Muistosanoja:

MUSTIEN SAARA ON POISSA

Kansikuva teoksesta: Rikas elämä - Mustien Saara muistelee (Ristin Voitto 1976)

Helluntailaisten Ristin Voitto-lehdessä 18. 8. 1999 oli kuolinilmoitus:
"kaksi viikkoa 90-vuotisjuhliensa jälkeen hänet ylennettiin kirkkauteen."

Uskovaisten kieli on loistelias. Toivottavasti tiensä myös päätyi siihen taivaaseen,
jota kuollut eläessään saarnasi. Henkilö oli laajalti Suomessa ja koko Pohjolassakin
tunnettu, Saara Jussila-Carlsnäs. Ehkä parhaiten hänet muistetaan nimestä "Mustien Saara".
Lastenlaulussa puhutaan mustasta Saarasta. Tämä olikin Mustien Saara, joka sai jo
tyttösenä kutsun lähteä lähetysmaiden mustille kertomaan ilosanomaa ylösnousseesta Jeesuksesta.

Carlsnäs Olga Saara Magdaleena o.s. Jussila, oli opettaja ja lähetyssaarnaaja.
Hän oli syntynyt Ruotsinpyhtäällä 22. 7. 1909. Saara Jussila oli valmistunut kansakoulun
opettajaksi Jyväskylän seminaarissa 1930. Hän toimi opettajana Joutsassa ja Säämingissä.
Vuonna 1938 hän matkusti lähetyssaarnaajaksi Etelä-Afrikkaan. Hänen jännittävistä
elämänkokemuksistaan on luettavissa pikkukirjasistaan Rikas elämä, alaotsikko: Mustien Saara
muistelee, Aurinkoista Afrikkaa ja Tällaista on Afrikka. Saara Jussila oli ensimmäisiä
Suomen Helluntaiherätyksen lähetyssaarnaajia. Varsinkin sotavuosina hän joutui turvautumaan
yksin Jumalan apuun, sillä lähettäjältä, Jyväskylän helluntaikirkolta, ei aina tullut
kannatusmaksua perille. Afrikkaan, Transvaaliin oli tullut lähetyssaarnaajaksi myös
pastori Folke Carlsnäs, Ruotsista, jonka kanssa Saara avioitui 8. 3. 1941. Heillä on kolme
lasta, joista nuorin, Majlen on syntynyt 25. 5. 1954.

Yrjö E. Jussilan "Jussilan suku" kirja (v. 1984 painos, ss. 155,156) luettelee Saara Jussilan
erikoisharrastuksia: kuorojen johto, raittiustyö ja hengelliset riennot.
Olen pariinkin otteeseen saanut tavata Saara Jussila-Carlsnäsiä,
vaikka hän lähes koko elämänsä asui mustien parissa ja viimeksi eläkepäiviään Ruotsissa.
Vuonna 1978 Saara oli lomalla Suomessa julistaen Savonlinnan helluntaikirkossa. Mieleeni jäi
"vanhoillishelluntailaisille" tyypillinen tapa, ettei voinut yksin kotona olevalle sukulaispojalle
tulla käymään, "ettei tule puheita", hän, lähes puoli vuosisataa minua vanhempi!
Vuonna 1983 helluntailaisten juhannuskonferenssi oli Lappeenrannassa,
ja minullakin puoliso kotona, jolloin Saarakin uskalsi majoittua meillä.

Saara Jussila-Carlsnäsillä on yhä elossa oleviakin ystäviä Pohjolassa ja mustien Afrikassa
tuhatmäärin. Ja onhan meitä kaukaisia sukulaisiakin vähintään yhtä paljon: Petäjäveden vanhan kirkon
vieressä on hautakivi: Karl Johannes Jussila, joka oli Saaran ukki, minun isoukkini ja esimerkiksi
lappeenrantalaisen kunnallispoliitikon, professori Kalervo Ohelan isoukin veli.
Internetissä wwnet.fi/users/veijone/ on kuvakin Mustien Saarasta.

HARRI VEIJONEN, 17. 8. 1999

Linkkejä: Saara Jussila-Carlsnäs vuosisadan henkilöissä

Saara Jussila-Carlsnäs päivittäisissä kristillisissä uutisissa 17. 8. 1999

HOME