Vastaanotetaan tietoja yli sata vuotta vanhoista kirjoista, harriveijonen@yahoo.com

VUODEN KRISTILLISET KIRJAT YLI SADAN VUODEN TAKAA

Katselin tuossa Kai Ekholmin teosta Haavoittuneet kirjastot. Johdatus kirjastojen 1900-luvun kohtaloihin. (Libricide 2004). Kirjastot palavat! Kirjastot haavoittuvat pahasti! Niin oli 1900-luvulla Euroopassa. Vihan aikana kirjastot eivät enää haavoitu vaan kuolevat koko maailmassa. Siksi on tärkeää se kirjojen säilytystyöni, missä oman vähäisen säilytykseni lisäksi toivoakseni paljon merkityksellisempää on se mitä toiset saan tekemään. Toistan jälleen, että parhaat kirjanne tiiviiseen muoviin, muovirasiaan ja muovilaatikkoon yli metrin syvyyteen maahan jo kesällä 2006!

Kirjastossamme halutuimmaksi kirjaksi mainitaan Hippolytoksen Danielin kirjan kommentaari, maailman vanhin säilynyt raamatunselitysteos. Tärkeää on ollut kirjojen säilyminen tai edes tieto olemassa olleista kirjoista ja niiden sisällöstä. Jo tuossa ensimmäisessä säilyneessä Danielin kirjan selitysteoksessa noin vuodelta 200 jKr. oli selitetty Daniel 9:27:n tekijä Antikristukseksi, joka Israelille tehtävän valerauhan vahvistaa. Seurakunnan ylösoton tulon merkiksi se laittoman ilmestyminen (2 Tess 2:2, Daniel 9:27) tapahtuu nykyisen käsityksemme mukaan jo syksyllä 2007!

Niinkuin kirjasto-sivullamme mainitaan
ENNEN: "Vainojen perusteellisuutta kuvastaa se, että niin paljon kuin teologien kirjoissa kerettiläisistä puhutaan ja heitä mitä moninaisimmista pahuuksista syytetään, heidän omia teoksia ei juuri ole säilynyt" (Osmo Pöysti , Miten Jumala tunnetaan)
NYT: Emme ota omakustanteita (Lappeenrannan maakuntakirjasto), ei tällaisia! (Joutsenon kirjasto).
seurakunnalliset teokset ovat Paholaisen vainon kohteena. Voimme säilyttää vain sen tiedon, mikä milloinkin on olemassa. Kukaan sitäkään ei edes yritä tallettaa "ellen minä itse."

Olin tehnyt seurakunnallisen listauksen vuoden kristillisistä kirjoista sadan vuoden ajalta, 1906-2005: http://wwnet.fi/users/veijone/vuoden_kristillinen_kirja.htm. Saatan olla seurakuntalaisista pätevin tekemään vastaavaa listaa myös ajalta ennen vuotta 1906, vaikka tehtävä on jokseenkin mahdoton. Apua aiheeseen toivotaan, eritoten jotkut kirjastoihmiset pystyisivät avustamaan. Tarjotkaa ehdotuksia, edes nimitietoja mistä tahansa yli sata vuotta vanhoista hyvistä kirjoista! harriveijonen@yahoo.com

TÄYDENNETTÄVÄ JA KORJATTAVA ENSIMMÄINEN LISTAUS

Ensimmäinen listaus vuoden kristillisiksi kirjoiksi ennen vuotta 1906.

vuoden_kristillinen_kirja_ennen_vuotta_1905.htm

TÄYDENNETTÄVÄ JA KORJATTAVA ENSIMMÄINEN LISTAUS

Ensimmäinen listaus vuoden kristillisiksi kirjoiksi ennen vuotta 1906.

1905

1904

1903

1902

1901 Fabricius, Adam Kristoffer: Kuvallinen kirkkohistoria kansalle. Suom. J. A. Peltonen ; Suomea koskevat osat kirj. L. H. Sandelin Julkaisija: Rauma : Rauman kirjapaino, 1901.

