http://go.to/veijonen http://wwnet.fi/users/veijone http://wwnet.fi/users/veijone/otava1913.txt OTAVA 1913 * SARJASSA OTAVA 1913 - 1917

Kirjastossani on 5 kpl mielenkiintoisia sinikantisia paksuja kirjoja "Otava 1913-1917", johon pääsette nyt kanssani tutustumaan. Kysymys on sidotusta Otava kuvallinen kuukausilehti.

N:O 1 1913
No 1 1913 näkyy olevan toinen vuosikerta. Se alkaa "Tiernapojat" ohjelmalla, kirjoittanut Aukusti Simelius. Noudattelee edelleen tunnettua esitystä. Simeliuksen mukaan sitä ei kuultu Hämeessä eikä Helsingissä, hän oli sen kuullut noin v. 1883 Haukiputaalla.
Kaksi päivää Konstantinopolissa, A. Lilius. Lepopäivän pyhittämisestä kouluissa, kirjoittanut Juhani Aho. Kansalliskirjailija tarkoittaa, että kolulaisille ei pitäisi kasata läksyjä sunnuntaiksi. Tanskalaisia maalareita, Kristian Zahrtmann. Kunnialla hautaan, kirjoittanut Kauppis-Heikki. Kirjastossani on elämäkerta Kauppis-Heikistä, mutta hän ei liene hengellisesti merkittävä. Unkarilainen kirjailija Geza Gardonyi, Iren Sebestyen. Siinä yhteydessä s. 30 kuva runoilija Topeliuksen isä perheineen. iren Sebestyen mainitaan (s. 37) olevan nuori unkaritar, joka kesällä 1912 oleskeli Suomessa ja käänsi unkariksi johannes Linnankosken "Laulu tulipunaisesta kukasta". Valtameren jättiläinen. Muistelmia valaanpyytäjä-ajoiltaan A. Theinert.
Talviurheilua Norjassa, Sompa. Upein kuvin mm. Norjan kuningas Haakon ja kuningatar Maud hiihtämässä. Rintasolki, runon kirjoittanut Eino Leino. Kirjallisia pikkutietoja, Helmi Krohn. Mainitsee mm., että Selma Lagerlöfin kynästä on jälleen herunut teos: "Körkarlen".

N:O 2 1913
CARL LARSSON
Carl Larssonista, Edvard Richter. Larsson oli syntynyt Tukholmassa 28. 5. 1885. Hänen taidettaan on ollut myös omistamissani postikorteissa. Havikaisen Iivana, Iivo Härkönen. Camilla Collett, Camillan satavuotismuistolle Helmi Krohn. Vatjalaiskuvia, kirjoittanut Samuli Paulaharju. Hienot kuvatkin kuuluisalta tutkijalta. Sivulla 67 huvittava runo

Pius II:n kirje kansleri Schlick´ille:
Jos ollaan oikein ulkokullatuita,
niin paaviksikin päästään ennen muita.
Mä olin ennen aika huimapää,
Sienassa kaikkein kurtisaanein tuttu,
ja mihinkäs se luonto nytkään jää,
jos kohta ylläni on paavin nuttu.
Ei, hyvä veli, nyt ei auta muu,
vaan täytyy - lemmiskellä Herrassa!
Jos kukaan yleensä, niin minä lienen
jo pirun tiheimmässä merrassa,
vaan pyhän hymyn huulillani kannan
ja vaippan´liepeen suudeltavaks annan
ja anekirjain alle kirjoitan:
"Niin olkoon, kautta Neitsyt Maarian!" Kasperi Tanttu

