wwnet.fi/users/veijone/impi.htm

I M P I L I N N A




UUTTA: ALUKSI MAINOS



KIRJAUUTUUS:

ROLLIKALLA IMPILINNAAN
Historiallinen muisto- ja kuvateos Tampereelta vuosilta 1948-1976

Tampereen Impilinnassa varhaisvuotensa asuneen lastentarhanopettaja Harri Veijosen laatima teos, "Rollikalla Impilinnaan". Kirjaan on tallennettu monille rakkaita muistoja Tampereella liikennöineistä johdinautoista eli rollikoista sekä samaan aikaan olemassa olleesta, nyttemmin Vaasaan vievän Kekkosentien alle jääneestä erikoisesta talokompleksista nimeltä Impilinna.

Impilinna oli Lapinniemenkadun varrella. Kirjassa kuvataan henkilökohtaisen läheisesti ja rakkaasti kyseistä asuinympäristöä ja sen ajan elämää. Näin mukaan tulevat myös Impilinnan viereiset ns. vanhat talot asukkaineen kuin koko Tampellan laaja rakennustuotanto 1950-luvun vaihteessa sekä Tampellan piiriin kuuluneiden ihmisten monipuolisen toiminnan kuvausta.

Tekijä toivoo kirjansa palvelevan tuon ajan liikenteen, rakennusten, Tampellan ja Lapinniemen työväestön sekä koko elinympäristön ja elämäntyylin dokumenttina kyseiseltä Tammela-Lappi-Petsamo-Kaleva alueelta. Kirjaa elävöitetään runsain varsinkin tuon ajan kuvin. Kirjan koko suuri, A 4. Suositushinta 20 €.

TILAUKSET: 20 € tilille E-K:n Säästöpankki 410810-6384121
niin kirja tulee Sinulle uunituoreena. Tarjous: postikuluineen!
Kirjan painosmäärä on vain 100 kpl, joten se jää harvinaisuudeksi,
jonka ehtivät saada vain nopeimmat. Luonnollisesti kirjasta saa
hyvän käsityksen myös tekijänsä lapsuudesta.

Sisältöä: Impilinna ja Rollikka, Nysse tulee, tamperelaisista linja-autoista, Impilinnan sijainti, Tammelan kansakoulu, Tampereen eläintarha, Pallokentän laidalla, Kotiseutumuistoja sanoin ja kuvin, Moro, Aamulehden liite Impilinnasta, Impilinnan läntinen talorivistö, Impilinnan itäinen talorististö, Impilinnan saunat, Lapin poika, Tampella Tänään lehti 9-10 1950, Tampellan kerhot, Tampellan uimala, Saukkola, Saukkolan kerhohuoneen avajaiset, Saukkolan leirit, Kesällä 1964 Haukkasaaressa, Leirimuisto: Emil Suhonen, Muroleen kanava, Pirttilä, Lapinniemen työntekijöiden lomapaikka, Tiilinen pesutupa ja kivimankeli, Jalankulkutie Kaupin aidan viertä, Impilinna ilmasta, Vanhat talot, Takemmaiset vanhat talot, Monilla on muistoja, Impilinnan mäellä 1958 ja 1999, Pinninkatu 8 ja Pohjolankadun sauna, Verimakkaraa mieluisa syödä, Tammerkosken partaalta, Tampella Tänään, Impilinna Salhojankadun linjalla, Tamperelainen viiskyt´luku, Lapin kaupunginosa, Upeita kaupunginosakirjoja, Tampellan Terästä Tampellan Palloksi, Tampellan Urheilutalo ja keilahalli, Vanha Saukonmäki, Lentokone Saukonpuistossa, Pekolan harjannostajaiset, Pekolan talot valmiina, Koskentieläiset, Pyynikki Tampereen helmi, Impilinnasta Pyynikille, Rakennusmestari Oskari Helminen, Rollikalla Impilinnaan.