Tämä J. A. Peltonen on ainakin seuraavien teosten tekijänä:

[ 1 ] Peltonen, J. A. Kuvallinen kirkkohistoria kansalle 1901
[ 2 ] Peltonen, J. A. Jeesuksen elämä avuksi raamattua lukiessa ja opetettaessa 1903
[ 3 ] Peltonen, J. A. Jeesuksen vuorisaarna lyhyesti selitetty 1904
[ 4 ] Peltonen, J. A. Tuvan ystävä kertomuksia : 1 osa 1904
[ 5 ] Peltonen, J. A. Tuvan ystävä kertomuksia : 2 osa 1904
[ 6 ] Peltonen, J. A. Kirjanen ripillelasketuille 1910
[ 7 ] Peltonen, J. A. Lyhyitä puheita pyhäkoululapsille evankeliumitekstien johdosta 1912

1901 II: Jansson, E. Lähteitä kyynelten laaksossa eli piirteitä E. Janssonin elämästä 1901. Vuoden 1905 kristillinen kirja ensipainos ilmeisesti 1901.

1900

1899 Jansson, E.: Hjälpreda för barn vid inhämtande af bibelkunskap, eller Ett kort sammandrag af den apostoliska läran 1899

1898

1893 Jansson, E.: Källor i tåredalen eller lefnadsteckning 1893. Suomessa vainotun baptistisaarnaajan ilmeisesti ensimmäinen teos.

1890 Hedberg Juuso: UT:n kreikkalais-suomal. SANAKIRJA. Gummerus 1890

Juuso Hedbergin tuotanto:

[ 1 ] Hedberg, Juuso Xenofonin Anabasin sanakirja Uusi, lisätty ja kuvilla varustettu laitos 1879
[ 2 ] Hedberg, Juuso Kuudennentoista vuosisadan uskonpuhdistuksen historia 1883-1885
[ 3 ] Hedberg, Juuso Koulukatekismus tohtori Martti Lutheruksen pieni katekismus, kysymyksissä ja vastauksissa selitetty 1884
[ 4 ] Hedberg, Juuso Kuudennentoista vuosisadan uskonpuhdistuksen historia varustettu professori H. Råbergh'in kirjoittamalla esilauseella : 2 osa 1885[-1886]
[ 5 ] Hedberg, Juuso Kuudennentoista vuosisadan uskonpuhdistuksen historia varustettu professori H. Råbergh'in kirjoittamalla esilauseella : 3 osa 1886[-1887]
[ 6 ] Hedberg, Juuso Uuden testamentin kreikkalais-suomalainen sanakirja 1890
[ 7 ] Hedberg, Juuso Pakanalliset uskonnot : 1 1891
[ 8 ] Hedberg, Juuso Pakanalliset uskonnot : 2 1892
[ 9 ] Hedberg, Juuso Lyhykäinen neuvo sydämen rukoukseen ja muutamia ojennuksia, joiden jälkeen ihminen saa koetella sielunsa tilaa Uusi [i.e. 8.] p. 1894
[ 10 ] Hedberg, Juuso Taikausko Suomessa 1600-luvulla 1895
[ 11 ] Hedberg, Juuso Lutherilaisen seurakunnan opin ja uskon tunnustuskirjat ja Upsalan kokouksen päätös 3. kielen puolesta parann. p. 1897
[ 12 ] Hedberg, Juuso Suurempi katekismus yksi evankelis-lutherilaisen kirkkomme tunnustus-kirjoista 1897
[ 13 ] Hedberg, Juuso Hengellisiä herätyksiä Italiassa uskonpuhdistuksen aikakautena 1898
[ 14 ] Hedberg, Juuso Kristuksen ansio eli Jesajan 53 luvun selitys 1902
[ 15 ] Hedberg, Juuso Johanneksen ensimmäisen kirjeen selitys 1902
[ 16 ] Hedberg, Juuso Pyhän apostoli Paavalin Galatalaisille lähettämän kirjeen pitempi selitys, painettu vuonna 1535 1903
[ 17 ] Hedberg, Juuso Vuorisaarna eli Mattheuksen 5-7 luvut 1906
[ 18 ] Hedberg, Juuso Häälaulu eli 45 Psalmin selitys 1907
[ 19 ] Hedberg, Juuso Lyhykäinen neuvo sydämen rukoukseen ja muutamia ojennuksia, joiden jäkeen ihminen saa koetella sielunsa tilaa . 1915
[ 20 ] Hedberg, Juuso Lyhykäinen neuvo sydämen rukoukseen ja muutamia ojennuksia, joiden jälkeen ihminen saa koetella sielunsa tilaa 1993 Uusintapainoksen on julkaissut Eurajoen kristillinen opisto, 1993 ([Mynämäki] : [Mynäprint] Ulkoasu: 80 s. ; 21 cm

