Uskon isä

Paluu sisällysluetteloon // Paluu ohjelmasivulle

JUMALAN VIERAILU 1MS 18:1-19:30

Jumala vierailee Aabrahamin luona ja ilmestyy hänelle Mamren tammistossa. Jumala on kuitenkin lupaustensa takana.

Aabraham vietti keskipäivän siestaa telttansa ovella. Kenenkään ei olisi odottanut liikkuvan päivän kuumimmalla hetkellä. Aabraham näki kolme ihmishahmoa lähestyvän.

Aabraham kumartui maahan. Aabraham arveli olevansa tekemisissä Jumalan kanssa!

Kysymys ei ole kolminaisuuden ilmestymisestä, sillä kaksi miehistä oli enkeleitä ja yksi "Herra" (j.22 ja 19:1).

Kysymyksessä on ilmeisesti yksi VT:n "Kristofanioista", joissa ns. pre-eksistenttinen Kristus (jumaluuden kolmas persoona ennen ihmiseksi tuloaan) on ottanut ihmishahmon. Raamatun enkeli-ilmestyksissä hahmo on aina miehinen.

VIERAANVARAINEN ISÄNTÄ 1Ms 18:4-8

Aabraham ajatteli yhden syyn yllättävään vierailuun olevan keskipäivän kuumuus. Siksi hän tarjosi tulijoille pesua, lepoa ja ruokaa. Aabrahamin vieraanvaraisuus on tyypillistä vielä meidänkin aikamme beduiineille.

Aabrahamin vieraanvaraisuus annetaan esimerkiksi myös Uuden Testamentin seurakunnalle. Toisten palveleminen on samalla Jumalan palvelemista, Hb 13:1-2.

Tämä on erittäin ajankohtainen kehotus myös meidän ajallemme. Elämme yksityisyyden aikaa. Laittomuuden lisääntyminen synnyttää sosiaalista kylmyyttä ja kovuutta. "Hoitakoon omat asiansa"-asenne tarttuu myös meihin kristittyihin. Tavallinen vieraanvaraisuus on yhä harvinaisempaa "herkkua". Spontaani tai jopa sovittu kyläileminen koetaan enemmän taakaksi kuin iloksi. Kieltäytyessämme vieraanvaraisuudesta jäämme paitsi kristillisen jakamisen ja yhteyden siunauksia.

MIKSI SAARA NAUROI? 1Ms 18:9-15

Jumala uudisti lupauksensa pojasta, joka syntyisi nimenomaan Saarasta. Keskustelu käytiin teltan ulkopuolella puun varjossa. Saara oli kuuntelemassa teltan sisäpuolella.

Syy Saaran nauruun oli inhimillinen epäilys. Jo vaihdevuotensa ylittänyt nainen ei jaksanut uskoa mahdottomia. Inhimillinen turhautuminen saattoi myös olla yksi syy: "Onhan tuota jo yritetty."

Uusi Testamentti ei sano, ettei Saara olisi epäillyt Jumalan mahdollisuuksia. Hb 11:11-12 ilmaisee hänen saaneen voimaa ylittää myöhemmin epäuskonsa. Hänen luottamuksensa Jumalan kaikkivaltiuteen vahvistui. Jumala tietää ihmisen ajatukset, myös Saaran sisäisen naurahduksen. "Älä sinä Saara naura! Jumalalle ei ole mikään mahdotonta!"

Saaran reaktio on inhimillisestä pelosta nouseva puolustelu.

"Ei ole niin, sinä nauroit". Jumala ei ohittanut valhetta, mutta Hän tiesi sen nousevan pelosta. Jumala ei rankaissut Saaraa. On hyvä tietää, että Jumala tuntee meidän ajatuksemme ja epäilyksemme. Hän tuntee myös vaikutteemme. Yhtä vaikeaa kuin Saaran oli uskoa mahdottomia, on meidän uskoa syntejämme anteeksi, jos katsomme omiin mahdollisuuksiimme.

Tämä on varmasti tutkituin nauru!?

AABRAHAMIN ESIRUKOUS 1MS 18:16-33

SALAISINKO MINÄ AABRAHAMILTA 1Ms 18:16-21

Aabraham saattoi tavan mukaan vieraitansa Sodoman suuntaan. Aavistiko hän vieraittensa aikeet ja halusiko hän varoittaa heitä Sodoman pahuudelta?

Jumala tiesi, millainen Sodoman tilanne oli jo käymättä siellä. Jumala ilmeisesti halusi demonstroida oikeudenmukaisuutensa sekä Sodomalaisille, että Aabrahamille.

