Suomen vapaakirkon lähetystyöhön kolmannessa maanosassa [1981] [ 4 ] Rautamäki, Vappu Tienraivaajat vapaakirkon naiset ilosanoman viejinä 2001 [ 1 ] Hyvönen, Väinö A. Vapaakirkko tänään 1979 [ 2 ] Hyvönen, Väinö A. Santalan salmet, saaret ja mantereet Hankoniemen kristillisen opiston maaperä, maisema ja vaiheet 1988 [ 3 ] Hyvönen, Väinö A. Huomisen juuret Suomen vapaakirkon nuoret ry 50 vuotta 1947-1997 1997 [ 4 ] Hyvönen, Väinö A. Vapaa kristillisyys vuosituhannen vaihteessa seurakuntatutkimus 2000 2001 Vapaa kristillisyys vuosituhannen vaihteessa Seurakuntatutkimus 2000 : Suomen vapaan kristillisyyden neuvosto, Helsinki 2001 [ 1 ] Hyvönen, Väinö E. Sanan valossa 1933 [ 2 ] Hyvönen, Väinö E. "Tule ja katso" 1934 [ 3 ] Hyvönen, Väinö E. Pyhiä siteitä 1934 [ 4 ] Hyvönen, Väinö E. Millä lunastat sielusi? 1934 [ 5 ] Hyvönen, Väinö E. Iäisyyden edessä 1935 [ 6 ] Hyvönen, Väinö E. Iltahuuto 1940 [ 7 ] Hyvönen, Väinö E. Nuoret pyhillä poluilla kokemuksia kristillisessä opintokerhotyössä 1940 [ 8 ] Hyvönen, Väinö E. Minä uskon 1940 [ 9 ] Hyvönen, Väinö E. Varma sana 1940 [ 10 ] Hyvönen, Väinö E. Professori Nillan kirjeitä Tonttulasta 1945 [ 11 ] Hyvönen, Väinö E. Kipinä-kuoro kotona ja vierailla mailla poimintoja viisitoistavuotistaipaleelta 1948 [ 12 ] Hyvönen, Väinö E. Nuorten tie 1948 [ 13 ] Hyvönen, Väinö E. Ihmiskunnan uskonnot ohjeita Olavi Castrénin, Aarre Lauhan ja Eelis Gulinin teoksen "Ihmiskunnan uskonnot" opiskeluun 1949 [ 14 ] Hyvönen, Väinö E. Kunstenniemi kutsuu 1953 [ 15 ] Hyvönen, Väinö E. Sanoma tytöille 1953 [ 16 ] Hyvönen, Väinö E. Perhekirkko 1963 [ 17 ] Hyvönen, Väinö E. Miesten sana 1963 [ 18 ] Hyvönen, Väinö E. Minua on johdatettu 1964 [ 19 ] Hyvönen, Väinö E. Miesten sanomaa 1965 [ 20 ] Hyvönen, Väinö E. Siellä jossakin 1965 [ 21 ] Hyvönen, Väinö E. Tähden miehet 1966 [ 22 ] Hyvönen, Väinö E. Miesten sarkaa 1966 [ 23 ] Hyvönen, Väinö E. Kiusattu Kristus 1974 [ 24 ] Hyvönen, Väinö E. Turisti ja kirkko 1976 [ 25 ] Hyvönen, Väinö E. Viisas voittaa sieluja 1. p 1977 [ 26 ] Hyvönen, Väinö E. Astelin pyhillä kivillä 1. p 1977 [ 27 ] Hyvönen, Väinö E. Pyhät vedet 1980 [ 28 ] Hyvönen, Väinö E. Sana alttarilta 1981 [ 29 ] Hyvönen, Väinö E. Kiusatun ihmisen Kristus 1983 [ 30 ] Hyvönen, Väinö E. Pisara kovertaa kiven 1985 Viho Rantanen (1899-1978) Rantanen oli vapaakirkon pastori, kirjailija, toimittaja sekä laulujen sanoittaja ja kääntäjä. Vilho Rantanen syntyi Nurmossa 16.2.1899. Eeli Jokisen saarnan jälkeen tapahtuneen uskoon tulon jälkeen hän siirtyi maanviljelijän ammatista Tampereelle saarnaajakouluun 1915. Vuonna 1919 hän aloitti työn saarnaajana. Suomen vapaakirkon julkaiseman Nuorten todistus -lehden toimittajana hän oli 1921-1965. Saman yhdistyksen lasten lehteä - Tähtipolkua - hän toimitti vuodesta 1949 lähtien. Lehtien toimittamisen lisäksi hän on julkaissut yli kolmenkymmentä kirjaa, joista 4 runokirjaa. Nuottijulkaisun alalla hänen työnsä on ollut Sävelsillan julkaiseminen. Sävelsilta ilmestyi yhteensä 12 vihkona, joissa oli kussakin n. 12 laulua. Sarjaa julkaistiin vuodesta n. 1928 lähtien aina 1950-luvulle asti, jolloin vihoista otettiin vielä uusintapainoksia. Rantanen on sanoittanut lukuisia lauluja. Tunnetuimmat ehkä Sun Henkesi sateen alla (säv. Yrjö Karanko 1883-1958) ja monet Mika Piiparisen (1911-1991) säveltämät laulut (esim. Ajassa aallot vihan synkät pauhaa, Herää jo kantele). Hänen sanoituksiaan ja käännöksiään on monissa suomalaisissa laulukirjoissa (vapaakirkon piirissä käytössä olleista kirjoista seuraavissa: Sävelsilta, Sävelten sanoma, Aktiolauluja, Hengellinen laulukirja, Harpunsäveliä) ja onpa hänen laulunsa Sun armos varaan, oi Herra jään julkaistu japanilaisessa virsikirjassakin. [ 1 ] Uotinen, William Pelastuslaiva vaikka olet myrskyihin vajoamassa, niin vielä on toivoa pelastuslaiva saapuu! 