SUOMALAISEN RAAMATUN HISTORIAN TUTKIJOITA

Suomalaisen Raamatun historian tutkijoita maassamme ei ennen tätä lyhyttä esitystäni ole tutkittu kaikkien esille saamiseksi. Tärkeimmiksi alan tutkijoiksi tässä osoittautuu J. A. Cederberg ja A. F. Puukko. Mainitsemisen arvoisiksi katsotaan myös H. G. Porthan, Niilo Ikola, Saini Laurikkala ja Ilmari Salomies. Toki esimerkiksi vuonna 1942 julkaistu "Suomen kansan Raamattu" sisältää artikkeleita vielä useilta muilta alan tutkijoilta. Heidän nimensä on mainittu Salomiehen kohdalla.

PORTHAN, Henrik Gabriel. S. 8. 11. 1739 Viitasaari. K. 16. 3. 1804 Turku. Vanhemmat kirkkoherra Sigfrid P. ja Kristina Juslenius. Turun yliopiston kirjastonhoitaja. Kaudellaan kirjaston kotimaisen osaston niteiden lukumäärä kolminkertaistui. Vuonna 1770 sukulaisiensa kuten piispa K. F. Mennanderin pojan K. F. Fredenheimin kanssa hän perusti Auroraseuran, josta piti tulla sivistyneistön henkinen ja kansallinen vaikuttaja. Seuran lehti on sittemmin jatkanut nimellä Åbo Tidningar, mikä oli Suomen ensimmäinen sanomalehti. Vuodesta 1777 Porthan oli kaunopuheisuuden (latinan) professori. Porthania on kutsuttu Suomen historian isäksi.
JULKAISUISTA. Latinankielisiä julkaisuja yli sata. Joukossa sellaisiakin kuin Paavali Juusten: Suomen piispain kronikka, minkä Porthan säilyneiden käsikirjoitusten mukaan runsailla reunahuomautuksilla täydennettynä julkaisi nimellä M. Pauli Juusten Chronicon episcoporum Finlandesium. Väitöskirjasarjassaan De poesi Fennica (1766-78) Porthanin sanotaan pyrkineen kumoamaan suomen ja heprean sukulaisuutta, mikä ellei todista sitä, että sukulaisuus on olemassa, niin ainakin sen, että sellainen käsitys jo tuolloin vallitsi. Niilo Ikola Oma maa-teoksessa olevassa artikelissaan "Suomalainen Raamattu" mainitsee alan kirjallisuudessa ensimmäiseksi H. G. Porthan, Kort Historia om Finska Bibel-Öfwersättningen (Tidningar utgifne af ett sällskap i Åbo), 1778, joten sopii meidänkin ensiksi mainita Porthan, vaikka varsinaisen laajan suomalaisen Raamatun historian tutkimuksen aloitti seuraava henkilö, jonka kuvankin sivuille lisäsin.

Johan Antero Cederberg
CEDERBERG, Johan Antero. S. 18. 5. 1852 Lohtaja. K. 28. 1. 1915 Mikkeli. Vanhemmat kirkkoherra Jakob C. ja Matilda Katarina Muhr. Puoliso vuodesta 1880 Minna Elisabeth Hjelt (k. 1918). Fil. kand. 1876. Ev. lut. pastori 1879. Opiskeli teologiaa Saksassa opettajanaan mm. professori J. T. Beck. 1886 Uudenkaupungin, 1895 Tohmajärven ja 1908 Mikkelin maaseurakunnan kirkkoherraksi. Hänen sanottiin olevan voimakas sananjulistaja ja ahkera kirkkohistorian tutkija. Tunnettiin myös bibliofiilisestä harrastuksestaan. Hänen suomalaisten varhaispainosten kokoelmansa oli maan suurimpia. Toimitti joistakin kokoelmansa teoksista uusintapainoksia. Lahjoitti kirjastonsa osia eri kirjastoille, osa joutui kuolemansa jälkeen Turun yliopistolle.
JULKAISUISTA. A. Kirjoitti vuonna 1885 kirjan otsikolla "Suomalaisen Raamatun historia". Se oli uraauurtava teos alallaan. E. Linkomiehen mukaan oli teos osa I ja Fennican mukaan ilman osanumeroa oleva väitöskirja: Suomalaisen raamatun historia Gezeliusten aikoihin saakka: Synodaaliväitöskirja, tarkastettavaksi pappeinkokouksessa Waasassa vuonna 1885 / Johan Antero Cederberg Julkaistu: Turku : Jahnsson, 1885. Ulkoasu: 187 s. Mainitut ovatkin kaksi eri teosta. B. Ison vihan lähteitä sisältävä Historiallisia kokoelmia I-II häneltä ilmestyi 1886-89. C. Keskiajan oloista kertoi teoksensa Lehtiä Turun tuomiokapitulin historiasta (1892). Katso myös: Harri Veijonen: http://wwnet.fi/users/veijone/cederberg.txt, J. A. Cederbergin tuotanto.