1885 CEDERBERG, Johan Antero: Suomalaisen raamatun historia Gezeliusten aikoihin saakka. - Häneltä voimme löytää useampia teoksia vuoden kristilliseksi kirjaksi tuotannostaan: http://wwnet.fi/users/veijone/cederberg.txt.

1870 [ROMAANI] Ensimmäinen suomenkielinen romaani: Aleksis Kivi: Seitsemän veljestä.

1800

1778. PORTHAN, Henrik Gabriel: Kort Historia om Finska Bibel-Öfwersättningen (Tidningar utgifne af ett sällskap i Åbo), 1778. - Suomalaisen Raamatun historian tutkijoita, http://wwnet.fi/users/veijone/raamattu.htm. Suomen historian isä ei vaikuta seurakuntalaiselta tutkijalta huolimatta teoksestaan Kort Historia om Finska Bibel-Öfwersättningen (Tidningar utgifne af ett sällskap i Åbo), 1778, minkä voinemme katsoa kristilliseksi kirjaksi lehtiartikkelinakin.

1775 [SANOMALEHTI] Ensimmäinen suomenkielinen sanomalehti aloitti: Suomalaiset Tieto-Sanomat. (Vuodesta 1776 Suomenkieliset Tieto-Sanomat).

1771 Suomen ensimmäinen sanomalehti aloitti: Ruotsinkielisenä: Tidningar Utgifne Af et Sällskap i Åbo.

1760 Aspegren, Gabriel Andreae: Suomalaiset muisto-runot. p. Ramatun kirjain ylitze. Prändätty Turusa : [s.n.], w. 1760. Kolofonissa: Pietarsaari s. 14. julii, 1760 Julkaisua ei nähty. - Pippingin mukaan. 1708-1784 Pietarsaaren kirkkoherra.

1705. [ALMANAKKA]. Ensimmäinen suomenkielinen kalenteri on Mikael Agricolan vuonna 1544 Tukholmassa painetussa Rucouskiriassa. Almanakassa on ns. ikuinen kalenteri. Vaikka kalenterin eli almanakan avulla on tehty Raamatun kieltämiä ennustuksia ja taikoja, on hyvä almanakka kristillinen kirja. Vaikka kirkko tyrkyttää epäraamatullista kirkkovuottaan, huonostakin kalenterista yleensä näkee mikä ajankohta kuukaudesta tosiasiallisesti on menossa. Aina täysikuulla on oikean kuukauden puoliväli. Sellainen on usein profeetallisten ja Raamatun merkittävien tapahtumien yhteydessä kuten oikean pääsiäisen aikaan Nisan kuun 14. päivä ja puoli vuotta siitä, Lehtimajanjuhlan aikaan, jolloin Kristus syntyi.
Ensimmäisen suomenkielisen varsinaisen almanakan toimitti Laurentius Tammelin vuodeksi 1705.

1684 Gezelius, Johannes, vanh.: Vade mecum (1684) = Utile ac jucundum vade mecum : continens brevissima summaria, omnium capitum, totius codicis sacri. Qvod omni pio christiano, praecipue autem venerando ministerio ecclesiastico, et studiosae juventuti sese insinuat. Emissum cura^, literis atque impensis J. G. d. ep. Ab 1615-1690 Turun piispa.

