http://wwnet.fi/users/veijone/ukraina2004A.txt Shalom! Terveiset Ukrainasta! Tämä oli jo neljäs seminaarimatkani Ukrainaan. Tämänkertainen seminaarimatka kesti kaksi viikkoa. Matka alkoi 11. maaliskuuta ja päättyi 25. maaliskuuta. Lentomatka Helsingistä Kieviin (Kiovaan) tapahtui suorana lentona Ukraine International Airlines yhtiön koneella (Boeng 737). Lento kesti vain kaksi tuntia ja kaikki meni mukavasti. Boas Adolphi oli vastassa Kievin Borispolin kentällä. Olin majoittuneena Mirjam ja Boas Adolphin kodissa Padolissa, vanhassa juutalaisessa kaupunginosassa Kieviä. Adolphien kodissa on osittain myös toimisto Kievin työn osalta. Ennen matkaa oli monia taisteluja ja vaikeuksia sekä Suomessa että ennenkaikkea Ukrainassa. Sielunvihollinen järjesteli mm. kaikkinaista harmia monessa muodossa Kievissä. Sielunvihollinen hyökkäsi raivoisasti, koska kyseessä on ennalleenasettamisen ja messiaanisen uskon sanoman eteenpäin vieminen. Mirjamilta oli ääni kateissa ennen seminaaria, mutta palasi pari päivää ennen kokousten alkua. Kiitos siitä Herralle ja uskollisille esirukoilijoille. Seminaarien kokoukset pystyttiin pitämään ja Mirjam toimi tulkkina kääntäen 10 raamattutuntia ja monet keskustelut venäjäksi. Myös minulta oli ääni hiukan kateissa seminaarin alkupäivinä, Cherkassin seminaarissa, mutta parani Kievin seminaaria varten. Sain kuitenkin puhuttua kaikki raamattutunnit. Ljuba sisar, joka on keskeinen henkilö koko juutalaiskatulapsityön kannalta ja vastaa paikallisena henkilönä Kievin humanitäärisen työn osuudesta, oli sairaana ja jopa sairaalassa ennen seminaaria. Onneksi hän tervehtyi ja pääsi töihin juuri ennen seminaaria, kiitos siitä Herralle ja uskollisille esirukoilijoille! Ljuba sisarella ja hänen miehellään Pjotrilla on tarkoitus tulla kesällä Suomeen ja olla mukana myös Karmel-kodin seminaarissa. Muistakaa esirukouksin, sillä Pjotr ei vielä ole tehnyt uskonratkaisua. Muutama päivä ennen seminaaria varas iski Mirjamin ja Boaksen lukittuun autoon ja vei sieltä Mirjamin laukun, jossa oli tärkeitä asiapapereita ja osoitteita sekä sylimikro, jossa oli suuri määrä tärkeitä tietoja ja käännettyä kirjallista materiaalia. Onneksi laukussa oli erään henkilön käyntikortti, jonka Mirjam oli saanut. Varkaan omaatuntoa poltti sen verran, että hän soitti tälle henkilölle ja kysyi, että onko teiltä kadonnut jotakin. Tämä henkilö, jolle varas soitti, kävi omalla autollaan tapaamassa varasta, jolta sai tärkeät asiapaperit, mutta laukku ja sylimikro jäivät varkaalle. Varas ei luonnollisesti antanut mitään henkilötietoja itsestään, joten häntä on vaikea saada kiinni. Kiitos kuitenkin Herralle, että elintärkeät asiapaperit ja osoitteet tulivat näin takaisin. Sylimikro oli vanha ja kaipasi jo uusimista, joten siinä ei tullut suurta vahinkoa. Osa kovalevyllä olleista tiedoista ja käännöksistä oli tallennettu myös disketeille, joten kaikki tieto ei mennyt hukkaan, mutta osan joutuu tekemään uudelleen. Kaikkein suurimman hyökkäyksen vihollinen teki erään arvovaltaisen pastorin ja baptistikirkon johtohenkilön kautta. Tämä pastori oli halunnut humanitääristä yhteistyötä Mirjamin ja Boaksen johtaman järjestön kanssa ja osa humanitäärisen avustustoiminnan tarvikkeista ja sijaitsi varastoissa rakennuksessa, jonka pastori oli saanut Kievin paikallishallinnolta käyttöönsä. Pastori oli alkanut osoittaa mafiamaisia otteita viimeisen puolen vuoden aikana, eikä mm. sallinut