Moro-lehdelle sovittu älähdys Impilinnasta:

IMPILINNA NETTIIN


Kuvateksti: Ensimmäisen vuosikymmeneni asuinpaikka Impilinna oli olemassa suunnilleen saman ajan kuin Rollikat Tampereella. Minulla on kuva jo Impilinnan mäeltä ennen Impilinnaa, mutta Impi.htm eli Impilinna-sivulleni lisäsin nyt kuvan, missä Impilinnassa viimeisiä viedään. Vuosi on 1976 ja edessä näkyvässä rivissä oikealla näkymättömissä olevan C-rapun hellat, joista siis joku oli se, mistä 10 vuotta hyvät pullat ja muut murkinat sain. Harri Veijonen 18. 6. 2001. Uutuussivu: rollikka.htm.

Vanhempi sivuteksti: Kiitos ensimmäisestä yhteydenotosta Impilinna-asiassa Arille! Rohjetkaa toisetkin jotakin kertomaan, vaikka olisitte asuneet lähitienoollatai vain käyneet Tammelassa koulussa. Valokuvia kuvattavaksi vaikka mistä, kiitos!

Sähköpostiosoite HUOM. UUSI! harriveijonen@yahoo.com. Olet voinut lähettää vanhaan osoitteeseen!

Moro 15. 1. 1998 kertoi Lapinniemenkadullaolleesta Impilinnasta. Jutussa puhuttiinneljästä talosta. Asuin ensimmäisenvuosikymmeneni kuvastakin piiloonjääneessä viidennessä talossa. Pitäisipuhua ensimmäisen talon C-rapusta.

Asuntojako 128? Hyvinkin 64. Huone +kk tilaan oli tarkoitettu kuhunkin kaksinaista. 1950-luvun puolesta välistänämä asunnot olivat jo monienperheidenkin koteja. Kavereita muistuumieleen useita vielä nimeltäkin.Tarkoitukseni onkin saada aiheestalisätietoja ja valokuvia tallentaaksenine internettiin osoitteeseenhttp://wwnet.fi/users/veijone/impi.htm. Kiitos kaikille, jotka tavalla tai toisellaavustavat rakennustyössä! Postiosoitteella: Sulkutie, 53420 Lappeenranta.Harri Veijonen.

Tähän osoitteeseen tulee kuva tai kuvia kuukauden sisällä.

Valokuvat palautetaan. Jos haluatte kertoa, missä rapussa ja minävuosina Impilinnassa asuitte, sellaiset tiedot julkaistaan vainomasta aloitteestanne. Itse asuin Lapinniemenkatu 1 C 12vuosina 1955-65, ja monia vuosia Pinninkadulta pyöräilin vieläsyntymäkotipaikkaa ja kavereita katsomaan. Vanhojen talojenasukkaat kuin myös kaikki Tammelan koulua käyneet ovat tervetulleita kertomaan ja kuviaanlähettämään impilinnalaisten ohella. Kiitos ja tervesiä kaikille! Ikäni olen etsinytImpilinna postikortteja - turhaan. Kaikista valokuvistaerityinen kiitos!!

Impilinnan ja vanhojen talojen lapset kävivät yleensä

Tammelan kansakoulua

Lisätkää toisetkin nimenne sinne vieraskirjaan! Omanion kirjassa: syksy 1997. Kiitos!

Moro-lehti oli jo 1997 ohimennen kysellyt, missä olisi ollut Impilinna.15. 1. 1998 Jorma Saros Forssasta vastasi seuraavasti:

Se ainoa oikea Impilinna oli Lapinniemenkadulla

Menneen vuoden viimeisenä päivänä ilmestynyt Moro keikautti ajatukset aikoihin,jolloin tekstiiliteollisuus vielä kukoisti Suomessa ja erityisesti Tampereella.Tehtaisiin tarvittiin työntekijöitä ja heille asuntoja. Työnantajien toimestasyntyivät Amurinlinna, Impilinna sekä lukuisat muut vastaavat kohteet.

Vuosina 1953-1954 työskentelin Lapinniemen puuvillatehtaallarakennusmestari Yrjö Ojasen johtamalla rakennusosastolla muuraus- ja rappaustöissä.Muistan kuinka lukuisat kehräämön, kutomon ja viimeistömön naistyöntekijätkulkivat jalkaisin työmatkansa Impilinnasta Lapinniemeen ja takaisin. Impilinna oli harkiten rakennettu puuvillatehtaan työntekijöiden asumistarpeisiinalle kilometrin kulkumatkan päähän tehtaasta silloisen Lapinniemenkadun varrelle.