Vuoden kristillinen kirja ennen vuotta 1905 http://wwnet.fi/users/veijone/vuoden_kristillinen_kirja_ennen_vuotta_1905.htm saa tutkimuskohteekseen Suomen merkittävimpiä kirjailijoita Mikael Agricolasta Jaakko Juteiniin. Heitä ovat: Mathias Westh, Herra Martti, Jaakko Suomalainen, Liungi Tuomaanpoika, Olavi Suomalainen, Hemminki Henrikinpoika, Eerikki Eerikinpoika Sorolainen, Kaarle Pictorius, Hartikka Speitz, Lauritsa Pietarinpoika, Joonas Raumannus, Abraham Collanius, Jaakko Raumannus, Tuomas Rajalenius, Eerikki Justander, Olaus Tammelius, Mattias Salamnius, Juhana Cajanus, Antero Aschelinus, Henrikki Florinus, Gabriel Tuderus, Eerikki Wallenius, Eerikki Matiaksenpoika Swahn, Pärttyli Vhael, Sakari Lithovius, Gabriel Joosepinpoika Calamnius, Juhana Henrikki Hoppius, Henrikki Lilius, Kyösti Bäck, Samuel Forseen, Daniel Juslenius, Juhana Wegelius, Abraham Achrenius, Antero Lizelius, Kaarle Freedrikki Mollerus, Juhana Frosterus, Simo Achrenius, Henrikki Achrenius, Kristo Herkepaeus, Eerikki Juhana Polon, Kaarle Kustaa Weman, Christfrid Ganander, Antero Björkquist, Eerikki Frosterus Eerikinpoika, Juhana Helsingberg, Juhana Frosterus Eerikinpoika, Jaakko Zidén, Frans Mikael Fransén, Jaakko Juteini.

1679 Kellingius, Johannes Petri: :Öfwer konung Davidz psaltare, : en kort vthlägning: ther vthinnan Gudz Andes mening, aff grundspråket, och jemförde skrifftenes rum förklaras. - Tukholman tuomiokirkon kappalainen k. 1679.

1674: Tammelinus, Gabriel Laurentii: Förteckning uppå de swenska ord, : om hwilka finnes underrättelse i wår swenska bibel, antigen de äro masculini, foeminini & neutrius anno 1674. Ei ole tiedossa säilynyttä kappaletta. - Stiernmanin mukaan. 1641-1695, Lohjan kirkkoherra.

1672 Gezelius Johannes vanhempi: "Encyclopædia synoptica ex optimis & accurantissimis philosophorum scriptis collecta". - 1264 sivua tietoa monilta aloilta. Turussa vuonna 1672. Varhainen tietosanakirja. Katso, Harri Veijonen: Suomalaiset tietosanakirjat, http://wwnet.fi/users/veijone/tietosanakirja.htm

1671 Bång, Petrus Erici: Commentarius in s. Pauli : apost. epistolam, quae est ad Hebraeos. - Bång, Petrus Erici 1633-1696 Viipurin piispa

1660 Terserus, Johannes Elai, vanh.: Exodus et in eam annotationes. Anno superiori Vpsaliae editae. Nunc serenissimae regni Sveciae redinae viduae.

1655 Terserus, Johannes Elai, vanh.: Genesis et Exodus cum nova versione latina, ad mandatum Christinae Augustae serenissimae Suecorum reginae adornata, Joanne Elai Tersero, theolog. professore in Academ. Upsaliensi. - [Toinen nimiölehti]: Genesis hebraice cum nova versione latina.

1655 II Terserus, Johannes Elai, vanh.: Annotationes in Genesin : dicatae serenissimio atqve potentissimo Svecorvm regi Carolo Gvstavo a Jo. Elai Tersero theologiae professore in Acad. Vpsal. In absentia regis ab illustrissimis regni senatoribus spe sibi facta^ potiundi regii decem annorum privilegii.

1649 Terserus, Johannes Elai, vanh.: Analysis epistolae Pauli ad Galatas. Et capitis primi enarratio, quam Deo benedicente, publica disquisitione examinandam proponit Joannes Elai Terserus. (1605-1678 Linköpingin piispa).

1649 II Terserus, Johannes Elai: Analysis et enarratio II. capitis ad Galatas.

1649 III Linguae Finnicae brevis institutio. Aeschillus Petraenus. - Ensimmäinen painettu suomen kielioppi.

1643 Ylimmän Keisarin JEsuxen CHRistuxen Mandati eli Käsky. Johannes Matthiae Collinus. - Ensimmäinen Suomessa painettu suomenkielinen painate.