Mirjamin ja Boaksen järjestön hakea tavaroita varastoista. Varastoissa oli mm. Ruotsista lähetettyjä humanitäärisen avun sänkyjä, joita hän ei sallinut toimittaa Kievin ulkopuolella olevaan Piskin työpisteeseen sijoitetuille katulapsille, jotka joutuivat olemaan lasten keskuksessa jonkin aikaa ilman sänkyjä. Näin kyseinen pastori menetteli, vaikka oli täysin tietoinen lasten tilanteesta. Kyseinen pastori teki tämänkaltaista ja muutakin jatkuvaa haittaa noin puolen vuoden ajan. Hän mm. vaihtoi lukot Adolphien järjestön varastoihin Kievissä ja laittoi omat sinettinsä niihin, niin etteivät Adolphin järjestön henkilöt päässeet omiin tiloihinsa. Tilanne ajautui siihen, että Adolphien avustusjärjestö joutui tekemään ilmoituksen poliisille pitkän kirjelmän muodossa, jossa seikkaperäisesti kerrottiin pastorin toimista. Kirjelmä meni tiedoksi myös hallintoviranomaisille sekä Ruotsin ja Suomen suurlähetystöihin, jotta korruptoituneet viranomaiset eivät pystyisi hautaamaan ja salaamaan asiaa. Ruotsin ja Suomen suurlähetystöt ovat tukeneet koko ajan Adolphien järjestön työtä ja nyt Ruotsin suurlähetystö on jopa tarjonnut oman juristinsa apua, jos sitä tarvitaan taistelussa baptistimafiaa vastaan. Kun pastori joutui poliisikuulusteluihin, hän kävi salaa vaihtamassa takaisin Adolphien lukot. Onneksi poliisi oli jo ehtinyt tutkia aiemmin asian paikan päällä. Adolphin järjestön vapaaehtoiset joutuivat valvomaan muutaman vuorokauden varastoja, jotta baptistimafia ei voisi tyhjentää sitä salaa yöllä ennen varastojen siirtoa. Maanantaina ja tiistaina(22-23.3.04) Adolphien järjestö tyhjensi varastonsa Kievissä, siirtäen ne Piskin lasten keskuksen tiloihin. Tavaraa oli kaikkiaan kuusi kuorma-autolastillista. Koko työntekijäporukka ja talkooväki tyhjensi varastoa suuren poliisivartion valvoessa ja suojellessa varaston tyhjentämistä. Paikallinen poliisi oli jopa kutsunut apuvoimia naapuripiireistä, että ei mitään tapahtuisi. Poliisivartio oli todella tarpeen, sillä kyseisellä pastorilla on suuri perhe, monta aikuista poikaa ja hän uhkaili väkivallalla näiden tapahtumien keskellä ja uhkasi lähettää pojat Adolphien kimppuun. Kaikkein ironisinta tässä on se, että pastori komensi poikansa auttamaan varaston tyhjentämisessä, jotta hän voisi näyttää ulospäin olevansa hyvä ja hurskas mies. Teot kuitenkin puhuvat puolestaan. Kahdenkesken hän kävi sitten uhkailemassa Ljuba sisarta, joka valvoi varastojen tyhjentämistä. Ljuba sisar oli tästä uhkailusta niin järkyttynyt, että jouduimme rauhoittelemaan häntä ja rukoilemaan hänen puolestaan. Kaikkia Adolphien järjestölle kuuluvia tavaroita pastori ei kuitenkaan antanut ottaa. On todennäköistä, että siihen joudutaan hakemaan mahdollisesti oikeuden päätös. Tämä on pakko tehdä, koska Ukrainassa byrokratia on valtava ja kaikesta maahantuodusta ja annetusta avustustavarasta ym. joudutaan tekemään tarkka selvitys viranomaisille. Jos jotakin puuttuu, järjestö joutuu siitä vastuuseen. Kyseisen pastorin menettely pakottaa mahdollisesti oikeustoimiin, jotta Adolphien järjestö ei joudu itse vastuuseen mahdollisesti puuttuvista tavaroita. Tämä ei ole myöskään ensimmäinen tapaus ko. pastorin toiminnassa. Meille kerrottiin, että amerikkalaiset olivat aiemmin ostaneet häneltä kirkon ja maksaneet rakennuksesta suuren summan rahaa. Pastori otti kuitenkin kirkon omin luvin takaisin omaan käyttöönsä. Amerikkalaiset veivät asian oikeuteen