Lapinniemenkatu suuntautui Saukonmäen kulmalta Kalevan puistotien ja Vainiokadunristeyksestä vinottain Haarlan kirjekuoritehtaan (sittemmin mm. poliisikoulu)ohitse Tunturikadun ylittäen kohti Naistenlahtea ja nykyistä Rauhaniementietä.

Lapinniemenkadun ja Tunturikadun risteyksen sekä keuhkotautiparantolan (nykyisin Kaupin sairaala) väliseen mäensyrjään rakennettiin Impilinna.

Rakennusmestari Simo Helmisen muistilokeroista löytyivät seuraavat tiedot:

Impilinnan rakentaminen toteutettiin Tampella-yhtymän rakennusosaston omana työnä.Työt rakennuspaikalla aloitettiin keväällä 1948. Neljä erillistä kaksikerroksistalamellia käsittänyt kohde rakennettiin vaiheittain ja "linna" valmistui lopullisestikeväällä 1950.

(Veijosen kommentti: Kuten jo alussa sanoin, ei neljä vaan viisi! Ensimmäisessäkolmen pötkössä olivat raput A, B ja C. Toisessa kahden pötkössä D ja E.)

Impilinnan suunnittelija oli kaupunginarkkitehti Bertel Strömmer. Rakentamisenalkuvaiheen vastaavana rakennusmestarina toimi Otso Linkova, ja hänen jälkeensäkohteen valmistumisesta vastasi rakennusmestari Veikko Hervamaa. Rakentamisajantyönvalvojana toimi Oskari Helminen (Simo Helmisen isä).

Impilinna, joka sisälsi 128 perheettömän naisen asuntoa, kolme perheasuntoa sekätalonmiehen asunnon, hävisi Kekkosentien rakentamisen yhteydessä. Samoin hävisiLapinniemenkatu, josta lyhyt pätkä Kalevan puistotien ja Vainionkadun risteyksestäalkaen on myöhemmin liitetty Pohjolankadun jatkeeksi.

Veijosen kommentti: Kuten jo alussa sanoin, asuntoja ei voinut olla 128 vaanHelmisen mieleen lienee jäänyt määrä, montako naista Impilinnaan oli tarkoitusasuttaa. Rappuja oli siis viisi. C-rapussamme oli kuusi asuntoa sekä ensimmäisessäettä toisessa kerroksessa. Yhteensä siis vain 12 asuntoa. Lisäksi kellarikerroksessa yksi perheasunto. Viisi x 12 on 60. Ilmeisesti rapuissa D ja E oli yhteensä neljä asuntoaenemmän, jotta 128 naiselle 64 asuntoa löytyi. Rapussa B alakerrassa oli perheasunto.Nyt en muista kolmanneksi perheasunnoksi kuin Helmisen neljänneksi mainitsemantalonmiehen asunnon, mikä oli rapussa D. Talonmiehenä jouluun 1964 toimineen miehenpoika oli varhaislapsuuteni paras toveri. Toisen talon, E-rapun eteläpäässä oli saunatilat, jaensimmäisen talon, A-rapun päädyssä alakerrassa kerhotila, joka oli kai yksinomaan Saukkolan käytössä. Muistan nähneeni siellä ensimmäiset elokuvani ja 9-vuotiaanajättäneeni trumpetin soiton, vaikka ohjaaja olikin kotoa asti käynyt kyselemässä.Olisi muka ollut kykyjä jatkaa, Piippolan vaari taisi virheittä mennäkin.

15. 1. 1998 Moro kertoi lisäksi otsikolla:

Monilla on muistoja

Monet muutkin kuin Jorma Saros ovat lähettäneet Moron toimitukselle muistojaanImpilinnasta.

