
KARHUVUORI
LÄHTÖÄ EI TARVITSE ODOTELLA
Tästä huolimatta vielä löytyy Veijosta maailman tyhmimpänä pitäjiä, itse mielestänsä viisaita, jotka ajattelevat, että siellähän seisoo Veijonen sillalla ja odottelee lentokyydin tuloa ensin vuoden, sitten vuosikymmenen ja hänen jo kuoltua seuraajansa seisoskelevat siinä sillalla vielä ainakin 200 vuotta.
Tyhmä on todellakin tyhmä! Mutta minä tulin 25. 8. 2004 siitä sillalta etsimään tarkkaa ikäänkuin ylösottopistettä. Menihän siinä seistessä kieltämättä hieman aikaa. Taisi olla 17 sekuntia, kun lännestä tuli lentokone siihen kohdalle. Kone lensi oikeaa linjaa - maantiesilta-Karhuvuori-kanavasilta - yli ja kaartoi sitten takaisin sinne mistä oli tullutkin.
Kolmen vuoden ja kahden kuukauden kuluttua alkaa marraskuu 2007. Vielä 2007 lokakuun lopulla ikäänkuin siinä sillalla voittajat olivat. Kyytiä ei todellakaan tarvitse kauaa odotella! Herra lähti Öljyvuorelta ja sanomanani määrähetkenä lentää juuri ikäänkuin tästä meidät mukaansa ottaen takaisin Öljyvuorelle!
Jos siinä sillalla joku vielä marraskuussa 2007 ihmettelee,
niin hän ehti vain sillan alla menevään junaan. Helvettiin se menee, mutta
siinä on vielä pieni mahdollisuus
hypäten kyydistä Kymijoen länsipuolella muistellen sitä mitä
Veijonen kirjoitti. Esimerkiksi, että kuka ei ehtinyt koneeseeni niin tulee
sitten vaikka junalla ja kuoleman kautta,
Ilmestyskirja 20:4: "he virkosivat eloon ja hallitsivat Kristuksen kanssa tuhannen vuotta."
Harri Veijonen
Mitäpä minä voin muuta kuin kiittää siitä, että
Mirela Manjanin lapsuuden valmentaja, Enver Mysja, on ollut minuun yhteydessä,
että saimme taistelupariksi Mikaela - Mirela niinkuin saamme
enkeliruhtinas Miikael - ruhtinas Mikael. He luulevat
vastapuolella voittavansa, ja me tiedämme
Mikaelan 60.80 osuman kertovan, että tässä ja
nyt pelastuksemme kone tulee.
Ja se siis tuleekin tarkalleen
60 80 liikennemerkin kohdalla ja
tarkalleen
3 vuotta ja 2 kk Mikaelan heiton jälkeen.
Sama aika Mirelan palkinnon saamisesta, niin
yläilmoissa olemme ja saamme palkintomme! Me, Voittajat! Kiitos!
URHEILUMUISTOJA, OSA I
YLÖJÄRVEN RÄIKÄN KENTTÄ 1971 JA 60,94
Milloin otin ensi kerran keihään käteeni?
Impilinnassa en lennättänyt kuin
paperilennokkia.
Vasta 1968 taidettiin tikanheiton ohessa
kokeilla keihästä. Jonkun tikun kanssa mentiin
Pinninkatu 8:sta
Impilinnan pohjoispuolelle sairaalan portille heittämään.
Olihan siinä tilaa tarvittavat 33 metriä.
Toisille riitti vähempikin.
Jopa pari serkkupoikaa olivat joskus mukana.
Kohta alettiin
käydä pienellä Käpylän kentällä.
Muistan tikun ja ensimmäisen heittoni yli 40 m.
1969 tuli Ratinaan
Jorma K ja näytti maailmalle kaapin paikan.
Siitäkös
johonkin seuraan, TU-38.
Lasisen violetin pystin sain syksyllä
1969 seuran kesäkauden päättäjäisissä.
Ensimmäisen kilpailuni
heitto 43,74 muka niin hyvä.
Käytetty keihäs ainakin oli huono.
