Oma kirjastoni


Einar Palmunen ja kirjastoaan vuonna 1949

OMA KIRJASTONI OMAAN KIRJASTOONI

Vuoden 2007 merkittävin kirjakauppani oli ostaa erään nettilukijani kirjaerä isänsä jäämistöä. Sekä myyjä että ostaja olivat tyytyväisiä, kun Aapeli Saarisaloa yms. teoksia sisältävä kirjaerä tuli omistukseeni. Yksittäisteoksista merkittävin tuli vasta eräältä jälleenmyyjältä:
E. J. ELLILÄ: OMA KIRJASTONI. Suomalaisia yksityiskirjastoja omistajiensa kuvaamina. WSOY 1949.
E. J. Ellilän toimittamassa teoksessa kirjastoaan kuvaavat seuraavat henkilöt: Wäinö Aaltonen, Ragnar Dahlberg, E. J. Ellilä, Yrjö Hirn, Victor Hoving, Heikki Huhtamäki, Arvi Korhonen, Frans Korhonen, V. A. Koskenniemi, Arvid Lydecken, Aarne Mustonen, Arvo H. Nurmi, Emerik Olsoni, Eric Olsoni, Einar Palmunen, Jenny Paulaharju, Oskar Rewell, Unto Seppänen, Knut Tallquist, K. H. Tuiskunen, Erik Vasström, Kustaa Vilkuna.

EINAR PALMUNEN MINULLA JA ELLILÄLLÄ

Kun saa lukea Einar Palmusen tekstiä E. J. Ellilän toimittamasta kirjasta, täytyy lähes häpeillen myöntää miten huonosti olin aloittanut sarjani suomalaisista henkilöistä, joista ei suomalaisessa Kuka kukin on teossarjassa puhuta. Minulla ja Ellilällä yhteinen henkilö, Einar Palmunen, http://wwnet.fi/users/veijone/palmunen.htm. Palmunen ansaitsee paikkansa missä tahansa kuka kukin on julkaisussa, mutta valitettavasti kuvaukseni hänestä jäi aikanaan noin tyngäksi, koska en tiennyt hänen löytyvän teoksesta Oma kirjastoni. Nyt pitääkin paikata puuttuvia tietoja. Lainaan teoksesta Palmuselta seurakuntalaisia eniten kiinnostavan, kuvauksensa raamattukokoelmastaan:

EINAR PALMUSEN RAAMATTUKOKOELMA

"VANHAA USKONNOLLISTA KIRJALLISUUTTA - suomenkielistä, ennen v. 1878 painettua uskonnollista kirjallisuutta. -

Ikään kuin perustan tämänkaltaiselle kokoelmalle muodostavat kuitenkin Raamatut ja Uudet testamentit. Niiden osalta kokoelmani onkin hyllymetreiltään laskien laajin, n. 3,5 metriä, lähennellen ehkä myös eniten täydellisyyttä, mitä lukumäärään tulee. Raamattuja sisältää kokoelmani 24 ja UT:eja 35 kpl. Edellisistä mainittakoon ennen kaikkea jykevätekoinen ja ulkonaisilta mitoiltaan samoin kuin painoasultaan kunnioitusta herättävä ensimmäinen eli v:n 1642 Raamattu, painettu H. Keyserin kirjapainossa Tukholmassa: "Biblia, Se on: Coco Pyhä Raamattu/Suomexi, Pääraamatuin/Hebrean ja Grecan jälken --". Muista mainittakoon: Piispa Gezeliuksen toimesta Turussa Winterillä painettu ns. sotaraamattu vv. 1683-85, niin ikään Turussa painetut vuosien 1758 ja 1776 Raamatut, joista jälkimmäisiä kaksi erilaista painosta, Tallinnassa 1777 ja Turussa 1817 painetut sekä vielä vuosien 1853 ja 1862 kuvitetut kappaleet.

- Vanhin Uusi testamenttini on v:lta 1732, painettu Tukholmassa Hartwig Gerckenin kirjapainossa. Teos on ulkoasultaan vaatimaton v:n 1685 tyyliin. Omistamani kappale on kuvaava todistus siitä, miten arvossapidettyjä ja vaikeasti saatavia UT:t olivat 1700-luvulla. Se oli näet aikoinaan rikkoontunut, jolloin muutamia lehtiä oli hävinnyt; puuttuvat lehdet oli huolellisesti kirjoitettu musteella käsin ja kirja uudelleen sidottu.

- Seuraavista mainittakoon Tukholmassa v. 1774 painettu, sekä Turussa painetuista vuosien 1775, 1815, 1819 ja 1820 kappaleet, samoin Pietarissa 1822 painettu ja vielä isokokoinen SKS:n toimittama kappale v:lta 1851.

- Tämän haluaisin pienenä esimerkkinä mainita, miten tämäntapaisilla bibliofiilisessa mielessä kerätyillä yksityiskirjastoilla saattaa olla yleisten kokoelmien rinnalla tutkijoille oma merkityksensä: Uusien testamenttien kokoelmani sisältää kokonaista 16 eri painosta, jotka puuttuvat Helsingin Yliopiston kirjaston luettelosta."