19. 5. FRANS PETER VON KNORRING KERTOI LAPPEEN KAPPELIKIRKON KAHDESTA KIVESTÄ JO VUONNA 1833
Lappeen kihlakunnan historia mainitsee Lappeenrannan Kauskilan Kappelinmäen kappelin kahdessa kivessä "tuntemattomalla kielellä" olevista kirjoituksista jo vuonna 1833: "tvenne mindre med characterer af någor okändt språk" s. 228 jossakin von Knorring:ilta. Aulikki Ylösen kirjasta ei käy ilmi mikä teos on lähde.
Runsas viikko sitten tuosta alkoi tutkimukseni koskien
von Knorringia. Nimellä ja vuosiluvulla internetistäkin löytyi, että
kyseessä on Frans Peter von Knorring ja teoksensa:
"GAMLA FINLAND eller det fordna Wiborgska Gouvernement beskrifvet af
Frans P. von Knorring,
utnämnd Kyrkoherde i Finström."
Teoksesta lisää tämän päivän uutisten lopuksi.
Nimi pitäisi olla
tuttu Ahvenanmaan postimerkkien keräilijöillekin:
Knorring sai Ahvenanmaan postimerkin numero 56
vuonna 1992.
Knorring ei antanut karjalaisista niin iloista kuvaa kuin täkäläiset toivoisivat. Ilolla huomaan, että Lappeenrannan kilta on julkaissut kyseisen Knorringin teoksen suomeksi vuonna 1985. Harri Veijonen.
ENGLISH: Frans Peter von Knorring (1792-1875) is honored with statues in Mariehamn and at the church of Finström on Åland, Finland. Knorring published "Gamla Finland" 1833 and later books on many subjects. His image adorned an Åland postage stamp in 1992.
VIIKON HENKILÖITÄ
JUKKA LUOTO@lappeenranta.fi.
Kirjallista toimintaakin hänellä vaikka
millä mitalla.
Vasta tämän linkin jälkeen
sivuilleen tulee kävijöitä enemmän kuin 200 vuodessa. HV
ARTO ANTTURI Askel-lehden kannessa.
Kai Antturin poika Arto koti-isästä
Tuomasmessupapiksi.
Olihan helluntailaiskodista lähtöisin ollut
nuori laitettu ev. lut. teologiseen, mikä
sekin osoittaa, että väärään suuntaan
eli Roomaan on ankkuroitu Antturit.
Varsinaisesta harhaopista ei vielä voine
puhua toisin kuin seuraavassa:
KIRJEOPISTO VIA.
Eräs lehti kertoo, että Kirjeopisto Vian
perustajanainen on täyttänyt 90 vuotta.
Asuessani 1977-79 Savonlinnassa Olavinkadulla
viereisessä rapussa oli Kirjeopisto Vian
eksyttävän aineiston
valtakunnallinen jakelupaikka.
Lehti kertoo, että 4000 henkilöä on
vuosikymmenten aikana opiskellut
Viaa, tässä tapauksessa siis kulkemaan
ko. naisen opettamilla
harhapoluilla. HV
HAKU GOOGLESTA.
www.google.com
on erinomainen haku haettaessa
sivuja jonkun tekstin tuntien.
Löytyipä sieltä laajennetulla -
"Jos haluat, voit toistaa haun, ja sisällyttää siihen pois jätetyt tulokset.." -
haulla eilen muka löytymättömätkin sivuni:
http://www.google.com/search?q=cache:016f1f27fe45e4de:www.wwnet.fi/users/veijone/ind99c.htm+%22yhdeksi+hetkeksi+pedon+kanssa%22&hl=fi
eli google VÄRITTÄÄ ERI VÄREIN HAETUT SANAT, jolloin löydetään nopeasti
tuostakin, että "yhdeksi hetkeksi pedon kanssa"
oli mainittu uutisissani em. sivulla 13. 8.
1999 ja Daniel 9:27 kirjassani:
http://www.google.com/search?q=cache:2a28ec52edaf54d7:www.wwnet.fi/users/veijone/daniel1.htm+%22yhdeksi+hetkeksi+pedon+kanssa%22&hl=fi.
toiseksi viimeisessä kappaleessa ko. sivulla.
Pitää siis katsoa sivua Googlen VÄLIMUISTISTA, mikä tarkoittaa sivua, minkä se on viimeksi
ko. osoitteesta tallettanut.
HV
TÄLLÄ VIIKOLLA SAAMIANI KIRJOJA
Ihmeiden maa.
Amerikan kehitys ja vaiheet Raamatun valossa.
A. Ringelberg. Lähetysyhdistys Totuuden Vartija r.y. Kangasala as.
Tampere 1952.
Tämä kirja minulla oli joskus aiemminkin, mutta nyt huomaan, ettei se olekaan huuhaata.
Jos jollakin on tietoa kirjoittajasta tai kangasalalaisesta yhdistyksestä, ilmoita.
Joensuulaisäidin kirjeitä sadan vuoden takaa. Evelina Olsonin kirjeitä
pojilleen vv. 1873-1876. Joensuu Seuran julkaisu III.
Suomentanut ja toimittanut Terho A. Könönen.
Pohjois-Karjalan Kirjapaino Oy. Joensuu 1979.
Könönen oli tuolloin Joensuu-seuran täyttäessä 20 vuotta sen
puheenjohtaja. Ensimmäinen
seuran julkaisu sisälsi
Richard Steniuksen "Muistoja 1800-luvun alkupuolen Joensuusta" ja raatimies Simo Hirvosen
"Tapausten Muistokirjan" vv. 1867-1897 (1973). Toinen oli "Kolmen kauppaneuvoksen aikaa" (1978),
minkä oli kirjoittanut seuran sihteeri, apulaiskaupunginsihteeri Esko Järvelin.
Kolmas julkaisu oli koottu
Olsonin kuolinpesähuutokaupasta löydetyistä kirjeistä.
Papereiden joukossa oli mm. kauppakirja v. 1855, jossa apteekkari osti
nykyisen (1979) Joensuun kaupungin kouluvirastona toimivan talon.
Talon emäntä oli apteekkarin leski Evelina Olsoni, jonka kirjeet olivat
Kuopion lyseossa opiskeleville pojilleen.
VON KNORRING 1833.
Kopiosivuja yllä mainitusta von Knorringin teoksesta.
Itse kirjakin olisi myynnissä ruotsalaisessa divarissa 2000 kruunulla:
von Knorring, Frans P., GAMLA FINLAND ELLER DET FORNA WIBORGSKA GOUVERNEMENTET BESKRIFVET.
1:sta Afdelningen (a.s.u.). Åbo 1833. (2), VIII, 270 pp. + 5 utvikbara tabeller.
I nyare halvklotband. Stämpl. (#21591) 2000:-
Kirjaa oli myyty Bibliofiilisen seuran huutokaupassakin vuonna 1999 620 mk:lla.
Onneksi teos löytyi Lappeenrannan maakuntakirjaston
kotiseutukokoelmasta ja erinomaisessa kunnossa. Sisällöltäänkin se on
vaikuttava. Minulla on nyt siis kopio mm. sivusta 228 ja
mahdollisesti tutkimukseni aiheen tiimoilta jatkuu.
Linkki:
Maakuntakirjastosta -haku.
Vasta 20. 5. siitä huomasin, että teos olisi
suomennettu joskin vasta vuonna 1985 kustantajana Lappeenrannan kilta. HV