1937 [ 2 ] Uotinen, William Pelastuslaiva 2. p. 1940 [ 3 ] Uotinen, William Sen Jumala teki 1963 [ 4 ] Uotinen, William Sinäkin olet perillinen 1974 [ 5 ] Uotinen, William Kaksi vaeltajaa Niilo Tuomenoksan ja William Uotisen keskeisiä ajatuksia 1985 Aserrori Toivo Rajamaa Suomen metodistikirkossa [ 1 ] Rajamaa, Toivo Autuaitten juhlasaatto 1944 [ 2 ] Rajamaa, Toivo Valoa ylhäältä raamatunlukusuunnitelma avuksi hiljaisina hetkinä Jumalan edessä 1945 [ 3 ] Rajamaa, Toivo Herrassa on pelastus sanomaa Joonan kirjan mukaan 1971 Koivumäki, Juho sekä hänen tuotantonsa KOIVUMÄKI intse Juho Koivumäeltä ei ilmestynyt montaa kirjaa, mutta jonkin verran artikkeleita ja sanaahan hän käytti voimakkaasti suullisessa julistuksessaan. Ohessa on kuva Juho Koivumäestä käsissään Tapio Nousiaisen kirja "Mikä hetki yöstä on". Juho Kuivumäki kirjoitti Nousiaisen muistokirjoituksessaan: "Tapio-veljen poismeno on antanut minulle sellaisen aarteen, että minä katselen häntä hänen kirjoissaan, kirjeissään." Mitä tietäisimmekään Vapahtajastamme Kristuksesta ja kenestäkään hengellisestä henkilöstä, ellei asioita olisi merkitty muistiin ja julkaistu kirjoina. Vielä internettallenteiden voimakkaasti lisääntyessä aikanamme pidän sinne kirjoittamisen ohella tärkeänä sitä, että saadaan myös uusia hyviä kirjoja vanhoista kirjoista ja niiden tekijöistä. Ennen vuoden 1979 esitystä "Vapaakirkko tänään" laaja teos aiheesta oli ilmestynyt vuonna 1957 otsikolla Suomen Vapaakirkko Piirteitä sen synnystä ja kehityksestä. Teoksen oli kirjoittanut S. S. Salmensaari. Sulo Santeri Salmensaaren kirjallinen tuotanto oli alkanut jo niinkin varhain kuin vuonna 1915. Viimeisin teoksensa poikkesi kaikista edellisistä ja voidaan varmasti sanoa pääteoksekseen: Salmensaari S. S. : Suomen Vapaakirkko Piirteitä sen synnystä ja kehityksestä : Päivä Oy, Hämeenlinna 1957. [ 1 ] Salmensaari, S. S. Kasvatus pahantapaisuuden ehkäisijänä 1915 [ 2 ] Salmensaari, S. S. Myöskin jaloa työtä 1916 [ 3 ] Salmensaari, S. S. Poikakysymys kokemuksia ja poimintoja kasvatusalalta 1921 [ 4 ] Salmensaari, S. S. Gossproblemet från söndagsskolans ståndpunkt 1932 [ 5 ] Salmensaari, S. S. Miksi ihmisestä tulee juoppo? 1941 [ 6 ] Salmensaari, S. S. Yksi on tarpeellinen lyhyitä tutkisteluja Jumalan sanan valossa 1942 [ 7 ] Salmensaari, S. S. Suomen vapaakirkko piirteitä sen synnystä ja kehityksestä 1957 Pekka Latulta ei tätä kirjoitettaessa (2004) näy mitään edes Suomen Vapaan kristillisyyden kirjastossa. Pekka Latun teos "Kalliisti ostettu vapaus" päälähteenäni olen kirjoittanut sarjaa "Suomen vaiettua kirkkohistoriaa", ja sopii niistä kirjoituksistani ottaa tähänkin pari katkelmaa. Bibliografiat ja niiden tekijät Tämä teos sopii listata ensimmäiseksi tähän lukuun Bibliografiat ja niiden tekijät. Vanhat hyvät hengelliset teokset uhkaavat jäädä unohduksiin bibliografiankin puuttuessa. Tämän lyhyen esityksen myötä päästiin hengellisten bibliografioiden osalta alkuun ja syytä on tallettaa tietoja kirjojen tekijöistäkin sikäli kuin se on mahdollista. Harri Veijonen: Vanhat hengelliset kirjat ja niiden tekijät. Päivä Oy 2005. Mikael Agricola bibliografiat Raittila Pekka : Lestadiolaisuuden matrikkeli ja bibliografia : Suomen Kirkkohistoriallinen Seura, Helsinki 1967 : Bibliografia Bíblica Latino-Americana 1990 / v. 3 : Instituto Ecumenico de Pós-Graduação em Ciências da Religião, Núcleo de São Bernarddo do Campo 1991 Kirkollisen tiedotuksen bibliografia Raittila Pekka : Lestadiolaisuuden matrikkeli ja bibliografia : Suomen Kirkkohistoriallinen Seura, Helsinki 1967 : Bibliografia Bíblica Latino-Americana 1990 / v. 3 : Instituto Ecumenico de Pós-Graduação em Ciências da Religião, Núcleo de São Bernarddo do Campo 1991 : Kirkollisen tiedotuksen bibliografia