Mies, jolla oli sydän, Härmeinen, Aino Kallaan muistoja. Kehitysilmiöitä luonnonkansojen ornamentiikissa, Hanna Favorin. Nuorten tasavalta Amerikassa, Alletta Korff. "Daddy" Mr. George oli nuorten tasavallan perustaja. Näkyy siellä poikia työntekoon opetetun. S. 83 kirjoittajan, paronitar Aletta Korff kerrotaan muuttaneen Amerikasta Suomeen. Erik Juel taas on tanskalainen kirjailija ja häneltä seuraava kirjoitus: Päiväkirjan lehti. Kaukana lännessä, Lucie Hörlyk.
N:O 3 1913
ILJA RJEPIN
Ilja Rjepin, kirjoittanut V. K. Trast. Ilja Rjepin, Albert Edelfeltin hyvä ystävä oli syntynyt 1844 Tshugujevin kauppalassa Harkovin kuvernementissa Venäjällä. S. 99 kuva Rjepin: Iivana Julma ja hänen poikansa. S. 104 Brodiski maalaamassa Rjepinin muotokuvaa hänen ateljeessaan Kuokkalassa. Laulajan tarina, runo L. Onerva. Poro-pakinaa, Ilmari Kianto. Kouta, Eino Leino.
Vanha kuvakirja, kirjoittanut Santeri Ivalo. Kyseisen kuvakirjan kuviakin. mm. Kentauri. Tässä tapauksessa hevonen naispuolisen ihmisen ylävartalolla.
MECHELIN
Leo Mechelinin lapsuuden ja nuoruuden muistoja, Helmi Krohn. Sata vuoytta ennen syntymääni, 1855 Mechelin oli tullut ylioppilaaksi. Helsingissä hän luki mm. latinaa ja kreikkaa. Snellman, joka samana keväänä oli nimitetty professoriksi, sai hänestä hartaan kuulijan. 1860 Mechelin siirtyi lainopilliseen tiedekuntaan. Mechelin toimi mm. yliopiston opetajana, kansanedustajana ja hallituksen jäsdenenä.
Miten Hall Cainesta tuli irjailija, Riviera ennen ja nyt. Kaukana lännessä. Käynti osuusliike Elannossa, Antti Rytkönen.
N:O 4 1913
Kevät, Ilmari Kianto. Kaarina rouva ja Eerikki herra, Larin Kyösti. Porsliiniteolisuutta Kööpenhaminassa, Helmi Krohn. Mennyt. Ylioppilas. Huokeita kesäasuntoja. Bernharrd Riives, Aino Kallas. Leikkiä, Eino Leino. Sankarien maassa, Börge Janssen. Montenegrosta. Huippuvuoret, Ludv. Mansterhjelm. Kuvin. Kaukana lännessä, Lucie Hörlykin jatkosarjaa.
N:O 5 1913
LONTOO, A. Rantaniemi. Bernardino Luini, Liisi Karttunen. "Jumalankuvia". Kalifornia, kirj. Yvonne E. Winslow. Sananen huokeista kesäasunnoista. Sarjassa mielenkiintoinen piirroskuvitus. Ihmisapinat vapaudessa ja vankilassa. Kirjallisia pikkutietoja, Helmi Krohn. Kaukana lännessä.
N:O 6 1913
TURVAKOTEJA
Edellisestä numerosta lähtien toimittajan nimi, Helmi Krohn, mainitaan etukannessa. Kotiniemen kasvatuslaitos, Bertel Nyberg. "Meilläkin on yksityisten yritteliäisyys ollut tienraivaajana. V. 1870 perustettu "Yhdistys turvattomien lasten kasvatusta bvarten" pani alulle muutamia pienempiä turvakoteja." Lontoo. Myöjätär-koulu Kööpenhaminassa. Helmi Krohn.
RICHARD WAGNER
Richard Wagner 1813 22. 5. syntynyt. Monta sivua ss. 265-273 kuvin. Riviera ennen ja nyt.
NAPOLEONIN KAKSI NAISTA