ja oikeus määräsi pastorin maksamaan rahat takaisin, mutta hän ei ole maksanut korvauksia. Tällaista tapahtuu paljon Ukrainassa sekä maailman ihmisten että myös kirkkokuntien piirissä. Parhaillaan on skandaali Turkin ja Ukrainan välillä. Eräs turkkilainen liikemies, Yunus Bay, rahoitti laitoksen (3 miljoona dollaria), joka piti rakentaa Ukrainaan häntä varten. Rahat hukkuivat jonnekin, mutta laitosta ei ole tehty. Nyt asiaa käsitellään oikeudessa ja valtioiden välisellä poliittisella tasolla. Ukrainalainen yhteiskunta on suurelta osin läpi mätä ja korruptoitunut ja poliitikkojen, virkamiesten ja tavallisen poliisin lahjonta on normaalia elämää, perintönä Neuvostoimperiumin ajoilta. Valitettavasti tämä korruptio ja mädännäisyys on osittain levinnyt myös moniin suuriin kirkkokuntiin ja erityisesti niiden moniin johtajiin. Kaikki eivät tietenkään ole mukana korruptiossa, ei vallankaan köyhä kansa, joka kärsii, mutta rappio ja korruptio on yleistä. Kyseinen baptistipastori on kohdellut kaltoin myös työmiehiään. Pastori maksoi palkat usein pimeänä, jos yleensä maksoi. Monet ovat myös joutuneet olemaan kuukausikaupalla ilman palkkaa ja kun he pyysivät palkkojaan, pastori heitti heidät ulos ja otti uudet työmiehet tilalle. Lisäksi pastori uhkailee näitä työmiehiä ja uhkailee lähettää poikansa heidän kimppuunsa, jos nämä menevät kertomaan viranomaisille. Nämä hyväksikäytetyt ihmiset ovat hyvin köyhiä ja heillä on todella kysymys leivästä ja elämästä. Tämä on paha asia Herran silmissä. Yhteiskunta täällä ei suojele samalla tavoin työntekijöitä näissä tapauksissa kuin Suomessa ja Lännessä yleensä. Mirjam ja Boas ovat joutuneet auttamaan näitä kaltoin kohdeltuja ja hyväksikäytettyjä uskovaisia. Monet uskovaiset, mukaan lukien messiaaniset juutalaiset ja myös useat muut ihmiset ovat varoittaneet kyseisestä pastorista, koska pastorin tämänkaltaiset aikaisemmat toimet ovat olleet monen tiedossa. Harmillista on vain se, että he eivät varoittaneet etukäteen Adolpheja, vaan jälkikäteen. Kyseinen pastori toimii johtavassa asemassa, saarnaa kirkoissaan ja tekee myös humanitaarista työtä sekä ulospäin näyttää ystävällistä, uskovaista ja viatonta, joten on ollut erittäin vaikea käsittää tällainen käytös. Pastori käyttää tittelinään jopa: "Jumalan sanan tohtori". Kuitenkin hän valehtelee jatkuvasti, käyttäytyy röyhkeästi kuin pahin gangsteri ja mafiapomo, jopa poliisien läsnäollessa ja on raatelevaisen suden kaltainen monissa teoissaan (Mat.7:15-23). Saimme lisäksi kuulla, että pastori oli ollut KGB:n kätyri Neuvostovallan aikana kirkossa. Tämän ajan peruna hänellä lienee useita "suojelijoita" hallinnossa ja uskaltaa tehdä tällaisia tekoja, luottaen siihen, että häntä ei rankaista. Kyseisellä pastorilla on myös useita rakastajia ja ihmiset tuntevat jopa rakastajattaret. Vaikka kaikki nämä asiat ovat yleisesti tiedossa, kukaan ei tee mitään, koska kyseisellä pastorilla on hyvät suhteet valtion korkeimpiin politiikkoihin ja suuri osa kirkon johtoa on samassa "jengissä", kuten osin muissakin suurissa kirkoissa. Tällaista on valitettavasti paljon Ukrainassa. Pohjoismaisen ihmisen on hyvin vaikea ymmärtää tätä kaikkea. Saamme Suomessa ja Pohjoismaissa olla kiitollisia Jumalalle, että meillä ei ole paljon korruptiota yhteiskunnissamme eivätkä kirkkokunnat ja herätysliikkeet ole vielä joutuneet tällaiseen näin rappeutuneeseen "mafiatilaan", kuten Ukrainassa osittain