1900-LUVUN HENKILÖITÄ

1900-LUVUN HENKILÖITÄ

SISÄLLYS (suora linkitys painamalla tästä): kotisivulle, Ahtisaari Martti, Alatalo Keijo, Antturi Kai, Aro Jussi, Barratt , Bell, Branham, Brofedlt, Bryggare Arto, Chasles, Deal, Essayah Sari, Gilbrant Thoralf, Graham Billy, Gyllenberg, Haapala Toivo, Haavikko Paavo, Haavisto Osmo, Hakuli Hilkka, Hannula, Hartonen Vilho, Heinikainen Jouko, Heino Harri, Heinonen Eino, Heinonen, Oulun profetia, Heiskanen, Henriksson Tapio, Hicks Tommy, Hiltunen Antero, Hiltunen Paavo, Holopainen Marja, Hyvönen Väinö E., Ikäläinen Erkki, Iljanto Mauri, Jokinen William, Jotuni Pertti, Jussila-Carlsnäs Saara, Kaitera Pentti, Kaukomaa Martta, Kauppala Jalmari, Kohvakka Seppo, Kilpeläinen, Klimenko Viktor, Koilo Toivo, Kotkavuori, Kuitunen Aati, Kukkula Arthur, Kuosmanen Juhani, Kylälä Kilpi, Kärnä Tapani, Lattu Pekka , Laukkanen Veikko, Laukkanen Vesa, Laukkonen Juhani, Lehtomäki Esko, Lehtonen Ensio, Lempiäinen Veli-Mikko, Liesmaa Arvo, Lindeman Keijo, Lindsey Hal, Loiri Vesa-Matti, Luoto Valtter, Magnusson, Mangs, Madsen, Manninen Eino I., Manninen Veikko, Mattsson Anna-Liisa, Meller Leo, Muroma Urho, Mustonen Ensio, Mäkelä Raimo, Nee, Nikolainen Aimo T., Nousiainen Tapio, Parham, Pehkonen Seppo, Pellonharju Yrjö, Peltola Olavi, Peltonen Tuomas, Pietilä Antti J., Pohjakallio K.A., Presley Elvis, Pylkkänen, Pöysti Nikolai, Pöysti Osmo , Rantanen Vilho, Reponen Mikko, Rokka Jukka, Ronning Mirja, Rouhiainen Martti, Saarisalo Aapeli, Saarnivaara Uuras, Salminen Juhani, Sandberg Alarik, Santala Risto, Schlink Basilea, Scofield, Seymour, Soininen Vilho, Suomalainen K., Suopanki Mauri, Svili Haim, Syväntö Kalervo, Syväntö Kaarlo O., Tahvanainen Viljo, Tarkiainen Jaakko, Tiililä Osmo, Tolonen Mikko, Tynni Paavo, Varis Eino, Walvoord John, Veijola Timo, Westin Gunnar, Westlake George, Viinikkala Mauno, Viksten Mauri, Vikström John, Wilkersson David, Virolainen Antti, Virtanen Seppo, Väisänen Matti, Yli-Vainio Niilo, Ylppö Aarne. Hakemistosivulle

PARHAM , 1900.

Helluntailaisuuden taustalla vaikuttaneen pyhitysliikkeen merkkimiehiä oli Charles R. Parham (1873-1929). Syksyllä vuonna 1900 hän avasi Topekassa, USA:n Kansasissa oman kirkkokunnista vapaan raamattukoulun. Parham oli kokenut halvaantuneen jalkansa ihmeparantumisen. Pyhän Hengen ilmiöistä hän luki Raamatusta eikä heillä raamattukoulussakaan ollut muuta oppikirjaa. Oppilaita oli alkuaikoina parhaimmillaan puolisen sataa.

Parham kertoo miten koulussaan oli tarkoitus ei vain oppia Pyhästä Hengestä vaan myös saada tieto sydämeen ja käytäntöön elämässä. Hän jätti oppilailleen itse tutkittavaksi mikä olisi merkkinä siitä, että uskova oli täyttynyt Pyhällä Hengellä. Oppilaiden vastauksesta hän kertoo: "Noin kello 10 aamulla soitin kelloa kutsuen oppilaat kappeliin antamaan selostusta tuosta aiheesta. Hämmästyksekseni heillä oli kaikilla sama vastaus: Kun helluntain siunaus lankesi, todistuksena siitä oli joka tapaukseesa se, että he puhuivat vierailla kielillä".