Kahden keisarinnan kohtaus. Kuvaus Napoleonin ajoilta. Frede Thomsen. Josephine ja Marie Louise-kuvat. Satamakapteenin tytär Martinique-saarelta, oli nuorena tyttönä tullut Pariisiin, joutunut naimisiin kreivi Beauharnais´n kanssa, synnyttänyt hänelle kaksi lasta ja nähnyt miehensä heittävän henkensä mestauslavalla. Itse hän pelastui yhden vallankumouksen mahtavimman miehen, Barraksen ansiosta. Barraksen talossa 25-vuotiaana Josephine oli kohdannut vasta nimetyn prikaatinkentraalin Napoleon Bonaparten. Napoleon rakastui heti itseään kuusi vuotta vanhempaan kreivitär Josephine Beauharnais´hiin ja he avioituivat v. 1796. Sen jälkeen Napoleon lähti kuuluisalle italialaiselle sotaretkelleen täyttämään vanhojen protestanttien Ilmestyskirjan selityksen, jonka mukaan vuonna 1798 paavi saisi "kuolinhaavan". Josephine sai Napoleonilta tulisia kirjeitä sotakentältä. Notre-Dame kirkossa Napoleon kruunattiin keisariksi 2. 12. 1804 ja Josephine painoi kruunun miehensä päähän. Josephine ei kuitenkaan ollut onnellinen ja hänen lapsettomuutensa oli uhka avioliiton jatkumiselle. Kannettuaan neljä vuotta purppuraviittaa voimatta täyttää Ranskan toiveita ja lahjoittaa sille perintöprinssiä, alkoivat nuo hirveät neuvottelut ja kiusalliset ja repivät kohtaukset, jotka päättyivät siten, että Josephinen täytyi v. 1809 suostua avioeroon ja paavin korkealla suostumuksella väistyä toisen tieltä. Paavin "kuolinhaava" ja "virkoaminen" näyttää liittyvän Josephinen tarinaan.
Napoleonin uusi morsian tuli Itävallasta, Marie Louise, keisari Frans I:n tytär. Nuori ja vastentahtoisesti Napoleonille naitettu kaunokainen. Neljä kuukautta Josephinesta eron jälkeen huhtikuussa 1810 Marie Louise oli saapunut Pariisiin vihille. Maaliskuussa 1811 Napoleonilla oli näyttää poikaansa, Rooman kuningasta kansalle. Lähde: Otava 1913 HV

Edellinen lisätty uutisiin http://go.to/veijonen 29. 6. 2003. Oopperanäytännöt Savonlinnassa, kirjoittanut Jalmari Finne. Pari kuvaa Aino Ackté :sta ohessa. Juhani Ahon "JUHA" Ranskassa. Ranskalainen kirjallisuusarvostelija L. Maury on erittäin suosiollisin arvostellut Juhani Ahon "Juhaa" parisilaisessa viikkolehdessä "Revue Bleue:ssä (huhtik. 1913). Kaukana lännessä-sarja jatkuu s. 288. N:O 7 1913

MOSKOVA valkokivinen, kultakupuinen, kirjoittanut V. K. Trast. Sis. kuvia luten Troitskyn luostari ja Vapahtajan kirkko. MIKKO OINONEN 120 VUOTTA (NYT 30. 6. 2003) MIKKO OINONEN, kirjoittanut Aukusti Simelius. Syntyisin Mikko Oinonen on Pielisjärveltä. Kirkonkirjojen mukaan tämä hauska mies syntyi 30. 6. 1883. Kuva: Mikko Oinonen atelierissään. V. 1910 Oinoselle avautui uusi mahdollisuus päästä ulkomaille taideopintojaan jatkamaan. Hän sai silloin valtiolta 3000 mk:n matkarahan. Syksyllä 1911 hän lähtikin Pariisiin. Sitä ennen teoksiaan oli ollut näytteillä Libertyn salongissa. V. 1911 oli hänen teoksiaan Dusseldorffin "Suuressa taidenäyttelyssä". Veijonen: Suomen kuvataiteilijat (WSOY 1962) kertoo Mikko Oinosesta mm. "Oinonen, Mikko Oskar, taidemaalari k. 30. 12. 1956. Teoksia mm.: äitini muotokuva (1905), Pariisin torilla (08), Työhevoset (08), Kuokkiva italialaisnainen (09), Pariisitar (11), Rococo-sommitelma(18-19), Ukkosen edellä (22), Auringonkukkia (32), Vallinkoski (39). Teoksia kokoelmissa mm. Ateneumin, Hlinnan, Treen, Turun, Imatran ja Kööpenhaminan taisdemuseoissa. ENSIMMÄOINEN MAININTA MAAILMANSODASTA s. 309 Otava 1913: BERTHA VON SUTTNER