on. Elämme Suomessa vielä aivan "prinsessa Ruususen" maailmassa tähän verraten. Vaikka meilläkin on syntiä ja pahuutta ja muotojumalisuutta, olemme sittenkin vielä kaukana tällaisesta laajasta ja syvästä rappiotilasta. Kun laadin tätä matkakirjettä, ajattelin ensin, että en rasita teitä, hyvät ystävät, ollenkaan tällaisilla murheilla, mutta ehkä teidänkin on hyvä tietää, mitä muualla maailmassa tapahtuu. Silloin voimme olla kiitollisia Jumalalle hyvästä maastamme, jonka Herra on meille suonut ja rukoilla hallitusmiestemme ja esivaltamme puolesta, jotta saisimme edelleen viettää hiljaista ja rauhallista elämää (1.Tim.2:1-4). Kaikista näistä taisteluista ja vaikeuksista huolimatta Adolphien järjestön humanitaarinen työ juutalaiskatulasten, muiden katulasten ja kärsineiden juutalaisvanhusten hyväksi menee eteenpäin ja "kristallisoituu" oikeisiin sopiviin uomiinsa ja muotoonsa. Tilanne varmasti myös rauhoittuu, kun tämä "pastori-show" on ohi. On myös muistettava, että kaikki uskovat eivät ole ko. pastorin hänen mafiansa kaltaisia. On monia todella vilpittömiä ja sydämellisiä uskovia Kievissä ja koko Ukrainassa, useimmiten hyvin köyhiä ihmisiä, jotka rehellisesti pyrkivät palvelemaan Herraa sen ymmärryksen valossa, joka heillä on. He myös kunnioittavat Jumalan Sanaa, pyrkien vaeltamaan sen ymmärryksen ja opetuksen mukaan, jonka he ovat saaneet. Monet ovat myös maksaneet kovan hinnan uskostaan Neuvostovallan aikana. Tällaiset vaikeudet eivät saa myöskään aiheuttaa sitä, että suutumme ja lopetamme koko työn. Ajatelkaamme esim. apostoli Paavalin vaikeuksia. Kuinka paljon häntä kohdeltiin väärin, mutta hän jatkoi uskollisesti työtä Jumalan valtakunnan hyväksi Herran palvelijana, vainoista ja vastuksista huolimatta. Näiden vaikeuksien pitäisi aiheuttaa meissä entistä suurempaa päättäväisyyttä ja lujuutta työssä ja esirukousta työn puolesta, myös Kievissä ja koko Ukrainassa tehtävän työn puolesta. Työ keskittyy nyt kahteen pisteeseen. Kievissä on yksi varasto, josta käsin autetaan Kievin alueen humanitaarisen avun tarvitsijoita, kuten kaduilla asuvia lapsia, joita käydään tapaamassa ja auttamassa. Avun tarve on suunnaton, sillä virallisten tilastojen mukaan Ukrainassa on noin 125.000 katulasta, epävirallinen luku on suurempi. Noin 300 perhettä saa humanitääristä apua Adolphien järjestön kautta ja myös monet kärsivät köyhät vanhukset, kuten keskitysleireistä hengissä selvinnet juutalaisvanhukset natsivallan ajalta. Paikallisen hoitavat pääasiallisesti tämän Adolphien johtaman työn. Vähitellen paikalliset harjaantuvat ja ottavat yhä suurempaa vastuuta työstä. Toinen työpiste on lasten keskus Piskissä, vajaan parin tunnin ajomatkan päässä Kievistä. Siellä paikallinen henkilö, Viktor, hoitaa työtä. Katulapset, jotka asuvat Piskin lasten keskuksessa, käyvät sieltä käsin paikallista läheistä koulua. Adolphien järjestö auttaa myös koulua, jossa lapset opiskelevat ja tarkoitus on auttaa muitakin alueen kouluja ja köyhiä ajan mittaan. He tarvitsevat mm. pulpetteja, reppuja, muita koulutarvikkeita, tietokoneita jne. Alue ja suurin osa ihmisistä on niin köyhiä, ettei heillä ole mitään mahdollisuutta tällaisiin kouluvälineisiin, jotka meillä ovat itsestään selvyyksiä. Parhain tapa avustaa täällä tehtävää juutalaiskatulasten, muiden katulasten, perheiden, vanhusten ym. humanitääristä työtä, on rahallinen avustus. Suurten rekkojen lähettäminen ei useimmissa