Paavalia on kutsuttu uskon apostoliksi. Johannesta sanotaan rakkauden apostoliksi. Pietari taas tunnetaan toivon apostolina. Kirjeissään hän kohottaa lukijoiden katseen siihen toivon tähteen, joka loistaa Jumalan taistelevalle seurakunnalle.
Mutta kahden muun mainitun pääapostolin tavoin Pietarikaan ei suinkaan liiku vain tietyllä rajoitetulla alueella. Kaikki kolme koskettelevat kristinuskoa koko laajuudessaan. Kummassakin Pietarin kirjeessä on runsaasti opetusta ja kehotusta.
Ensimmäisessä kirjeessä puhe etenee ikään kuin rauhallisena ja täyteläisenä virtana. Toisessa kirjeessä virta on vuolaampi ja pärskyvämpi. Kirjeiden muotoja tyylierot muistuttavat monin paikoin Roomalaiskirjeen ja Galatalaiskirjeen välistä eroa. Näistä edellinen on opettava ja kehottava, toinen voimakkaan poleeminen. Mutta koko ajan niistä heijastuu kirjoittajan huoli Jumalan kansasta.
PERILLÄ
PAREMMIN 1Pt. 1 -12
Uskon päämäärä
Elävään toivoon synnytetyt
Pääteema
Paavalia kutsutaan uskon apostoliksi
Johannesta rakkauden apostoliksi
Pietari on toivon apostoli
1 Pietarin kireessä = kristityn toivo vaikeina aikoina
Kärsimys teema esillä 15 kertaa
VASTAVIRTAAN tämän ajan elämää ja jopa julistusta
Kärsimys ja pelastusvarmuus kuuluvat yhteen.
Tavoite
Kuinka kallis on Jeesuksen suoma usko, jossa on pyrittävä olemaan luja.
Tarkoitus on päästä astumaan avatusta ovesta Jeesuksen hankkimaan
iankaikkiseen elämään.
Huomaa, että Kristuksen tuntemisen tulee johtaa pyhää elämään Sanan pohjalta
PIETARI
Apostoli Pietari johti Jerusalemin seurakuntaa Jeesuksen kuoleman jälkeen.
Kirje on kirjoitettu 60-luvun alussa Roomassa tai Babyloniassa
Pietari kuvataan evankeliumeissa dynaamisena, impulsiivisena ja
temperamentiltaan koleerisena hahmona.
Helluntain jälkeen Pietari rauhoittuu ja hänen kiivautensa muuttuu
johtamistaidoksi ja viisaudeksi.
Kristillinen perimätieto olettaa hänen kuolleen marttyyrinä Roomassa vuosien
63 tai 64 tienoilla.
Todennäköisintä on, että Pietari kirjoittaa hajaannuksessa "(diaspora)"
eläville juutalaiskristityille.
Kuitenkaan hän ei tee eroa juutalais- tai pakana kristittyjen välillä.
Maakunnat sijaitsivat Vähän-Aasian pohjois- ja länsiosissa. Tämä alue oli
pääosiltaan Paavalin toimintavyöhykkeen ulkopuolella.
Pyhityselämä
2.jae ja jotka Isä Jumala suunnitelmansa mukaisesti on Hengellään pyhittänyt
elämään Jeesukselle Kristukselle kuuliaisina ja hänen verellään puhtaaksi
vihmottuina.
Pyhitys on käytännössä kuuliaisuutta Kristukselle, Hänen sanoilleen.
Jumalalla on suunnitelma meidän elämälle. Hän haluaa pyhtittää meidät
hengellään. Meillä on asema Kristuksessa
tässä Jumalan luomassa maailmassa. Siksi Hän vuodatti verensä ja vihmoi
meidät puhtaaksi
ELÄVÄ TOIVO
3. jae Ylistetty olkoon meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen Jumala ja Isä!
Suuressa laupeudessaan hän on synnyttänyt meidät uuteen elämään ja antanut
meille elävän toivon herättämällä Jeesuksen Kristuksen kuolleista.
Isä suunnittelee, Poika toteuttaa ja avaa meille tien taivaaseen.
Elävä toivo tarkoittaa, että se vahvistuu päivä päivältä.
Jumala on uudestisynnyttänyt meidät elävään toivoon Jeesuksen Kristuksen
kuolleistanousemisen kautta. Ristinkuolema on toivomme perusta ja
ylösnousemus sen sinetti. Kristitty on synnytetty elävään toivoon.
Raamatussa toivo on jotakin aivan muuta kuin, mitä me toivomme maallisessa
elämältämme. Kristityillä on syntymäpäivälahjana elävä toivo, aarre
taivaissa, usko, varjelus ja pelastus. Kaikki lahjaa
SIELUN ANKKURI
Se toivo meille on ikään kuin sielun ankkuri, varma ja luja, joka ulottuu
esiripun sisäpuolelle asti, jonne Jeesus edellä juoksijana meidän puolestamme
on mennyt. Hepr. 6:19-20a
PERINTÖ
4. jae Häneltä me saamme perinnön, joka ei turmellu, ei tahraannu eikä
kuihdu. Se on varattuna teille taivaissa
Saastumaton perintö on varsinainen lahja. Perintöä ei ansaita, se saadaan
kuulumalla johonkin.