PUUKKO, Antti Filemon. S. 25. 2. 1875 Hirvensalmi. K. 4. 12. 1954 Helsinki. Antti Filemon Puukko opiskeli Leipzigissä professori Rudolf Kittelin oppilaana. Kittel edusti liberaalia tutkimusotetta, mutta Puukkoa koskevassa väitöskirjassa (1999) M. K. Niemelä väittää sitä Puukon oppi-isän otetta kansainvälisesti konservatiiviseksi.
A. F. Puukon Saksassa valmistama väitöskirja Das Deuteronomium (1909) saavutti kansainvälistä mainetta. Vuonna 1910 Puukko tuli Helsingin yliopiston heprean kielen ja kirjallisuuden dosentiksi. 1918 Raamatun alkukielten apulaiseksi. 1927-45 VT:n eksegetiikan professori. Näistä huolimatta Puukko ei professori Aapeli Saarisalon mukaan ollut pätevä edes Raamatun kääntäjäksi (Sydämeni asioita s. 85). Puukko oli uranuurtaja ns. historiallis-kriittiselle koulukunnalle maassamme, josta liberaalit itse niin kuin Niemelän väitöskirjakin jättää mainitsematta omaksumansa kriittisyyden, millä nimellä liberalismi kulkee.
A. F. Puukko kuului vuoden 1933/38 Raamatun raamatunsuomennoskomiteaan 1925-38 aluksi kera Arthur Hjet (kuoli 1931), Otto Manninen ja J. A. Mannermaa. Joskus on levitetty väitettä, että tuon "huonon" raamatunkäännöksen tekijät kuolivat kerralla osumassa sodassa. Ainakin mainituilla neljällä on eri kuolinaika.
JULKAISUISTA. A. Raamatun tietokirja I (1931) ja II (1939). Raamatun tietokirjan toimituskunnasta Aapeli Saarisalo jäi pois ensimmäisen osan valmistuttua 1931 ja toimitti parempaa eli vuonna 1936 ensipainoksensa saaneen Raamatun Sanakirjan, jota nykyisin löytyy jo rompulla. B. Suomalaisen raamatun historiasta A. F. Puukolla on useita julkaisuja, joista tärkein on "Suomalainen Raamattumme", Otava 1946, 440 sivua. C. Vanhoilla päivillään A. F. Puukko työsti neliosaisen "Raamatun selitysteos", jota ilmestyi vielä kuolemansa jälkeen (IV osa v. 1956). Ilmestyneissä osissa ei ehditty Uuteen testamenttiin, mutta koko VT tuli käsitellyksi.

IKOLA, Niilo Jalmari. Vuoteen 1906 Selin. S. 25. 9. 1883 Vammala. Vanhemmat kauppias Johan Selin ja Maria Pelttari. Puoliso vuodesta 1911 rovasti Oskar Daniel Paloheimon tytär Salli Paloheimo. Joensuun kappakoulun johtaja 1913-18, Turun 1919-26, Turun kauppaopiston rehtori 1926-52. Turun yliopistossa 1930-33 suomen ja sen sukukielten professori, 1956-61 kansleri.
JULKAISUISTA. A. Ikola, Niilo: Ensimmäisen suomalaisen Raamatun historiaa. nid. 260 s. Turun Historiallinen yhdistys 1927. B. Vuoden 1642 Raamatun näköispainoksessa v. 1942 7 sivua otsikolla: Katsaus ensimmäisen suomalaisen raamatun syntyhistoriaan. C. Suomalainen Raamattu. Kirjoittanut Niilo Ikola. Oma maa 7 s. 50-65.

LAURIKKALA, Saini. Halutaan tietoja. harriveijonen@yahoo.com.
JULKAISUISTA. Turun yliopiston kirjaston julkaisuja 6: Saini Laurikkala, Suomenkielinen raamattukirjallisuus 1548 - 1948 - Les éditions finnoises de la bible 1548 -1948. Turku 1952. Katso myös: Harri Veijonen: http://wwnet.fi/users/veijone/laurikkala.txt, Saini Laurikkalan kirjallinen tuotanto.