s. 1843 9. 6. kirj. 1913 Emma Kraft. "Bertha v. Suttnerin teos "Aseet pois" on tunnettu kaikkialla sivistysmaissa, sillä se on käännetty melkein kaikille maailman kielille." Isänsä sotamarsalkka kreivi Kinsky kuoli heti tyttären synnyttyä 1843. Kesäkuun 13. 1913 täytty 70 vuotta. "Jospa tämä Bertha v. Suttnerin usko ja luottamus tulevaisuuteen toteutuisi ja jospa rauha koittaisi tuon hirvittävän sodan jälkeen, joka näinä pitkinä kuukausina on riehunut etelässä" Veijonen: Jospa nuo tulevaisuuteen uskoneet ladytkin olisivat uskoneet Kristukseen ja olleet mukana hänen antamassa rauhan valtakunnassa nousten ensimmäisessä ylösnousemuksessa Jerusalemista sovittaessa Karitsan häihin yläilmoihin! Kaksi A. Pushkinin runoa s. 309. Nokkavalaan pyynti Jäämerellä. ss. 310-315. KARUNAN KIRKKO SEURASAAREN ULKOMUSEOSSA kirj. Helmi Krohn. Useita kuvia. Punainen töyhtö. Erik Juel. Kuvia Kew Garden´ista Lontoossa.
Kirjoittanut A. Rinraniemi. Kun John Burns hiljakkoin avasi uuden puiston Beckenhamissa Lontoossa... kuvia kauniista puutarhoista. Välissä leike jostakin muusta kirjasta, kuva: F. A. von Kaulbach (Zeichnung) PAAVO CAJANDER 1846 - 1913 Helmi Krohn. Parisi, kirj. Strindberg. Ballaadi L. Onerva. Kaukana lännessä. ss. 334-342. Käynti Suomen teräskynätehtaalla, A. Rytkönen. N:O 8 1913

Niasten asema Marokossa. Edv. Westermarck. runsain kuvin. Ernst Haeckel ja käynti hänen luonaan, Gunnar Heikel. PYHTÄÄN KIRKKO kirj. Armas Esti. kuva mm. "Saarnastuolia kannattava pystykuva piispa Henrik, joka tallaa Lallia jalkansa alle" Veijonen: Sivuillani on jo kirjoitettu, miten tapauksessa "Piispa Henrik ja Lalli" on vähintäinkin suurta valhetta ja kirkon propagandaa. Mahdollisesti Lalli oli kirkkoihin kuulumaton uskovainen esi-isäni ja Henrik tappoi itsensä jäätyään kiinni rikoksistaan ja antaessamme sille kyytiä kuten piispoille tänäänkin! Maansa mahtavin. Väinö Kataja. Indonesialaisia kulttuuripiirteitä. Valon lumoissa, Kaarlo Atra. JOHANNE LUISE HEIBERG Tanskan suurin näyttelijätär, kirj. Frede Thomsen. Kaksi sokeaa, runo Lauri Pohjanpää. Kirjallisia pikkutietoja kirj. Hrelmi Krohn. Mm.: "Eino Leino ja L. Oneva ovat kumpikin julkaisseet laajan romaanin, joiden aiheena on yksinomaan rakkaus." Pientä pakinaa Ingeborg Simeson. s. 381. Maailman korkein liikepalatsi. Woolworhin talo New-Yorkissa (Elettiin vuotta 1913) Kaukana lännessä-tarina mikä ei kiinnosta. N:O 9 1913