Piirinmestaruuskilpailut 1971
P 16 sarjassa kaiketi kultaa, kun piiriennätyksenkin heitin.
Tulos, jota vastaan Taina Kolkkalakin jatkuvasti taistelee,
60,94.
Löytyy edelleen seuran ennätyksenä.
Löytyy
maan
vuoden tilastossa vain 7 metriä
parhaan jäljessä.
Kesällä 2004 33 vuoden tauon jälkeen
kävin siinä paikassa Ylöjärvellä.
Räikän kenttä
sijaitsee järven rannalla sen länsipuolella.
Heittopaikasta etäällä oikealla näkyy
ev. lut. kirkko.
Vuonna 1971 kenttä oli hiekkakenttä toisin kuin nyt
kaunis nurmikenttä.
SUUNTA.COM
Naisten sarjassa Ateenan karsinnassa olisi tuo 16-vuotiaan
tulokseni kaikkein lähinnä
peilikuvaa
Mirela Manjani 61,04. Viidellä tuloksella eli 04, 03, 02, 01 ja 00
"junaan" ja kuudella
"lentokoneeseen".
Itse asiassa olen voinut heittää juuri 95, mutta siihen aikaan
tulokset kirjattiin alaspäin parilliseen.
Pojat
Suunta.comissa keskustelevat minusta ja huokaavat helpotuksesta, että
kulkevat aivan eri suuntaan.
Kaikki vaan samaan junaan, sanoo Saatana.
Mutta kyllä sitä raivostuttaa, että olen voinut
näin pilkulleen esittää, miten jokainen viisas on
Veijosen suuntaan matkalla yläilmoihin lähtevään koneeseen.
HV
VOITTAJAT TERVEHTIVÄT KUN TULEVAT KOHDALLE
SAA LIITTYÄ JOUKKOOMME MISTÄ JA MILLOIN VAIN
Porvoo 11. 3. 2004, 7/6-risteys 11. 6. 2004, Loviisa 11. 9. 2004,
Pyhtää 8. 1. 2005, Kotka (Kymijoki) 11. 5. 2005, Hamina 11. 9. 2005,
Virojoki 11. 3. 2006, Miehikkälä 11. 6. 2006, Vaalimaa 11. 9. 2006,
Säkkijärvi 11. 3. 2007 , Vahviala 11. 6. 2007, Viipuri 11. 9. 2007.
Valtakunnan raja/Nuijamaanjärvi 11. 10. 2007,
Nuijamaa/Sormuskivi 13. 10. 2007,
Uuden (2005 valmistuvan) tien risteys (2 km Sormuskiveltä) 15. 10. 2007,
Kansolan risteys (Nuijamaa 9, Lpr 18) 19. 10. 2007,
Törönmäki (Nuijamaa 12, Lpr 15) 21. 10. 2007,
Kansola (=Lempiälän koulu, Nuijamaa 14, Lpr 13) 22. 10. 2007,
Karhusjärvi (Nuijamaa 15, Lpr 12) 23. 10. 2007,
Mustolan sataman alku, Pelkolan risteys. (Nuijamaa 16, Lpr 11) 25. 10. 2007,
Mustola/Rasala. Talosta jäljellä ne kaksi puuta, viimeinen 1200 m maaliin. (Nuijamaa 17, Lpr 10) 26. 10. 2007.
Heimosilta risteys. Noin 450 m. maaliin. Oikealla varo junaa. (Nuijamaa 17,5, Lpr 9,5) 26. 10. 2007.
60 80 liikennemerkit. 170 m. maaliin. Pelastuskone näkyy jo! Kiitos Mikaela tarkasta heitosta! n. 27. 10. 2007.
170 metriä myöhemmin! Niin, siinä sitä oli "harhaoppinen" Harri Veijonen jo 25. 8. 2004.
Sarjan kuvat tarkoitus esittää määräpäivinä kolme vuotta
ennen h-hetkeä niinkuin vuoden 1995
kirjani aikoihin sanoin asiat tarkoin tiedettävän juuri kolme vuotta etukäteen.
Harri Veijonen