Annikki Saarisen albumista löytyi Impilinnan taloista jopa kuva.Saarisen itsensä vuonna 1952 ottamassa kuvassa parvekkeella seisoo hänen huonekaverinsa,joka valmiin kuvan nähtyään tokaisi:
- Tästä kuvasta tehdäänkin oikea bisnes!
Näin sitten kävikin: impilinnalaiset ostivat aikoinaan tätä kuvaa muistoksi itselleenkaikkiaan 40 kappaletta.

Pekka Järvinen kunnosti aikanaan Impilinnan yksiöitä maalarina.
- Huoneissa oli katot pinkopahvia ja lattiat hienoa lakattua mäntyä.Huoneet olivat varsin siistejä, Järvinen kirjoittaa. Impilinnan talojenlukumäärästä muistelijat kertovat kahta lukua: kaksi ja neljä. Kuten AnnikkiSaarisen kuvasta ilmenee, kyse on makuasiasta. Taloja oli neljä, mutta ne oli rakennettukaksi aina yhteen.

Veijosen kommentti vielä: Todellakin ensimmäisessä talossa kolme "taloa" elirappua! Kusti polki 1955-65 osoitteellani: Lapinniemenkatu 1 C 12. Nyt käyttäkää Sulkutie, 53420 Lappeenranta.

KUVIA, juttuja, ym. tietoja tänne lähettäkää, kiitos!Harri Veijonen

PS. Lapinniemen tehdas - vanha postikortti minulla on, ja kuvaan sen tänne.

Pääsivuni rajuja juttuja ei ole pakko lukea.

IMPILINNA VUONNA 1999

Entisestä Lapinniemen tehtaasta noin kilometrin päässä Kalevaan päin sijaitsi Lapinniemenkatu 1, missä oli Veijosen lapsuuskoti. Nyt mua viedään linnasta linnaan, lauloi Irvin. Ei kai minulla parempaa syntymäkotia voinut ollakaan kuin Impilinna.

Paljonkaan ei vanhasta Impilinnasta ollut jäljellä vuonna 1999, mutta löytyi sentään parantolan pihan puolelta kiipeilypuu ja aidasta yksi tolppa. Pihan puolella oli kaksi-nelivuotiaan unelmani: "Oma Formula" tai mikä lienee ollut kilpa-autoni ihan Luojan luoma. Sen löytyminen vaikka hieman heinikon seasta oli mieluisin yllätys kolmen, korjaan NELJÄN vuosikymmenen takaa. Vasemmassa päässä pikkupojalle sopiva "istuinkin":

Ja tältä näytti sama Ferrarini kuskeineen oikealta päin silloin joskus:

Eikä muuta muistomerkkiä koko Impilinnasta taida enää olla jäljelläkään. Toki parantolan puoleiset kalliotkin ovat vielä paikallaan.

Vaasaan vievä Kekkosentie rakennettiin alapihan kohdalle. Mutta tien takaa vanhaa näkymää on vielä vanha Haarlan keltainen tehdasrakennus, jossa on toiminut poliisikoulukin. Haarlan ja vasemmassa laidassa olevan huoltamon välissä oli leikkipuisto keinuineen. Tässä siis näkymä Kalevaan päin entisen Impilinnani mäeltä vuonna 1999:

Harri 23. 11. 1999


HEI!

Neljään ja puoleen vuoteen en ole lisännyt mitään Impilinna sivulleni, enkä nytkään ehdi tehdä tarpeellisia sivun korjauksia ja parannuksia vaan lisään helluntaina 2004 uutissivullani http://wwnet.fi/users/veijone/ olleen kirjoituksen, jota on näkynyt jossakin muuallakin. HUOM.! Toimiva sähköpostiosoitteeni harriveijonen@yahoo.com

VANHALLA ASEMALLA VUONNA 1885:
ENTÄ TÄNÄÄN KOTISEUDUILLA NÄILLÄ?

Lappeenrannassa on keskusteltu vanhan aseman kohtalosta. Nykyisin asema on ränsistynyt tämän näköiseksi. Vastaavasta paikasta kuva 4. 8. 1885, jolloin Aleksanteri III:n vastaanotto oli tuolla uudella, samana vuonna valmistuneella rautatieasemalla. Junia ja rataa myös Mustolassa lähellä minua: tässä sataman valot ja junarata sekä valtatie 13. varresta.