Muistan miten itse 1970-luvulla olin oppinut Raamatustani saman. Olin opettajana Kiteen Puhossalossa ja alkanut käymään kirkonkylällä helluntailaisten kokouksissa. Erään kerran puhujavieraaksi tuli Arthur Kukkula. Hän rukoili voimallisesti Pyhän Hengen täyteyttä sitä janoaville. Esillä ollessani aloin jo tivata Jumalaa, että enkö minä muka olekaan uskossa kun en toisten tavoin täyty. Sitten täysin järkevänä ja hyvissä sielun ja ruumiin voimissa suuni puhkesi kuin huutaen ylistämään Herraa kielellä, jota en tunne, mutta jota kielten tuntijana todellisena kielenä pidän. Aivan vastaavankaltaista koki myös Parnham vuoden 1901 ensimmäisenä päivänä.

Charles F. Parnham avasi vuonna 1905 uuden raamattukoulun Teksasin Houstoniin. Tuossa koulussa opiskeli mm. sittemmin babtistipastorina tunnettu musta mies, W.J. Seymour, Los Anglesesin herätyksen keskushenkilö. Teksasissa Parnhamin koulun kautta kulki paljon väkeä. Heidän toimintansa tuloksena kerrotaan 25.000 ihmisen tulleen uskoon. Sellaisesta joukosta löytyy satoja, jotka perehtyivät myös eskatologiaan tietäen Herran tulosta yksityiskohdittain.

SEYMOUR , 1906

Uuden ajan helluntai-ilmiöiden aikakauden katsotaan varsinaisesti alkaneen vuonna 1906 Los Angelesissa. Los Anglesissa asuneet mustat uskovaiset kuulivat Houstonin tapahtumista ja pyysivät William James Seymouria opettajakseen. Seymour tulikin ja ensimmäinen tekstinsä oli Ap 2:4. Siitä hän selitti, että jos joku täyttyy Pyhällä Hengellä samanlaiset vaikutukset seuraavat kuin apostolien aikana.

Opetuksensa vuoksi Seymour kohtasi vaikeuksia. Samoin kävi kaikille, jotka julistivat oppia kielilläpuhumisesta. Kaikista kirkoista Pyhän Hengen täyteyteen kielilläpuhumisineen uskoneet ihmiset suljettiin kirkkonsa ulkopuolelle. Tuttu toimenpide kaikille edelläkävijöille kautta historian. Kielilläpuhujat kokoontuivat yhteen ja keskuspaikaksi tuli tyhjillään seissyt entinen metodistikirkko Azusa-katu 312:ssa. Rakennus oli pystyssä vuoteen 1928 saakka.

Seymourin arvellaan kokeneen Pyhän Hengen täyteys huhtikuussa 1906. Häntä ennen tiedetään monien kokeneen sen Los Angelesissa. Esimerkiksi 8-vuotias uskoon tullut neekeripoika. Los Angeles toimi herätyksen keskuspaikkana. Suuria määriä ihmisiä muilta paikkakunnilta virtasi Seymourin tilaisuuksiin. Ympäri maailman kirjoitettiin noista Apostolic Faith Missionin (Apostolinen uskon lähestys) kokouksista. Ihmisiä tuli uskoon tuhansittain, täytyttiin Hengellä ja lähdettiin kotimatkalle ruumiillisestikin parantuneina. Arvostelijoiden mukaan kielilläpuhujain liike todennäköisesti tyrehtyisi muutamassa kuukaudessa. Mutta se on kestänyt ja laajentunut senkin vuoksi, että yleensä siihen liittyi voimakas Herran paluun odotus ja oikeakin opetus siitä.