1642 Biblia: se on: coco pyhä Ramattu, suomexi pääramattuiden, hebrean ia grekan jälcken: esipuhetten marginaliain concordantiain selitösten ia registerin cansa. - [Toinen nimiölehti]: Biblia, se on coco pyhä Ramattu, suomexi. Pääramattuin hebrean ja grecan jälken: esipuhetten, marginaliain, concordantiain, selitösten ja registerein cansa. Stockholmis präntätty Henrich Keisarilda anno 1642

1642 II: Discursus politicus de prudentia. Mikael Wexionius. - Poliittinen teos, minkä merkittävyys on siinä, että se on ensimmäinen Suomessa painettu kirja.

1637 Lexicon Latino-Scondicum. Ericus Schroderus. Ensimmäinen suomen kielen sanakirja. Tekijä oli kuninkaallinen kääntäjä ja kirjanpainaja.

1636 [ARKKIVEISU] Passio: Se on: Meidän Herran Jesuxen Christuxen pijnanHistoria wirdeksi sovitettu ja Suomalaisten tarpehixi Julistettu Bertuli Hordelilda. - Ensimmäinen suomalainen arkkiveisu, mikä uskonnollisen sisältönsä vuoksi luetaan vuoden kristilliseksi kirjaksi. Myöhemmin arkkiveisuja ilmestyi monia, mutta niitä ei tässä erikseen mainita.

1621-25. [POSTILLA]. Postilla. Ensimmäinen laaja saarnakokoelma eli Postilla ilmestyi Ericus Erici Sorolaiselta 1621-25. S. oli Turun piispa eläen n. 1545-1625. Tuotantoa:

[ 1 ] Catechismus eli christilisen opin pääcappalet, ... anno 1614
[ 2 ] Käsikiria Jumalan palveluxesta, ja christilisestä kircon menoista, ... anno 1614
[ 3 ] Postilla, eli vlgostoimitus, nijnen ewangeliumitten päälle cuin ymbäri aiastaian, saarnatan Jumalan seuracunnasa. Caickein jumalisten ia hywäin suomalaisten, jotca Jumalata ia hänen pyhä sanans racastawat, hywäxi, opixi ia oiennuxexi, tehty ia coco anno 1621

1607 [ALMANAKKA RUOTSIKSI] Katso vuosi 1705. Ruotsiksi almanakka ilmestyi lähes vuosisata aiemmin kuin suomeksi Suomessa. Toimittaja oli Sigfrid Aronus Forsius.

1583 Yxi wähä suomenkielinen Wirsikirja. Ensimmäinen suomenkielinen virsikirja, jonka oli toimittanut Jacobus Petri Finno.

1582 Piae Cantiones. Ensimmäinen Suomen koulujen latinankielisten laulujen kokoelma.

1548

Mikael Agricolan tuotanto:

[ 1 ] Agricola, Mikael: Abckiria Michael Agricola Christiano salutem [1543]
[ 2 ] Agricola, Mikael: [Catechismus] [1543]
[ 3 ] Agricola, Mikael: Rucouskiria, Bibliasta, se on, molemista testamentista, messuramatusta, ia muusta monesta, jotca toysella polella luetellan, cokoonpoymettu Somen Turussa 1544
[ 4 ] Agricola, Mikael: Se Wsi Testamenti. 1548
[ 5 ] Agricola, Mikael: Abckiria. Michael Agricola Christiano salutem 1549-1559
[ 6 ] Agricola, Mikael: Käsikiria castesta ia muista christikunnan menoista [1549]
[ 7 ] Agricola, Mikael: Se meiden Herran Jesusen Christusen pina, ylesnousemus ia taiuaisen astumus, niste neliest euangelisterist coghottu
[ 8 ] Agricola, Mikael: Messu eli Herran echtolinen [anno Dni 1549]
[ 9 ] Agricola, Mikael: Weisut ia ennustoxet. Mosesen laista ia prophetista wloshaetut 1551
[ 10 ] Agricola, Mikael: Veisut ja ennustoxet Mosesen laista ia prophetista uloshaetut 1551
[ 11 ] Agricola, Mikael: Dauidin psaltari 1551
[ 12 ] Agricola, Mikael: Ne prophetat. Haggaj. Sacharia. Maleachi anno D[omi]ni 1552