Aabrahamin tuli "Jumalan ystävänä" ja valittuna siunauksen välittäjänä kertoa lapsilleen ja lapsen lapsilleen Jumalan pyhyydestä ja armollisuudesta. Noudattamaan Herran tietä ja tekemään sitä, mikä vanhurskaus ja oikeus on.

AABRAHAM "TINKII". 1Ms 18:22-33

Aabrahamin pyynnöt tuntuvat tinkaamiselta. Kuitenkin kuvaavampi ilmaus on rakkaudesta nouseva vetoaminen. Tavallisessa tinkaamisessa asenne on ylpeys, kovuus ja itsekkyys.

Aabrahamin asenne on hätä, nöyryys ja rakkaus ei vain Lootia, vaan koko kaupunkia kohtaan. Meidänkin tulisi rakastaa niin paljon ihmisiä, että rukoilemme heidän puolestaan. Rakkaus haluaisi estää ihmisiä joutumasta kadotukseen. Esirukous nousee tästä hädästä ja rakkaudesta.

Aabrahamin rukous oli hyvin tarkka se vetosi vanhurskaiden rooliin kaupungin elämässä. Vanhurskaat ovat kaupungin suola. Heidän tähtensä Jumala oli valmis armahtamaan kokonaisen kaupungin.

Uskovat ovat maan suola. Uskovat ovat myös oman paikkakunnan suola. Samoin kuin juutalaisia kehotettiin Raamatussa hankkimaan sen kaupungin parasta, johon Jumala on pannut heidät asumaan, samoin kehotetaan Kristukseen uskovia. Usko Kristukseen on paras itsenäisyyden suoja kansojen myllerryksessä. Mikään inhimillinen liittovaltio ei tuo samaa suojaa kuin rukoileva kansa.

JUMALA VIERAILEE SODOMASSA 1MS 19:1-30

SODOMAN PAHUUS 1Ms 19:1-11

Tässä korostuu Jumalan tuomio ja Jumalan armo. Jumalan pyhyys edellyttää synnin rankaisemista Synti on turmiovalta, jolle on pakko laittaa rajat.

Harva on valmis sanomaan, ettei Sodoma olisi ansainnut tuhoaan. Kolmesta Aabrahamin luona vierailleesta on matkassa nyt vain kaksi enkeliä. Lähestyessään Sodomaa, he kohtasivat Lootin kaupungin portissa. Tämä merkinnee näkyvää asemaa kaupungin johtoelimissä. "Kaupungin portti" oli päätöstentekopaikka ja oikeusistuin. Loot osoitti samanlaista vieraanvaraisuutta kuin Aabraham. Nyt ei syynä ollut siesta, vaan se, että Loot tunsi kaupunkinsa pahuuden, eikä sallinut vieraittensa jäädä ulkosalle.

Sodomalaiset piirittivät Lootin talon, tehdäkseen hänen vierailleen seksuaalista väkivaltaa. Homoseksualismi oli yleisesti hyväksyttyä ja harjoitettua Sodomassa.

Loot oli todellisesti menettänyt hallinnan tilanteeseen, ja ajautui äärimmäiseen ratkaisuun säilyttääkseen kasvonsa isäntänä. Loot tarjosi villiintyneelle väelle kahta naimatonta tytärtään. Tämä tulkittiin kansanvallan vastustamiseksi ja heidän elintapojensa tuomitsemiseksi. Kansa olikin nyt tulossa Lootin kimppuun. Enkelit vetivät Lootin sisään ja "sokaisivat" taloa ympäröineen väen

Elämme monessa suhteessa samanlaisessa yhteiskunnassa kuin Loot. Meillä on kuitenkin vielä laki, jonka noudattamista valvotaan. Jumalan tuomio Sodomalle ja Rm 1:26-27 tulisi saada jokainen Raamattua lukeva vakuuttuneeksi Jumalan tuomiosta tätä syntiä harjoittavaa yksilöä ja kansakuntaa kohtaan. Samoin kuin kansa Sodomassa tuli sokeaksi, samoin synti tekee moraalisesti sokeaksi kokonaisia kansakuntia.

LOOT PELASTUU SODOMASTA 1Ms 19:12-22

Vaikka Jumala ei voinut säästää kaupunkia vanhurskaiden tähden, säästi hän sen yhden vanhurskaan. Jumala näki paljon vaivaa pelastaakseen Lootin.ja hänen perhekuntansa. Jumalan pelastussuunnitelman perusyksikkö on perhe. Kuitenkin yksilö voi laittaa hanttiin! Loot ei saanut vävykokelaitaan vakuuttuneeksi Jumalan pikaisesta tuomiosta.