Taivaallista perintöä ei syö inflaatio. Kristittyä odottaa taivaassa
turmeltumaton, saastumaton ja kuihtumaton perintö. Aikamme kristillisyys on
tämän puoleista, ajallista onnellisuutta korostavaa. Tästä perinnöstä meille
on Jumala takuumiehenä. Jumala synnyttää uskon ja pitää sitä yllä. Jumala ei
vaadi sinun kyvykkyyttäsi, ominaisuuksiasi, ponnistelujasi, omaa uskoasi,
vaan hän antaa kaiken lahjana sulasta armosta.
5.jae ja voimallaan Jumala varjelee teidät uskossa, niin että te saavutatte
pelastuksen, joka on valmiina saatettavaksi ilmi lopunaikana.
Minä luotan siihen, että Jumala, joka on teissä aloittanut hyvän työnsä,
myös saattaa sen päätökseen Kristuksen Jeesuksen päivään mennessä. [KR92:
Fil. 1:6]
"KOSKISSA" KOETELTU USKO
6. jae Siksi te riemuitsette, vaikka nyt jouduttekin jonkin aikaa kärsimään
monenlaisissa koettelemuksissa.
Sen tähden te riemuitsette, vaikka te nyt, jos se on tarpeellista, vähän
aikaa kärsittekin murhetta moninaisissa kiusauksissa, [KR38: 1. Piet. 1:6]
Raamattu ei kehota meitä iloitsemaan kärsimyksistä. Kristitty näkee
kärsimyksien taakse.
7. jae Kultakin koetellaan tulessa, ja onhan teidän uskonne paljon
arvokkaampaa kuin katoava kulta. Koettelemuksissa teidän uskonne todetaan
aidoksi, ja siitä koituu Jeesuksen Kristuksen ilmestyessä ylistystä,
kirkkautta ja kunniaa.
Huom! Vaikka kulta on yksi arvokkaimmista metalleista, sekin katoaa, mutta
vastoinkäymisissä koeteltu usko ei katoa! Kypsyyteen ei ole oikotietä. Ilman
vaikeuksia pyhittyminen ei ole mahdollista (Heb.) Kristuksen ilmestyessä me
kiitämme Jumalaa koettelemuksista. Kristuksen kärsimys oli Jumalan
suunnittelema.
Kärsimykset ovat ennen kaikkea hengellisiä. Mutta on uskovalla myös
ajallisista vaikeuksista, kuten sairaus.
Mutta uskova voi kysyä katkeroidunko minä tästä vai uskonko minä Jumalan
varjelukseen ja tarkoitukseen tässäkin.
8. jae Häntä te rakastatte, vaikka ette ole häntä nähneet, häneen te
uskotte, vaikka ette häntä nyt näe, ja te riemuitsette sanoin kuvaamattoman,
kirkastuneen ilon vallassa,
Sama Pietari joka oli pettänyt Mestarinsa ja nukkui kun Jeesus pyysi
valmomaan, saarnasi Helluntaina rohkeasti.
Hän puhui niin ylhäisille kuin alhaisille. Pietari riemuitsi sanomattomalla
ja kirkastuneella ilolla, vaikka oli vankina kahleissa Kristuksen tähden.
ERITYINEN ILO
9. jae sillä te saavutatte uskon päämäärän, sielujen pelastuksen.
Tämä hengellinen ilo on korkeampiasteista kuin se, joka voidaan ilmaista
sanoin ja jota mikään maallinen ei voi saastuttaa. Se on "kirkastunutta"
iloa. Välitä tätä toivoa lähimmäisellesi ! Välitä tätä toivoa, joka elää,
ahdistuneelle ja kun itse olet ahdistunut !
TULEVA ARMO
10. Tätä pelastusta ovat profeetat etsineet ja tutkineet. He ovat
ennustaneet ja puhuneet teidän osaksenne tulevasta armosta
11. ja tutkineet, mihin ja millaiseen aikaan heissä vaikuttava Kristuksen
Henki viittasi todistaessaan Kristuksen kärsimyksistä ja niitä seuraavasta
kirkkaudesta.
Tuleva armo on nyt totta, Kristuksen kärsimys on nyt totta, siksi pane täysi
toivo armoon.
TOIVO ARMOON
12. jae Heille ilmaistiin, etteivät he palvelleet itseään vaan teitä
puhuessaan siitä, minkä teille nyt ovat julistaneet ne, jotka taivaasta
lähetetyssä Pyhässä Hengessä ovat tuoneet teille evankeliumin.
Tähän
pelastukseen haluavat enkelitkin päästä edes luomaan silmäyksen.
TÄYSI TOIVO 2Kor.5:20-21
20. Me olemme siis Kristuksen lähettiläitä, ja Jumala puhuu teille meidän
kauttamme. Pyydämme Kristuksen puolesta: suostukaa sovintoon Jumalan kanssa.
21. Kristukseen, joka oli puhdas synnistä, Jumala siirsi kaikki meidän
syntimme, jotta me hänessä saisimme Jumalan vanhurskauden.