VAPAUTEEN

Luennot Galatalaiskirjeestä on pidetty Olavinkulmassa Imatralla

 

Aiheiden lyhyt oppimäärä

  1. Erityispiirteet

  2. Kirjeen sanoma

  3. Ainoa evankeliumi

  4. Laki ja lupaus

  5. Taistelu evankeliumista Jumalan  lapset

  6. Kristityn vapaus Kuuliaisia totuudelle

  7. Ilo evankeliumista Vapaus arjessa

  8. Hengen hedelmät Henki ja ihmissuhteet

  9. Taakkojen kantajat. Mitä kylvät sitä niität 

 

PALUU ETUSIVULLE

Galatalaiskirje

 Ilo evankeliumista. Vapaus arjessa

Tästä alkaa galatalaiskirjeen käytännöllinen osa. Tässä puhutaan myös pyhityksestä.

Kristinusko on vapauttava usko. Vapaus on vapautta lain orjuudesta ja lain kirouksesta. Vapaudessa on pysyttävä (käsky!), vapaudessa on oltava lujina. Vapaudessa ei ole kysymys rikkomisesta Jumalaa ja lähimmäistä vastaan. Lain kautta pelastusyritys on "orjuuden ikeen" alla olemista.

Luther toteaa: "Lakipuuhailijoita sanotaankin perkeleen veritodistajiksi: paljon kovemmalla tuskalla ja vaivalla he ansaitsevat helvetin kuin Kristuksen veritodistajat taivaan."

Galatalaiskirjeen tunnetuin lause
Gal.5:1 Vapauteen Kristus vapautti meidät. Pysykää siis lujina,
älkääkä antako uudelleen sitoa itseänne orjuuden ikeeseen.

Tämä tarvitsee jatkoksi jakeen 13.Teidät on kutsuttu vapauteen, veljet. Mutta älkää tämän vapauden varjolla päästäkö itsekästä luontoanne valloilleen, vaan rakastakaa ja palvelkaa toisianne.

"Langenneet pois armosta" on, jos mahdollista, paljon vakavampaa kuin "langeta syntiin". Jos lisäät jotakin Kristuksen työhön,menetät Kristuksen.

Riittääkö Kristus

On ristiriitaista ottaa ensin Kristus vastaan ja tunnustaa näin kykenemättömyytensä pelastaa itse itsensä, ja sen jälkeen ympärileikkauttaa itsensä (kastaa uudelleen) ja ikään kuin väittää niin tekemällä pystyvänsä pelastamaan itsensä. Sillä joka pitää koko lain, mutta rikkoo yhtä kohtaa vastaan, se on syypää kaikissa kohdin.

Pyhä Henki tekee uskosta toimivan. Uskosta saatava vanhurskaus on Jumalan lahja, joka annetaan Hengen välityksellä.

Meillä on lupaus tulevasta kirkkaudesta ja meillä on »kutsumuksen toivo», Ef 4:4 sekä »evankeliumin toivo», Kol 1:23.

”Tullessamme Jumalan luo emme saa tuoda mukanamme mitään muuta kuin Kristuksen. Kaikki lisät ja kaikki aiemmat ansiomme myrkyttävät ja turmelevat uskon. Tuomas Wilcox: Kallis hunajan pisara s. 30

Paavali puhuu uskosta, joka toimii rakkauden kautta tai rakkautena
On tärkeää erottaa toisistaan armo ja armon vaikutukset. Armo tulee ulkopuolelta, vaikutukset tapahtuvat meissä (j22)
Hengellisille harhoille on tyypillistä, että ne leviävät ja saavat koko seurakunnassa aikaan hämminkiä. Olkaamme siis kuuliaisia totuudelle.

Todennäköisesti Paavali taisteli kahdella rintamalla kirjoittaessaan tätä kirjettä. Toisaalta lain alaisuuteen palaaminen ja toisaalla vaanivat väärin ymmärretyn vapauden, ns. liberalismin, vaarat.

Älä kosta, äläkä pidä vihaa kansasi lapsia vastaan, vaan rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi. Minä olen Herra. 3Ms.19:18.

PALUU ETUSIVULLE

AuraNET

© AuraNET Päivitetty 10.11.2011