tapauksissa ole lainkaan kannattavaa ja järkevää, monestakin syystä. Ensinnäkin rekkojen tai kuorma-autojen lähettäminen Skandinaviasta maksaa paljon. Lisäksi tulee melko paljon tullaus- ja käsittelykustannuksia. Tullaus on hirvittävän byrokraattista puuhaa täällä. Ette voi uneksiakaan siitä, kuinka suuri ja monta päivää kestävä paperisota on yhdestä rekkalastista. Joka asiaan tarvitaan valtava määrä papereita, lupia, dokumentteja ja tarkastuksia. Tarvitaan jopa useita dokumentteja siitä, että tätä asiaa tai tavaraa varten ei tarvita dokumenttia. Tämä ei ole vitsi, vaan täysin totta! Paperisota on täysin mieletön, niin että paikalliset ukrainalaisetkin vitsailevat ja tuskailevat sen kanssa. Paperisota vaatii valtavan työmäärän. Ukrainan yhteiskunnassa tämä on Neuvostoimperiumin perintönä ja taitaa sukupolvi vaihtua, ennenkuin pääsevät byrokratiasta ja korruptiosta irti edes suurelta osin. On siis paljon halvempaa, helpompaa ja yksinkertaisempaa avustaa rahallisesti. Jos on rahaa, Ukrainassa saa halvalla uutta vaatetta ja monenlaista tavaraa ilman tullausta, paperisotaa ja valtavaa työmäärää. Voidaan sanoa, että tänne rekoilla lähetettäville vanhoille vaatteille tulee moninkertainen hinta, verrattuna siihen, että ostaa uutta hyvää vaatetta ja muuta tavaraa halvalla suoraan Ukrainasta. Lisäksi monet tehtaat ja firmat antavat täälläkin ilmaiseksi tai puoli-ilmaiseksi vaatetta ja tavaraa, kun kuulevat, mihin tarkoitukseen vaatteet ja tavarat menevät. Monet henkilöt ovat rukoilleet paljon tämän seminaarimatkan puolesta Suomessa, Ruotsissa, Israelissa ja Ukrainassa. Useat henkilöt ovat jopa paastonneet. Nämä rukoukset ja paastot ovat olleet tarpeen, sillä hengellinen taistelu on ollut raivoisaa. Vihollinen on raivoissaan siitä, että ennallenasettamisen opetus ja messiaaninen usko menevät eteenpäin Kievissä, Cherkassissa, Lvovissa, eri puolilla Ukrainaa ja kasettisarjoja menee jopa Moskovaan ja eri puolille venäjänkielistä aluetta. Esirukoukset eivät ole menneet hukkaan ja Herran avulla on tullut jo siunauksia opetuksen ja sanoman leviämisen muodossa. Sitten seminaareista. Ensimmäinen seminaariviikonloppu oli 12-14.3.2004 Cherkassissa. Matkustimme sinne Boaksen käytetyllä Volvo 740 farmariautolla, joka on sopiva näihin olosuhteisiin ja teihin, jotka välillä muistuttavat, vallankin maaseudulla ja osin kaupungeissakin, enemmän perunapeltoa kuin autotietä. Cherkassissa olimme majoittuneena Ljudan ja Viktorin kotona omakotitalossa, jossa asuvat heidän lisäkseen kolme lasta ja Viktorin vanhemmat lisärakennuksessa. Talo (niinkuin useimmat talot ja asunnot) ei ollut skandinaavisen standardin mukainen, mutta hyvin me tulimme toimeen ja saimme kokea ystävällisyyttä ja vieraanvaraisuutta. Elintaso täällä ei ole korkea ja monet kamppailevat köyhyyden ja taloudellisten vaikeuksien kanssa. Vaikka ruoka ja monet asiat ovatkin halvempia kuin Suomessa, joutuvat monet tekemään kahta, jopa kolmea työtä, sillä esim. tavallisen lääkärin noin 100 dollarin kuukausipalkalla on vaikea tulla toimeen. Viktor, joka kuului Cherkassin karismaattiseen messiaaniseen ryhmään, oli järjestellyt seminaarin, jossa oli mukana myös toinen, lähinnä messiaanista synagogaa edustava uskovien ryhmä. Yhteen kokoukseen tuli myös Kievista väkeä (3-4 tunnin ajomatka yhteen suuntaan). Cherkassin seminaarissa oli kaikkiaan 5 raamattutuntia perjantai-illasta sunnuntai-iltaan sekä sen lisäksi runsaasti