KUULUISIA SANANJULISTAJIA



JOHN B. GOUGH
Kuuluisia sananjulistajia 1

https://en.wikipedia.org/wiki/John_Bartholomew_Gough

John Bartholomew Gough syntyi 22. elokuuta 1817, Kentissä, Englannissa. Gough muutti Amerikkaan jo 12-vuotiaana. Gough ei päässyt kouluun. Hän etsi apua New Yorkista. Gough meni naimisiin, mutta pahat tavat kuten juominen säilyi. Vaimo ja lapsi kuolivat.

Gough alkoi esiintyä näyttelijänä. Lopulta Gough lakkasi juomasta. Goughin tie puhujakuuluisuuteen oli salamannopea. Missä muut laskivat kuulijansa sadoissa, laski Gough ne tuhansissa.

Maine ihmeellisestä julistajasta levisi kaikkialle ja kirkot ja kokoushuoneet olivat hänelle avoinna. Vuosikymmenien aikana hän piti tuhansia puheita. Gough oli sekä raittiuspuhuja että herätyssaarnaaja. Goughilta on 1900-luvun alussa ilmestynyt 600 sivuinen opus "Kaikuja puhujalavalta" suomeksikin.

Helmikuun 15 päiväksi 1886 John B. Gough oli kutsuttu puhumaan Filadelfian kaupunkiin Yhdysvalloissa. Kirkko oli ääriään myöten kansaa. Gough puhui, kuten tavallisesti, palavasti ja intoa hehkuen. Tällä kerralla tapahtui jotakin epätavallista. Kesken vilkasta esiintymistä mies tuupertuu puhujapaikalleen. Kolme päivää myöhemmin John Gough oli kuollut. HV

GOUGHIN SUOMENNETUT TEOKSET

1 Kaikuja puhujalavalta eli eläviä totuuksia järjelle ja sydämelle : lähemmäs viisisataa kaskua ja kertomusta, leikillistä juttua, persoonallista kokemusta ja seikkailua, liikuttavaa kuvaa perhe-elämästä ja vaikuttavaa tapahtumaa. 1898-1899.
2 Kaikuja puhujalavalta : kuvia elämän valo- ja varjopuolilta / John B. Gough. 2. lyh. p. 1914.
3 Nuorille miehille / raittiusesitelmä / Juho Bartholomew [Juho B.] Gough. 1892.





ENSIMMÄINEN SUOMALAINEN VAPAAKIRKOLLINEN

CONSTANTIN AXEL LEONIDOR BOIJE


CONSTANTIN AXEL LEONIDOR BOIJE (1854-1934) ensimmäinen suomalainen vapaakirkollinen. Avasi tulen ennen lordi Radstockin ja Tiseliuksen saapumista. Heidän jälkeensä järjesti Boije uskoontulleista "Jumalan seurakunta"-nimisen uskovien yhteisön Helsinkiin. Hän toimitti ensimmäiset vapaakirkolliset lehdet. Samoin "Harpunsäveliä" -nimisen laulukirjan. Ylistetty olkoon Herra, olivat tämän suomalaisen aatelismiehen viimeiset sanat jättäessään katoavaisuuden maan.

Tästä vapaakirkollisesta mainitaan netissä ensinnä minulla tässä. Ehkäpä vapaakirkolliset laittavat hänet tästä suomalaiseen Wikipediaan. Kiitos! HV





BILLY SUNDAY
Kuuluisia sananjulistajia

https://en.wikipedia.org/wiki/Billy_Sunday
https://global.britannica.com/biography/Billy-Sunday

Viime vuosisadan amerikkalaisista herätyssaarnaajista on maineikkain ja ihmeellisin William Sunday, jota tavallisesti kutsuttiin Billy Sundayksi. Sunday syntyi marraskuun 19. 1862 Amesissa Iovassa. Hänestä tuli sotaorpo. 20-vuotiaana hän loisti maineikkaana baseballistina. 1880-luvulla hän jätti baseballin kääntyessään kristilliseen toimintaan. Vuonna 1896 hän aloitti kokousten pidon omin päin. Toiminta suureni tasaisen varmasti. Lopulta 20 tuhannen hengen teltatkin osoittautuivat aivan liian pieniksi. Elämänsä viime vuosina piti Billy vielä suuria kokouksia, ei kuitenkaan niin suurella menestyksellä kuin ennen. Billy kuoli 72-vuotiaana kesällä 1935. HV





HJALMAR BRAXEN

Kuuluisia sananjulistajia

Tammisaaren hautausmaalla on jalojen lehtipuiden varjossa hautapaasi, jossa lyyra ja laakerinlehviä ja nimi Hjalmar Braxen. (10. joulukuuta 1860 Pudasjärvi – 5. kesäkuuta 1909 Santala) oli säveltäjä ja vapaakirkollisen liikkeen saarnaaja. Keväällä 1877 Hjalmar koki uudestisyntymisen apteekkari Fr. Borgin kautta. Braxen aloitti opintonsa teologisessa tiedekunnassa ja joulukuussa 1883 hän suoritti tutkinnon. Hän ei kuitenkaan omantuntonsa tähden voinut vihkiytyä valtiokirkon papiksi, sillä hän koki että se olisi sitonut hänen kätensä ja olisi estänyt häntä toimimasta sielujen voittamiseksi. Braxen aloitti julistustyön Tammisaaresta, mutta muutti jo 1884 Tampereelle, joka Puutarhakatu 17 kirkko tuli hänellä keskuspaikaksi.