1546 Paperikäsikirjoitus, n.s. W:in koodeksi

MATHIAS WESTH MIKAEL AGRICOLAN AIKALAINEN

Fennica ei tunne nimeä Mathias Westh tekijänä enempää kuin asiasanana. Netistä löytyi yksi tieto: http://www.pori.fi/kirjasto/satakuntaliitto/a225.htm: "Suur-Eurajoelta kotoisin ollut kirkonmies Matias Westh merkitsi muistiin uudenajan ensimmäisinä vuosina näillä seuduin kansan keskiajan lopulla käyttämiä virsiä eli jo mainittuja leisejä. Nimi johtuu siitä, että säkeistöt päättyvät rukoukseen Kyrie eleis(on), Herra armahda. Tunnetaan ainakin joulu-, pääsiäis- ja helluntaileisejä."

Kansallinen elämäkerrasto (WSOY 1934) Antti J. Pietilän kertomana tietää: "Westh, Mathias Johanneksenpoika. Kappalainen, kaupunginpedagogi Raumalla, kuollut 1549. - Helsingin yliopiston kirjastossa oleva 144-sivuinen, pääosaltaan 1546 kirjoitettu peperikäsikirjoitus, n.s. W:in koodeksi, jonka viimeiselle sivulle aikoinaan on merkitty kai sen omistajan kädellä Mathiae Joannis Westh Codex. - Westhin koodeksi on julkaistu Suomen kielen muistomerkkien ensimmäisessä osassa." Suomen kielen muistomerkkejä 1, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 1893.

KATKELMA WESTHIN KÄSIKIRJASTA SEN AIKAISELLA SUOMENKIELELLÄ

Eräs lähteeni: Katkelma käsikirjan suomennoksesta. V 1546(?). Cosca heluetti ja ijancaickinen cadhotus edhestuleu ahdhistama Ja peliettämen mielitaito,
Se paha hengi wainau ja kiusapi Inhimistä muren ja surun cansa, ios hene pitey olema edescatzottuna, puhiasna, ulgoswalittuna ja uscolisna. Niin ette sairas ruppian aiiatteleman otta, mara ettett sine ole ensingen niiste ... mene poies Sathan, se on kirioitettu, Eij sinun pidhä kiusama herras sinun Jumalatas.

1522 Manuale Aboense. Käsikirja, jota uskonpuhdistuksen jo alettua tuskin juurikaan ehdittiin käyttää Suomessa.

1488 Missale Aboense. (Turun messukirja). Latinankielinen. Ensimmäinen suomalainen kirja, painettu Saksassa 1488. Kirja painettu Suomen katolista kirkkoa varten ja siksi sitä sanotaan suomalaiseksi. Esipuhe piispa Konrad Bitz elokuun 17. 1488. Piispa kehottaa kaikkia Turun pappeja lukemaan messut tästä kirjasta. Näköispainokset vuonna 1971 ja 1988.
Kirja on kirkollinen, mutta suomalaisia seurakunnallisia kirjoja ei tuolloin vielä ollut. Ensimmäiseksi sellaiseksi voidaan lukea ensimmäinen Mikael Agricolan teos, Abckiria v. 1543. Vuoden kristillisiä kirjoja sitten kaikki julkaisunsa ennen muuta Se Wsi Testamenti. 1548.

Alkukieliset Raamatut ja niiden ulkomaiset käännökset voidaan lukea seurakunnallisiksi kirjoiksi jo ennen kuin varsinaisesti Suomea varten oli kirjallisuutta olemassa.

1000

Tuhatluvun vaihteessa eräs apotti tiesi, ettei loppu vielä tule, koska Daniel 9:27:n Jerusalemin valerauhaa ei vielä vahvisteta. Israelin valtiota ei ollut edes jälleen perustettu.

500

200 jKr. Hippolytos: Danielin kirjan kommentaari.

MUUT MITALISTIT VUOSINA 1906-2005

http://wwnet.fi/users/veijone/vuoden_kristillinen_kirja.htm. Sadan vuoden ajalta oli mainittu yleensä vain yksi teos kullekin vuodelle. Vastaanotetaan kirjatietoja saadaksemme kolme parasta teosta kullekin vuodelle. Kiitos!

Hurtig, Karl: Metodismen i Finland. Ekholm Torsten: Gamla Karleby Metodistförsamling 50 år.