kysymyksiä ja keskusteluja. Voidaan sanoa, että seminaarin aikana tapahtui jonkinlainen hengellinen läpimurto ja messiaaniset alkoivat ymmärtää, kuinka kaukana kristilliset kirkot ovat alkuperäisestä Israelin messiaanisesta uskosta. Vallankin karismaattiselle messiaaniselle ryhmälle monet asiat olivat aivan shokki, kun huomasivat, kuinka kauaksi kristillisyys on monilla alueilla loitonnut alkuperäisestä Raamatun totuudesta. Sunnuntai-illan viimeinen tilaisuus Cherkassissa oli toisessa paikassa, erään ei-messiaanisen karismaattisen ryhmän tiloissa. Sinne ei tullut kovin paljon kristillisiä karismaattisia. Näyttää olevan täällä, niinkuin Suomessakin, että karismaattiset liikkeet eivät pääsääntöisesti ole kovin kiinnostuneet Raamatun syvällisestä alkuperäisestä totuudesta eikä messiaanisesta uskosta. Tähänkin tilaisuuteen tuli kuitenkin jotakuinkin koko se messiaanisten uskovien joukko, joka oli ollut mukana jo neljän raamattutunnin ajan heidän omissa kokoustiloissaan. Puhuin voimakkaan aiheen "Messiaaninen usko ja ennalleenasettaminen". Messiaanisten ryhmien uskovat sanoivat, että se oli "pommi" Cherkassiin ja että oli ehkä parempi, että ei tullutkaan kovin paljon ulkopuolisia karismaatikkoja, muutoin koko kaupunki olisi "kuohunut". Seminaari Cherkassissa sai aikaan sen, että messiaaniset ovat yhä enemmän kiinnostuneita palaamaan alkuseurakunnan käytäntöön. Näiden kahden messiaanisen ryhmän välillä on ollut myös kitkaa ja he olivat kokoontuneet erillään, mutta seminaarin seurauksena he aikovat pitää yhdessä kokouksia ja kulkea yhä enemmän kohti messiaanisen synagogan linjaa. Tämä kaikki oli hengellinen läpimurto ja voitto. Opetuksesta heillä on suuri tarve ja toivoivat, että saisivat pian taas opetusta uudessa seminaarissa. Seminaari myös vahvisti yhä enemmän minulla jo pitkään ollutta näkyä siitä, että messiaaniset juutalaiset ja heihin hengellisesti liittyneet messiaaniset ei-juutalaiset uskovat tulevat olemaan ennalleenasettamisen pioneereja kaikkialla maailmassa. Kirkoista ei ole mitään toivoa kirkkokuntina, sillä ne kulkevat kohti yhä suurempaa hengellistä pimeyttä ja suurta Baabelia ja ovat kykenemättömiä ottamaan vastaan sanomaa ennalleenasettamisesta. On kuitenkin muistettava, että kaikissa kristillisissä liikkeissä on vilpittömiä yksilöuskovia, jotka ottavat sanoman vastaan ja he tulevat yhdistymään yhdeksi laumaksi messiaanisten uskovien kanssa (Joh.10:1-9, 16; 11:52-53; 17:20-23; Ilm.18:1-4). Cherkassin messiaaniset juutalaiset ja muut messiaaniset uskovat ottivat vakavasti sanoman siitä, että Israelin Jumala on kutsunut heidät olemaan ennalleenasettamisen pioneereja. Tiistaina ja keskiviikkona meillä oli pari päivää vapaata ilman kokouksia. Silloin valmistelimme tulevia seminaaripäiviä Kievissä ja hengähdimme vähän. Torstaina alkoivat kokoukset Kievin seminaarissa messiaanisen synagogan kanssa ja ne jatkuivat sunnuntai-iltaan saakka. Yhteensä kaikkiaan 5 raamattutuntia, lisäksi puheenvuoro synagogajumalanpalveluksessa sapattina klo 11.00. Sen lisäksi vielä paljon kysymyksiä, joihin piti antaa vastaukset sekä keskusteluja messiaanisen seurakunnan veljien kanssa. Sapatin seminaariaiheet Jumalan tuntemisesta ja Messiaasta herättivät voimakastakin keskustelua ja jopa osalle messiaanisen seurakunnan johtoa oli vaikea pala purtavaksi, kun Rooman opin mukainen kolminaisuus (Ukrainassa se pahimmillaan tarkoittaa kolmea Jumalaa: Isä