Jumala pelastaa perhekunnittain tänäänkin. Lapsikaste on yksi tämän periaatteen ilmenemismuoto. Lapsi saatetaan saman uskon piiriin, mihin vanhemmatkin uskovat. Kastettu ihminen voi kuitenkin panna hanttiin ja olla uskomatta Jeesukseen. Jumala ei pelasta väkisin myöskään sinun aviopuolisoasi. Hänkin voi panna hanttiin.

Loot oli kovin juurtunut Sodomaan. Herran täytyi kiskoa kirjaimellisesti hänet ja hänen vaimonsa ja tyttärensä ulos kaupungista. Sittenkin Loot vielä tahtoi oman "pienen Sodomansa" pyytäessään Jumalaa säästämään läheisen kaupungin ja päästämään hänet sinne. Jumalan pitkämielisyys korostuu Lootia kohtaan!

Kristityn ei kannata kokeilla, miten lähellä maailmaa voi kristittynä elää. Samalla totuttaa itsensä elämäntapaan, josta on vaikea luopua. Onneksi Jumala tarttuu meidän käteemme ja vie meidät ulos maailmasta.

SODOMAN JA GOMORRAN TUHO 1Ms 19:23-30

Syntisen maailman voimakas ote ilmenee myös Lootin vaimon haikaillessa tuhoutuvaa Sodomaa. Se on perinteinen esimerkki maailmaan takaisin kaipaavasta Jumalan omasta.

Moni kristityksi tullut on hellinyt sisimmässään syntiä tai syntejä, joista olisi pitänyt tehdä parannusta. Seurauksena on ollut ajautuminen takaisin entiseen elämään.

Sodoman ja Gomorran tuho on historiaa. Tämä ennen niin hedelmällinen puutarha (1Ms 13:10) peittyi "tulikiveen ja tuleen", tuhoten kaikki alueen ihmiset ja kasvillisuuden. Kuolleen meren syntymisen on ajateltu johtuneen juuri tästä tuhosta. Alueelta löytyneet mineraalit, rikki, bitumi, asfaltti ja suola viittaavat kaikki katastrofiin, joka aluetta on kohdannut. Moni on ehdottanut luonnollista katastrofia tuhon syyksi. Uskoessaan luonnolliseen katastrofiin ihmisen ei tarvitse ottaa huomioon pyhää Jumalaa.

Sama Jumala, joka pyhyydessään tuomitsi Sodoman, armahti Lootia ja näki paljon vaivaa pelastaakseen hänet.

Vielä enemmän Hän näki vaivaa pelastaessaan meidän kadotuksen tulesta. Hän tuli tänne itse, kuoli puolestamme ja rakasti meidät omikseen!

LOOTIN TYTÄRTEN RATKAISU 1MS 19:31-38

Ihmettelet varmaan Lootin tyttärien ratkaisua. Raamattu on kuitenkin realistinen kirja. Se ei peittele ihmisen pahuutta. Se kertoo synnin synniksi, mutta samalla se kertoo Jumalan suuresta. Jumala voi kääntää meidän virheemme omaksi voitokseen.

Mutta Raamattu kertoo vielä yhdestä syystä Lootista ja hänen tyttäristään. Lootin vanhemman tytön ratkaisu on merkityksellinen myös meidän kannaltamme. Nimittäin yksi Jeesuksen esiäideistä oli nimeltään mooabilainen Ruut. Meidän Vapahtajamme on syntynyt maailmaan tällaisen sukuketjun kautta. Näin varmaan siksi, ettei voi kukaan voisi sanoa, ettei Jeesuksen pelastustyö koskisi meitä kaikkia.

Meitäkin Jumala johdattaa Sanansa kautta. Miten me suhtaudumme näihin Jumalan kutsuihin. Kuljemmeko me hänen tahtonsa tietä vai hänen sallimuksen tietä. Raamatun kuvaus Aabrahamista opettaa meille että hänen tahtonsa tie on parhain. Mutta hän ei hylkää meitä, vaikka kuljemme joskus omia polkujamme. Jumala pitää liittonsa Jeesuksen Kristuksen tähden.

Turvautukaamme tähän anteeksiantamukseen ja armoon joka päivä.

Paluu sisällysluetteloon // Paluu ohjelmasivulle

AuraNET