SNELLMAN SAIMA -LEHDESSÄ, OSA I

Johan (Juhana) Vilhelm Snellman syntyi 12. toukokuuta 1806 Tukholmassa. Hän oli suomalainen filosofi, kirjailija, sanomalehtimies ja valtiomies. Hän vaikutti merkittävästi suomen kielen asemaan ja Suomen markan käyttöönottoon. Kun Suomi oli liitetty Venäjään vuonna 1809, Snellmanin vanhemmat halusivat palata Ruotsista Suomeen. J. V. Snellman asúi Kokkolassa 1813-1820. Koulua hän kävi Oulussa, missä oppi suomenkielen. Opiskeli Turun Akatemiassa 1822 - Turun palo syyskuu 1927. Valmistuminen filosofian kandidaatiksi vuonna 1831 tapahtui Helsingissä, minne yliopisto oli siirretty. Snellman omaksui Hegelin aatemaailman eikä hän edusta kristillisyyttä vaan Hegelin ja Steinerin antroposofiaa.

Kuopiossa asuessaan Snellman julkaisi lehtiä Saima ja Maamiehen ystävä. Saima -lehti oli ruotsinkielinen, mutta lehdessä oli juttua siitä, että sivistyneistön kieleksi olisi vaihdettava suomi. Maamiehen ystävä oli suomenkielinen, jota Snellman itse toimitti vain 11 ensimmäistä numeroa, koska hän keskittyi Saima-lehteen. Saima lehti ilmestyi vuodesta 1844, mutta viranomaiset lakkauttivat lehden jo vuonna 1846. "Kuopiosta. (Saima lehti on kuollut, jota suree jokainen kotimaan ystävä) 13.01.1847 nro 1 Kanawa." (Historiallinen sanomalehtikirjasto 1771-1890). Suomen ja suomenkielen ystävänä tutkin hieman Snellmania ja Saima -lehteä. HV 8. 7. 2006

SNELLMAN SAIMA -LEHDESSÄ, OSA II

Saimaan kanavan rakentaminen alkoi toukokuussa 1845, ja se vihittiin käyttöönsä 7.9.1856. Kanavan rakentamista on pidettävä Suomen suurimpana rakennnushankkeena. Saimaa ulottuu Kuopiosta Lappeenrantaan, Saimaan kanavalle. Saima ja Kanawa lehdet liittyvät Saimaan kanavan rakentamisajankohtaan. J.V. Snellman aloitti Saimaan pohjoispäässä Kuopiossa julkaista Saima lehteä 4. 1. 1844, ja Pietari Hannikainen Viipurissa vuotta myöhemmin, 4. 1. 1845, Kanawa lehteä. Kanawa oli suomenkielinen kerran viikkossa ilmestyvä kansallisuusaatteinen julkaisu. Sekä Saiman että Kanawan elinkaari oli vain kolme vuotta.
Saima lehti aloitti 4. 1. 1844 ja lopetettiin 31.12. 1846, ensimmäisen ja viimeisen numeron ilmestymispäivämäärät. Saiman etusivulla oli yleensä satiirisesti esitettynä ulkomaan ja kotimaan uutisia. Toiselta sivulta alkoivat kansallishenkiset, yhteiskunnallisia, taloudellisia tai sivistyksellisiä asioita käsittelevät kirjoitukset. Kanawa lehden ensimmäisen ja viimeisen numeron ilmestymispäivät: 4.1.1845-29.12.1847.

Ensimmäisessä numerossa, 1/1844 Snellman kirjoitti "Sanomalehdistä yleensä ja `Saimasta´erittäin: Saimaalla on kunnia esittäytyä arvoisalle yleisölle lukijan näkemässä asussa." Saiman ensimmäisen numeron pääasia oli "Suomi ja kotimainen kirjallisuus". Snellman aloittaa aikakauskirjasta "Suomi", joka kirjallisuutta maassa parhaiten esittelee. Hän mainitsee, että Ruotsissa ei liene yhtään pikkukaupunkia, jossa ei ole omaa kirjakauppaa. Samaan aikaan Suomessa oli kaikkiaankin vain yhdeksän kirjakauppaa. Suurimpienkin suomalaisten kirjakauppojen vuosimyynti oli vain 500-600 hopearuplaa. Toiseksi Snellman vertailee sanomalehtiä. Ruotsissa löytyi sata lehteä, Suomessa vain muutama.
Kansalliskirjallisuus aihe jatkui lehden toisessa numerossa viikkoa myöhemmin, 11. 1. 1844. Ehkäiseekö kansalliskirjallisuus kansakunnan sivistystä? (2. numerossa v. 1844). Pidettäneenkö kysymystä mielettömänä? Jos pidetään, niin samalla on tehty mahdottomiksi kaikki väitteet, ettei suomenkieltä tulisi käyttää kirjallisena kielenä. "Tukeaksemme isänmaallisen "Suomi"-julkaisun jatkuvaa toimintaa tehokkaammin kuin tällä kirjoitelmalla, kiiruhdamme ilmoittamaan sen toimitukselle, että Kuopiossa on jo merkitty tilatuksi 25 vuoden 1844 vuosikertaa."

"SUOMI" oli Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran (SKS) julkaisu alkaen vuodesta 1841. Alanimike 1841-1860: skrifter i fosterländska ämnen, 1863-1932: kirjoituksia isänmaallisista aineista, 1933-1969: kirjoituksia isänmaallisista aiheista. Numerointi: 1. årg.(1841)-20. årg.(1860) ; 2. jakso, 1(1863)-2. jakso, 19(1888) ; 3. jakso, 1(1888)-3. jakso, 20(1902). HV 11. 7. 2006