Jumala, Poika Jumala ja Pyhä Henki Jumala) koki kolauksen ja tilalle tuli Raamatun oppi yhdestä Jumalasta, Messiaasta ja Pyhästä Hengestä. Siinä oli joillekin sulattelemista, kun huomaisivat, mikä oli Raamatun linja. Jouduin myös tuossa yhteydessä oikomaan Ukrainaankin levitettyjä valheita, että Joseph Shulam ei usko Messiaan jumaluuteen. Tein heille selväksi, että Joseph Shulam uskoo Messiaan olevan sataprosenttisesti Jumala ja ihminen. Huhuista ja valheista kärsi aikoinaan apostoli Paavalikin ja ne oikaistiin (Ap.t.21:17-26). Messiaanisilla juutalaisillakin on vielä monen kohdalla ja monilla alueilla paljon työtä jäljellä, jotta Rooman kautta tulleet kristikunnan hapatukset ja epäraamatulliset opit kaikilta osin perkautuvat pois ja tilalle tulee Raamatun mukainen messiaaninen opetus, kuten juutalaisella alkuseurakunnalla oli (Mat.15:1-13). He ovat kuitenkin matkalla kohti alkuseurakunnan mallia, vaikka sekaannusta ja hajaannusta vielä on heidänkin joukossaan. Messiaanisten juutalaisten on kuitenkin helpompi ottaa tämä vastaan, sillä jalot öljypuun oksat eli messiaaniset juutalaiset, tulevat paljon helpommin oksastetuiksi omaan jaloon Israel-öljypuuhunsa kuin villin metsäöljypuun oksat eli pakanauskovat (Room.11:24). Rukoilkaa tämän työn puolesta, että messiaaniset juutalaiset heräisivät ottamaan vastuun pioneerin asemastaan ennalleenasettamisessa kaikkialla. Erityisesti rukoilkaa messiaanisen juutalaisen Andrei veljen puolesta, joka on saanut sydämelleen ennalleenasettamisen eteenpäin viemisen. Rukoilkaa, että Jumalan tuli, joka palaa hänen sydämessään, saisi palaa jatkuvasti ja että hän saisi voimaa olla ennalleenasettamisen viestinviejä Kievissä ja Ukrainassa ja kenties laajemmaltikin, kaikesta vastustuksesta huolimatta, jota hänkin on jo saanut kokea. Sunnuntaina (21.3.04) meillä oli myös erillinen kokous aamupäivällä erään amerikkalaisen veljen johtamassa maltillisessa karismaattisessa seurakunnassa. Paikalla oli melko paljon ukrainalaista väkeä, erityisesti paljon nuoria ja puhuin heille Israelin asemasta, ennalleenasettamisesta ja messiaanisesta uskosta. Kokousväki merkitsi huolellisesti raamattutunnin paikat ylös ja he ottivat sanoman hyvin vastaan. Monet tulivat kädestä pitäen kiittämään puheen jälkeen sanomasta. Sunnuntaina meillä oli tämän kokouksen ja illansuussa olleen messiaanisen synagogan seminaarin välissä pieni tauko, jolloin kävimme Mac Donaldsissa syömässä yhdessä Piskin lasten keskuksen lasten kanssa. Piskin lapset olivat olleet Viktorin ja Koljan johdolla Karpaateilla lomaretkellä ja nyt he palasivat sieltä ja matkalla Piskiin he saivat syödä Macissä yhdessä meidän kanssamme. Heillä oli paljon kerrottavaa kaikesta kokemastaan. He olivat mm. nähneet strutseja vuorilla, josta he kertoivat innostuneena. Yksi Piskin lasten keskuksen pojista, 11-vuotias juutalainen Ruslan, halusi välttämässä istua Macissä minun kanssani. Hän osasi hiukan hepreaa ja puhuimme hepreaa hänen kanssaan. Ruslan oli tästä aivan innoissaan. Se oli suorastaan liikuttavaa. Oli myös liikuttavaa nähdä se rakkauden nälkä, joka näillä hylätyillä lapsilla on. Olo Piskin lasten keskuksessa oli jo tehnyt heille todella hyvää henkisesti ja hengellisesti. Maanantaina (23.4) oli ns. vapaapäivä. Sillä aikaa kun oli varaston tyhjennys ja siirto käynnissä, kopioin kasetteja koko päivän ja aloittelin tätä matkakirjettä. Hengellinen nälkä Ukrainassa on suuri ja