FÄRSAARET S. O. Tatursson. "Oklahoma Kate" Aino Malmberg. Kate Barnard kuvakin. ERÄS 2000 VUODEN VANHA KUNINGASHAUTA MUINAISESSA SKYYTIASSA Kirj. A. M. Tallgren. "Herodotoon ajan jälkeen häviää ennen pitkää skyyttalaiskansa yhtäkkiä historiasta. - Rikkain kaikista hautalöydöistä on Kul-Oban kurgaanista läheltä Kertshiä. - Yhä vielä on skyyttalaiskysymys vaikeasti ratkaistava. Jos kohta on selvää, että skyyttalaiset ovat runsaimmat v. 500-200 välillä eKr., ja joskin tämä kulttuuri on voinut muodostua vain Etelä-Venäjällä kreikkalsisuuden vaikutuksdesta, jää monta kysymystä selvittämättä. - Ellis H. Minns ´in suuri teos Scythiansa and Greeks ei tätä kirjoitettaessa ole vielä Suomeen saapunut." TRONDHEIMIN TUOMIOKIRKKO

Olavi Pyhä, norjalaisten kansallispyhimys oli ensimmäinen hallitsija, joka tarmokkaasti ryhtyi kristinuskoa (oik. kirkollisuutta!) Norjassa levittämään. Hän hävitti Asa-jumalien pakanatemppeleitä, kirjoitti itse kirkkolain,mutta sai alamaisiaan raivoon niin että he nousivat häntä vastaan kapinaan, joka päättyi Olavin kuolemaan Stiklestasdin taistelussa v. 1030. Olavi Kyrre (1066-1093) kantoi itse ensimmäisen jättiläiskiven Pyhän Olavin lähteelle, johon hän oli päättänyt rakentaa kivisen kirkon. E. S. Äiti Olla Hongisto. Laulurastaan iltalaulu Larin Kyösti. Työstä metsiemme hyväksi Kaarlo Atra. Mm. kuva, jossa 20 miestä rakentamassa tervahautaa. TARINA PERÄ-POHJOLASTA, U. W. Walakorpi. Tarinaa Pietusta. SYKSYLLÄ 1899 runon kirj. Johannes Linnankoski N:O 10 1913

BENARES Elna Jacobson. Vanhoina hyvinä aikoina saavuttiin Benaresiin joko purjehtien, härkävaunuissa tai jalan. Kuviakin hindulaisista mm. ajopeli härkävaunut. Elna Jacobsen oli kööpenhaminalaisen Martins Magasin´in toimittaja ja oleskellut pitkään Intiassa. Brunnsvikin kansanopisto. Elsa Hästesko. Kuvia mm. Uno Stadius, Karl-Erik Forslund. Raaseporissa käymässä. Arvid Lydecken. Lähellä Tammisaarta. Sis. myös Väinö Hämäläinen: Raasepori - piirros. s. 455. Suomi-ystäviä Saksin Rivieralla V. K. Trast. Fulöp Lászlo kirj. Helmi Krohn. Kuviakin hienosta näköismaalauksista mm. paavi Leo XIII ja monia lierihattuisia naiskaunottaria. Ihminen, joka toivoi paljon. V. Lydecken. V. L. työskenteli vuosia Ashabathissa, Persian rajamailla mm. sanomalehtimiehenä ja kirjoittaen teoksia mm. venäjäksi. Sananen vegetarismista. s. 472-3 Kommentti: Kyllä huomaa, että naiset ovat kotitalouslinjalla niin on upeat alan vaatteetkin yllä. TIVOLI, Eino Mela. Artikkeli Kööpenhaminan tivolista. Uudenmaan puutarhanäyttely. Tarina Perä-Pohjolasta jatkuu. N:O 11 1913

