KRONIKKA ETELÄ-KARJALAN NUORISOSEUROISTA 1721-1898

Erkki Paavolainenkin toimituskunnassa Paavo Montosen kirjassa Etelä-Karjalan nuorisoliikkeen historia 1890-1917. Kronikaksi sukulaispoika Harri Veijonen.

1721 Uudenkaupungin rauhanteosta saakka olivat Viipurin ympäristö, Laatokan rantamat ja koko Kannas kuuluneet Venäjään.
1812 alusta kyseiset seudut sitten liitettiin muuhun Suomeen.
1866 vahvistettiin kansakouluasetus ja se koski myös Suomen Karjalaa. Mutta kirkon ja kiertokoulun jälkeinen kansakoululaitos kehittyi verraten hitaasti.
1870 Kurkijoelle perustettiin kansakoulu, mikä oli alueella ensimmäinen. Seuraavana vuonna Räisälä, sitten Jääski, Antrea, jne.
1886 syntyi Montosen Paavon serkku, kronikoijan äidinisä, Mikko Lempiäinen Uudellakirkolla. Hän oli eräs vielä vain kiertokoulun käyneitä. Suomalaisuushenkikin oli tuona vuonna herännyt ainakin Kivennavalla.
1886 Parikkalassa pidetystä kansanjuhlasta tuli paljon jälkikirjoittelua Viipurin Sanomain palstoilla. Kirkkoherra Pettersson ei ollut pitänyt siitä, että muita huveja oli kirkonmenojen aikaan tai edes niiden jälkeen.
1887 Rautjärvelle perustettiin kansalaisseura.
1889 Monesti papit perheineen olivat mukana kansanhuveissa. Heinjoella 1889 kirkkoherra Sormunen piti tervehdyspuheenkin.
1889 Uudeltakirkolta kirjoitettiin oluttehtaan johdosta. Muutaman vuoden tehdas oli toiminut, mutta sen tavara oli heikkolaatuista.
1890 maaliskuun 9. päivänä esille tuli ehdotus Viipurilaiselle osakunnalle nuorisoseuran perustamisesta olihan sellaisia jo mm. Pohjanmaalla ja Keski-Suomessa. Viipurilainen osakunta perustikin Etelä-Karjalan nuorisoseuran.
1891 Päätoimikunnassa tunnettuja nimiä J. A. Lyly ja Matti Kurikka. Mainitaan myös nimi Otto Järveläinen.
1891 Etelä-Karjalan Nuorisoseuran vuosijuhla pidettiin Virolahdella heinäkuun 6.
1892 Etelä-Karjalan Nuorisoseuran vuosikokous pidettiin Viipurissa helmikuun 2. Edustettuina olivat Säkkijärven, Vironlahden, Uudenkirkon ja Parikkalan osastot.
1892 Etelä-Karjalan Nuorisoseuran vuosijuhla pidettiin Säkkijärven Nisalahdessa. Perustettiin kokonaista 9 uutta paikallisosastoa.
1893 Viipurissa olevan osaston toimeenpanemista arpajaisista, joiden tuotto oli tarkoitus lahjoittaa puoliksi nälänhätääkärsivien ja kansanopiston hyväksi, saatu kansanopisto-osuus, noin 1000 mk, oli joutunut kadoksiin käsien A. B. Mäkelä ja Matti Kurikka kautta.
1894 Viipurin Sanomain toimitus: K. K. Nord, Matti Kurikka, J. A. Lyly, K. I. Roine ja A. B. Mäkelä.
1895 Ei ollut Uudellakirkolla kansakoulua. Kansakouluja oli koko maassa vain vähän yli sata. Viisi vuotta Etelä-Karjalan Nuorisoseuran toimintaa kulunut. Talousneuvoksena Otto Järveläinen. Tumma komea mies. Paavo Montosen tytär Martta sittemmin Järveläinen. Kirjailija Heikki Hietamiehen tuttu.
1896 kirjoitetaan Suomenniemeltä, ettei siellä ole kansakoulua. Vuoden vuosikokouksessa 3. 3. 1896 Viipurin palokunnantalolla selviää, että 14 vuosikertomuksensa jättäneessä seurassa oli 1192 jäsentä. Osastoilla oli mm. 6 kirjastoa.
1897 perustettiin Suomen Nuorison Liitto Tampereella. Etelä-Karjalan edustajina olivat Miina Sikiö, J. Lallukka ja toimittaja Otto Järveläinen.
1898 puheenjohtajana jatkoi J. Lallukka. Vuosikokouksen merkittävin tapahtuma saattoi olla runoilija J. H. Erkon kutsuminen seuran kunniajäseneksi. Ilmestyi Etelä-Karjalan Nuorisoseuran albumi II kustantajana seuran puheenjohtaja, tukkukauppias Juho Lallukka. Toimitustyön suoritti K. Forsgren Lappeenrannasta.
1898 Karjalaisten nuorisoseurojen ensimmäinen suurjuhla ja Itä-Karjalan nuorisoseurojen laulu- ja soittojuhlat Kirvussa juhannuksena v. 1898. Lopuksi laulettiin Etelä-Karjalan Nuorisoseuran kunniajäseneltä, runoilija J. H. Erkolta Montreauxista saapunut seuraava sähkösanoma:

Lähde: Etelä-Karjalan nuorisoseuraliikkeen historia / toim. Paavo Montonen Osa: 1 : Vuodet 1890-1917 / toimituskunta: Erkki Paavolainen ... [et al.] Julkaistu: Kerava : Etelä-Karjalan nuorisoseura Julkaistu (osa): , 1943

Harri Veijonen