Google haku: Impilinna (Syntymäkotini 1955-65). Tampereen Tammelan (Pinninkatu 8. 1965-70) keskiosa. Tampereen Petsamoa (1970-75) osoitteessa http://www.uta.fi/. Kitee Leinovaaran koulu opena Puhossalon koululla (1976-77). Kasteen otto Kiteen helluntaiseurakunnassa pääsiäisenä 1977 kastajana Viljo Tahvanainen. Savonlinna Olavinkatu 32 (1977-79): Google haku Savonlinna. Silloinen kotiseurakuntani, Savonlinnan helluntaiseurakunta näyttää ottaneen osoitteen: http://www.helluntaikirkko.org/.
LAPPEENRANTA: Lauritsala Hallituskatu 31 (1979-83). Rakennuksen liiketilassa toimi Suomen Työväen Säästöpankki. Nyt kioski Mutteri näyttää muuttaneen siihen. Työskentelin Kivisalmen päiväkodissa, joka nyt kahden muun pienen päiväkodin kera lopetetaan. Lauritsalan vanha ev. lut. kirkko. Elokuvaani uudesta kirkosta vuodelta 1977 Yahoo -ryhmässäni: http://groups.yahoo.com/group/harriveijonen/files/lauritsala.avi.
Mustola kesästä 1983 eteenpäin paitsi pari poikkeusta. Lappeenrannan Mustola: http://wwnet.fi/users/veijone/mustola.htm. Mustolan koulu: http://koulut.etela-karjala.fi/mustola/etusivu2.htm. Takimmaisessa rakennuksessa työskentelin kevään 2004. Kuvasta puuttuu uusin rakennus. 2003 asuin puoli vuotta Skinnarilassa lähellä Sammonlahtea: http://www.lappeenranta.fi/nuoriso/sammonlahti.html. Karelia Games in Kimpinen: wwnet.fi/users/veijone/karelia_games_2003.htm. Saima canal by Jan Torvalds: http://personal.inet.fi/koti/jan.torvalds/tango.htm. Lappeenrannan satamassa Suvi-Saimaa: http://koti.mbnet.fi/hhl/00-suvi-saimaa.htm Heikki Helenin upeasta laivakuvakokoelmasta. Linnoitusniemen ranta: http://www.suunnittelukeskus.fi/images/linnoitus.jpg. Timo Kermisen kuvia Saimaan rannoilta ym.: http://koti.mbnet.fi/~kermit/Lappeenr.htm. Oli hienoa saada kulkea kotiseuduilla näillä Sinun kanssasi! Helluntaina 30. 5. 2004. HV (12. 6. 2004 HV)


IMPILINNAN ISO-HARRI 50 VUOTTA 8. 1. 2005

Äitini kertoi juuri, että kaupungilla häntä vastaan oli tullut eräs ikäisensä rouva ja kysynyt: "Oletko Iso-Harrin äiti? Minä olen Pikku-Harrin äiti." Todellakin, Impilinnassa asui minua pari vuotta nuorempi Harri (ja onnea ainakin 6. 1.). Hyvinkin nykyisin minua suurempi, mutta silloin hän oli Pikku ja minua sanottiin Isohalliksi.

Video 8. 1. 2005 sivulla http://wwnet.fi/users/veijone/. Imuroitavissa osoitteesta http://wwnet.fi/users/veijone/this_is_my_life.avi
Parempi java-animaationa kera iso-Harrin nykyäänin: http://wwnet.fi/users/veijone/mylife50.htm. Siltä sivulta löytyvät seuraavat mm. Impilinnassa otetut valokuvat:

Impilinna, here I come! Iso-Harri


Pinninkatu 8 vv. 1965-70: Matti Nieminen ja Harri Veijonen

ertti Flink ja Harri Veijonen Sorsapuiston kenttä. Kuvaajana myöh. "ristinkantaja" T:reen Saalemista. Samoihin aikoihin Aamulehdessä Harri Veijosesta kuva ja teksti: "Harri Veijonen näyttää miten keihästä heitetään."