SALOMIES, Ilmari Johannes. S. 17. 7. 1893 Mikkeli. Fil. kand. 1914. Kotimaan toimitussihteeri 1916-18. Ev. lut. pastori 1920. Suomen lähetysseuran lähetyskoulun opettaja 1922-29. Kirkkohistorian dosentti 1931, professori 1938. Valittiin 1943 Viipurin (myöh. Mikkelin) ev. lut. piispaksi, arkkipiispaksi harvinaisen yksimielisesti v. 1951.
JULKAISUISTA. Pääteos: Suomen kirkon historia I-III. Vuonna 1942 tutkielma "Suomen kansan Raamattu" yhdessä Aleksi Lehtosen ja Lauri Pohjanpään kanssa. Suomen kansan Raamattu. Tutkielmia suomalaisen Raamatun 300-vuotismuiston äärellä. Toimittaneet Aleksi Lehtonen, Lauri Pohjanpää, Ilmari Salomies. 235 s. Otava 1942. Katso myös: Harri Veijonen: http://wwnet.fi/users/veijone/salomies.txt, Ilmari Salomiehen kirjallinen tuotanto.
Teoksessa Suomen kansan Raamattu vuodelta 1942 kirjoittivat seuraavat henkilöt: Eino Kaila, Ilmari Salomies, Martti Rapola, Niilo Ikola, V. Tarkiainen, Osmo Tiililä, A. A. Koskenjaakko, Eino Salokas, E. A. Saarimaa, J. A. Mannermaa, E. G. Gulin, A. F. Puukko, Eino Sormunen, Aleksi Lehtonen ja Lauri Pohjanpää.
Haku: Kirjallisia tuotantoja Harri Veijosen sivuilta löytyy noin 50. HV

HOME Harri Veijonen, Seurakunnan Tiedotuskeskus, http://wwnet.fi/users/veijone/ind98c.htm

Seurakuntalainen-lehti 4. 7. 2004 http://wwnet.fi/users/veijone/.

ESKO HAAPA TUTKI HÄNKIN KIRJOJEN KIRJAA

Suomalaisen Raamatun historian tutkijoita sivulleni http://wwnet.fi/users/veijone/raamattu.htm on syytä lisätä nimi Esko Haapa.
HAAPA, ESKO Johannes. Syntynyt 21. 10. 1914 Tampereella. Ylioppilas 34, ev. lut. pappi 40, tohtori 50, HY:n Raamatun alkukielten apulaisprofessori 1950-? Suomen eksegeettisen seuran hallituksessa 1946-?, Agricolaseuran johtok. puheenjohtaja 1952-61. Vasta sen jälkeen Agricolan nimellä kulkeva seura on suistunut nykyiseen täydelliseen Agricolan Raamatun vastaisuuteensa Aasian sikoineen.
Käsissäni kirja, jonka kansikuvana Albert Edelfeltin maalaus, jossa Mikael Agricola näyttää kuningas Kustaa Vaasalle ensimmäistä suomenkielistä Uutta Testamenttia. Esko Haapa: Raamatut kertovat. 108 s. kuv. Agricola-seura, Hki 1956. Teoksen lopussa lähteinä mainittu:
Jaakko Gummerus: Mikael Agricola. Gummerus, Jyväskylä 1908,
Rafael Gyllenberg: Uuden testamentin johdanto-oppi. Otava, Hki 1942,
Jaakko Haavio: Jeesuksen Raamattu. WSOY, Sortavala 1929,
Niilo Ikola: Ensimmäinen suomalainen Raamattu. Otava 1942,
Yrjö A. Jäntti: Kirjapainotaidon historia. WSOY, Porvoo 1940,
Saini Laurikkala: Suomenkielinen raamattukirjallisuus 1548-1948. Turku 1952,
A. F. Puukko: Suomalainen Raamattumme. Mikael Agricolasta uuteen Kirkkoraamattuun. Otava 1946,
Aapeli Saarisalo: Pyhä maa Raamatun muinaistutkimuksen valossa. WSOY, Porvoo 1955,
Toivo Winter: Suomalainen Raamattumme ja sen levittämistyö. Teoksessa: Sanan lähteellä. Agricola-seura, pieksämäki 1952,
Aarni Voipio: Koulun raamattutieto. WSOY, Porvoo (7. painos) 1953

Harri Veijonen 10. 10. 2004: Kirjallinen tuotanto tekijältä nimeltä ESKO HAAPA, http://wwnet.fi/users/veijone/haapa.txt