M. A. CASTRÉN Matias Alexander castrénin syntymän satavuotismuistoksi. K. F. Karjalainen. Tiedemies oli syntynyt 2. 12. 1813 Tervolan pappilassa. EERO JÄRNEFELT 50-VUOTIAS
Kirj. Johannes Öhquist. Kuva mm. Mathilda Wrede -maalaus. Metsänemännän huivi, Kaarle Krohn. Kuva Heikki Meriläinen. GIUSEPPE VERDI kirj. E. Katila. "Verdi on nyt 58 v. ikäinen ja hän on kirjoittanut 27 oopperaa." s. 505. ERÄÄN KARJALAISEN TIETÄJÄN EHDOITUS
Kirj. Gösta Grotenfelt. Kirjoittaja oli ajanut todella huonoa tietä Suistamon pitäjässä etsiskellen Konstantin Kuokkaa. Kuokan toivomus oli, että Grotenfelt ehdottaisi suomalaisen teatterin johtokunnalle ja muille oppineille professoreille, että hän saisi mainitussa teatterissa esittää karjalaisia häitä ja kaikkia niitä omituisia tapoja, tansseja ja lauluja, jotka ovat siihen yhdistetyt. Kultahäät korvessa, kirj. Ilmari Kianto. M. A. Castrénin kirje valtioneuvos A. J. Sjögrenille. Kuvaus Siperian matkan varrelta. Krasnojarsk, 3 (15) p. marraskuuta 1848. Matkustaessani Irkutskista Krasnojarskiin saavuin Balajin kylään Kanskan piirissä n. 80 virstaa Krasnojajarskista s. 518. SUTRIN EFEBI Liisi Karttunen. Kommentti: S E on alaston miespatsas. PUOLA, SAKSA, VENÄJÄ: Kansa suurvaltain jaloissa , Jalo Kalima. "Puolalaiset näkevät, ettei Venäjä, niin ääretöntä kuin sen järjestelmä ja vainot ovatkin tuottaneet sen aineelliselle ja henkiselle elämälle, ole heidän vaarallisin vihollisensa." "Saksa on Puolan päävihollinen" (kirj, v. 1913) S. 527 Helmi Krohn kertoo kirjallisia pikkutietoja mm. Maria Jotuni on jälleen julkaissut novellikokoelman. Puuvilla on kuningas, E. E. Kaila. Puuvillalla alamaisinaan 25 miljoonaa ihmistä. Ihmisestä ja elämästä. Johannes Linnankoski. Boulevardin puu. Juhani Aho. Joulua viettämässä Missisippi-virralla. Aino Malmberg. INKERISTÄ: KUVAUKSIA INKERIN ORJAVALLAN AJOILTA, SAMULI PAULAHARJU Kansan kertomusten mukaan kirjoittanut kuvin ja piirroksin. Tästä numerosta lähtein kuvia myös väreissä. Munkki. Juhani Suur-Juhola. Sveitsin rajoilta. A. Lydecken. Joopi, Ilmari Kianto. Santa Margherita, Jalmari Hahl. Laulajan kodissa, Ester Hällström. Kertomus A. Ojanperä :stä. TITANIC! Maailman ajatus, kirj. Aino Kallas Keväällä (1914) ilmestyvästä novellisarjasta "Titanic" piirroskuva Titanic uppoamassa keula edellä. Sivuiltani löytyy asiaa Titanicista. Piirteitä Sisiliasta, Kaarlo Atra. Uusi kohtaaminen, Otto Manninen. Erään suomalaisen joulunvietto Etelämerellä. G. Landtman. Runsain kuvin. Mainos: OTAVA on Suomen hauskin ja paras kuvalehti. Maksaa koko vuodeksi 1914 vain 6 mk. Lehteen kirjoittavat maamme parhaat kirjailijat, kuvitus on runsas ja erinomainen. Päätteeksi nuotteja: Pelikello, Erkki Melartin. Runo: Purje M. Lermontov. OTAVA 1913 läpikävi Harri Veijonen http://wwnet.fi/users/veijone 28. 6. 2003. Kiitos tähtiseiska!