opetuksen tarve, myös kasettien muodossa, on suuri. Tiistaina meillä oli pitkät keskustelut Andrei veljen kanssa ja palaveri kirjan käännösryhmän kanssa. Päivä kului tähän melko kokonaan myöhäiseen asti. Rukoilkaa, että myös tämä työ saisi pian valmista aikaan ja näin syntyisi tarpeellista kirjallista opetusmateriaalia kovaan hengelliseen nälkään. Muistakaa erityisesti Andrei veljeä. Keskiviikkona kävimme Piskissä lasten keskuksessa. Se oli entinen lastenkoti, jonka Adolphien järjestö oli saanut vuokrata käyttöönsä 49 vuodeksi. Paikka kaipaa kohentamista, mutta ei ole niin huonossa kunnossa kuin monet vastaavat paikat Kievissä. Siinä on erinomaiset tilat ja mahdollisuudet sekä lasten keskuksen tarpeisiin että paikalliseen humanitaariseen avustustoimintaan. Lapset olivat innoissaan, kun kävimme heitä tapaamassa. Palasimme illalla takaisin Kieviin ja illalla vielä vierailimme Ljuban ja Pjotrin kodissa, jossa oli "pöytä koreana" ukrainalaiseen vieraanvaraiseen tapaan. Lyhyen yön jälkeen olikin aika palata Suomeen torstaiaamuna. Mieli oli kiitollinen, koska kaikista vaikeuksista huolimatta matka tuotti hyvän hengellisen tuloksen messiaanisen uskon ja ennalleenasettamisen kannalta. Matkaa ei voi myöskään sanoa ainakaan yksitoikkoiseksi. Sitten avustusmahdollisuuksista ja tulevista kokousohjelmista alustavaa tietoa. Mirjan ja Boas Adolphin työn tukemiseksi on Suomessa olemassa järjestö, jonka kautta voi uhrata varojaan kyseiseen työhön. Tämän matkakirjeen lopussa on yhteystiedot tähän Kaveri-järjestöön. Mirjam Adolphi on tulossa Suomeen huhtikuulla puolessavälissä kokouskierrokselle noin viikoksi tai reiluksi viikoksi (mahdollisesti myös Boas). Alustavasti olemme sopineet, että Mirjam on mukana raamattupiirissä Tampereella Ulla Litman luona lauantaina 17.4.2004 klo 18.00. Uutiskirjeen lopussa Hanna Rantavaaran lähettämä viesti, jossa alustavat paikat Mirjamin kokouksista. Tarkemmat tiedot lähipäivinä. Adolphit ovat tulossa myös Karmel-kodin Israel-seminaariin 11-13.6.2004, yhdessä Ljuban ja Pjotrin kanssa. Joseph Shulamin kokoukset alkavat kesäkuun alussa. Sanansaattajat järjestää kokouksia Josephille 4-7.6.2004, Netivyan radiotyön tukemisen merkeissä. Israel-Apu Ry järjestää perinteisen Israel-viikonloppuseminaarin 11-13.6.2004 Karmel-kodilla Hämeenkyrössä sekä muutamia muita kokouksia. Tarkka ohjelma ei vielä ole täysin selvillä, mutta alla alustavaa tietoa kokouksista. Tarkka ohjelma tulee vähän myöhemmin. Joseph Shulamin kokouksia: - ti 1.6.2004 klo 18.00 Helsingissä Seurakuntasalissa, Bulevardi 16 B, toinen kerros - to 3.6.2004 klo 19.00 Järvenpäässä Kaupunkilähetyksen Kohtaamispaikka, Helsingintie 10 - pe 4.6.2004 klo Hyvinkää? (Sanansaattajat järjestää, paikka vielä avoin) - la 5.6.2004 klo Jyväskylä (Sanansaattajat järjestää seminaarin, paikka ei vielä tiedossa) - su 6.6.2004 klo Kirkkonummi (Sanansattajat järjestää, paikka ei vielä tiedossa) - ma 7.6.2004 klo Hämeenlinna Seurakuntakeskus (Sanansaattajat järjestää) - ti 8.6 ja ke 9.6 Seinäjoki? + joku muu paikka? - to 10.6.04 klo 19.00 Linnankylä/Kihniö? - pe-su 11-13.6.04 Karmel-koti Hämeenkyrö, Israel-viikonloppuseminaari Tässä vielä yhteystiedot Kaveri-järjestöstä, jonka kautta voi tukea Adolphien humanitääristä työstä: KAVERI, Kiovan Katulasten Tuki ry Pekka ja Hanna Rantavaara Kitintie 9 39500 Ikaalinen Puh. 03-452 2255 E-mail. pekka.rantavaara@pp.inet.fi Pankki: Nordea 115030-103721