R. A. TORREY
Kuuluisia sananjulistajia

Ruben Archer Torrey syntyi New Yourkissa v. 1856 varakkaan liikemiehen poikana. Äitinsä rukoili pojan ollessa itsemurhan partaalla. Pian tämän jälkeen R. A. Torrey oli mukana kuulun D. L. Moodyn kokouksessa. Siellä hän todisti eräälle tytölle, joka hänkin tuli uskoon. Torrey matkusti jatkamaan opintojaan Saksaan. Vain 22 vuotiaana hän oli jo saarnaajana Ohiossa. Minneapolisin kaupungissa hän sai aikaan herätyksen. Siitä alkaen T. todistaa "olen elänyt jatkuvan herätyksen keskellä".

Evankelista Moodyn silmä havaitsi Torreyssa sopivan johtajan Raamattuopistoon, jonka hän oli perustanut Chigagoon 1889. Hän oli tässä toimessa vuoteen 1908 asti, mutta teki välillä lähetysmatkoja Australiaan, Kiinaan, Japaniin sekä Iso Britaniaan. Torrey siirtyi Los Angelesin Raamattuopiston johtajaksi ja oli samalla Moody-kirkon pastorina Chigagossa.

Tri Torrey uskoi kaventamattomaan Jumalan Sanaan. Puheessaan hän saattoi naurattaakin kuulijoitaan. Torrey oli myös kynän mies. Häneneltä on suomennettuja teoksia nelisenkymmentä mm. Miksi Jumala käytti D. L. Moodya? / R. A. Torrey. 1937.





F. B. MEYER, MAINEIKAS BAPTISTISAARNAAJA
Kuuluisia sananjulistajia

Frederick Brotherton Meyer (8 huhtikuuta 1847 – 28 maaliskuuta 1929), D. L. Moodyn ystävä. Baptisti pastori ja evankelista Englannista. Hän oli syntynyt Lontoossa. Koti oli sopuisa ja hyvä ja lisäksi kristitty.

Kääntymisvuottaan Meyer ei mainitse nuoruutensa muistelmissa, mutta varhain sen on täytynyt tapahtua, koska keskellä opintojensa 16 vuotiaana hän alkoi saarnata. Arvostelijat sanoivat, että tohtori Meyer ei ollut repäisevä puhuja. Mutta hänen sanallaan oli vaikutusta sekä uskoviin että uskomattomiin. Ihmisiä kääntyi Kristukseen suuret määrät.

Meyer matkusti laajalti saarnamatkoillaan. Kävipä hän Suomessakin vuonna 1899. Kiinteästi Meyerin saarnatoimintaan liittyi hänen kirjalliset harrastuksensa. Meyerin kirjoja on suomennettu parisen kymmentä. Meyer säilytti merkillisen tarmon ja työkyvyn vanhoille päiville saakka.

Baptistien herätysliike on antanut maailmalle monta kuuluisaa miestä. John Bunyankin oli baptisti. Maaliskuussa 1929 laski Meyer matkasauvansa. Hautajaiset pidettiin Lontoossa. Itse Lloyd George, Englannin suurimpia valtiomiehiä, lähetti edustajansa hautajaistilaisuuteen.





BILLY BRAY - MAAILMAN ONNELLISIN KAIVOSMIES
Kuuluisia sananjulistajia

"Oi Billy, ei yksikään kieli voi kertoa, kuinka onnellisia ovat ne ihmiset, jotka palvelevat Herraa." Tähän tapaan jutteli kaivosmies Billy Brayn vaimo puolisolleen vuonna 1823 Truron-nimisessä englantilaisessa pikkukaupungissa. Näkyväisenä herätyksen välikappaleena Brayn kohdalla oli John Bunyanin kirja "Näkyjä taivaasta ja helvetistä". Billy Bray ei turhaan kolkuttanut taivaan ovea. Billy tuli uskoon ja huusi ääneen ilosta. Tämä tapahtui marraskuussa 1823.

Bray liittyi ns. bryanilaisiin metodisteihin. Pian Billyn lahjat huomattiin ja hänestä tuli siunauksen ja virvoituksen välikappale tuhansille. Melkein tyhjin käsin, uskon varassa kohosi rukoushuoneita sinne tänne. Iloinen Billy opetti kristityt, jopa jumalattomatkin uhraamaan Herran asian hyväksi.

Billyn ihmeellisen menestyksen salaisuus oli, että hän aina oli valmis Herran työhön. Koska Herran työssä aina oli paljon tekemistä oli Billy alati toimessa. Vielä saavutettuaan 74 vuoden iän, oli hän edelleenkin "ylitsevuotava kaiken hyvän tekemiseksi". Ulkonainen ihminen murtui yhä enemmän, mutta täynnä ihanaa toivoa sanoi Billy: "Uskon pian saavani mennä kotiin Isän tykö." Loppu tuli 25. toukokuuta 1868.




JATKUU

Kuuluisia sananjulistajia. Koonnut Harri Veijonen

http://wwnet.fi/users/veijone/ HOME