SUOMALAINEN , 1906

Uuden Testamentin yksi merkittävimpiä aikamme kuvauksia löytyy Matteuksen evankeliumin luvusta 24. K. Suomalainen julkaisi Matteuksen evankeliumista kielellisen tutkielman (Matteuksen evankeliumi. Raamatunkäännöskomitean suomennos v:lta 1906. Otava) "siinä toivossa, että Komitean ulkopuolellakin jotkut asianharrastajat siihen huomiota kiinnittäisivät." Matteus 24 hän kommentoi mm. jae 24 "ihmeitä eksyttääkseen", jae 30: kirkkaudella on korkeimmassa potenssissa ja pitäisi ilmaista jotenkin esim. kunniankirkkaus=saks. Herrlichkeit.

"Ja hän lähettää enkelinsä suuren pasunan pauhatessa, ja he kokoavat hänen valittunsa neljältä ilmalta, taivasten ääristä hamaan toisiin ääriin." (jae 31). Vanha suomennos sanoi pasunan kajahtaessa. Suomalainen sanoisi "kaikuessa". Jaetta 45 "ajallansa" hän sanoo suffiksin voitavan käsittää väärin. Pitäisi kääntää "oikeaan aikaan". 1986 kirjasessani selitin kyseistä kohtaa siten, että kaltaiseni ovat niitä palvelusväelle Herramme tulee-ruokaa oikeaan aikaan antavia palvelijoita.

HANNULA , 1911

Hannulan herätyksen nimellä tunnettavan liikkeen keskuspaikka oli Turkuun vuonna 1906 rakennettu Betel-kirkko. Frans Hannula oli Suomen Lähetysseuran Ambomaan lähetti, joka tuli kotimaassaan kysytyksi julistajaksi vuosisadan alussa aina kuolemaansa, vuoteen 1914 saakka. Hannulan aika liittyy kiinnostavalla tavalla samoihin aikoihin maahamme tulleeseen helluntailiikkeeseen. Monet luterilaiset uskovat Lähetysseurastakin siirtyivät helluntailiikkeeseen. Frans Hannulakin olisi saattanut kuulua joukkoon, ellei Antti J. Pietilä olisi kirjoittanut kärkevää arvostelua.

Vapaakirkolliset ja Hannulan väki toimivat alussa yhdessä. Pian kävi ilmeiseksi, että Hannula ei halunnut lähteä kirkosta vaan yhdistää kirkon sisällä vaikuttavaa herätystä. Kun helluntailaista kielilläpuhumista ei ymmärretty, Hengen ilmiöt kirkon sisällä jäivät vuosikymmeniksi tukahduksiin, vastustettavaksikin asiaksi. Kaarlo Edvard Kilpeläinen (1879-1941), vaikka herätyskristillisenä pappina, lienee vaikuttanut eniten Hannulaan ja hänen jälkeiseen kirkon sisäiseen kehitykseen.

Saarnaajana Frans Hannula (1855-1914) oli suuri kansanpuhuja. Katolisesta kirkosta erottamiseen on riittänyt uskoon tulon, luterilasesta upotuksen oton ja helluntailaisesta totuuden Herran paluusta opettaminen. Samalla päinvastaiseen suuntaan ekumenialla paavi veti totuuteen eksyneitä, ettei kukaan pelastuisi tulevasta vihastakaan. Hannulan aikana Hannula oli yksi pisimmälle edenneitä. Silloin hän oli myös yksi aikansa parhaita Herran paluun ennaltatietäjiä Suomessa.

SCOFIELD, 1911.

Scofieldin selitysraamattu arvokkaimpia alallaan.

BARRATT T. B., 1912.

Uuden ajan helluntailiike yhdistetään tähän nimeen. T.B. Barratt - helluntaiapostoli on nimeltään Martin Ski:n kirjoittama elämäkertakirja, RV 1990.

BROFELDT , 1912.

Tunnetuin Suomen Lähetysseurasta helluntailiikkeeseen siirtynyt henkilö oli Pekka Brofelt.

PIETILÄ , 1913

Antti J. Pietilän nimi tässä saa jotkut herätyksen historiaa tuntevat ihmettelemään. Ja syystä kyllä. Mutta se mitä Pietilä 1913 ilmestyneessä kirjassaan "Helluntailiike" kirjoitti täytyy nähdä aikansa taustaa vasten. Ei mitenkään kirkollisella perinteellä kyllästetty "jumaluusopin tohtori", niinkuin em. kirjassa Pietilää tituleerataan, voinut ymmärtää Pyhän Hengen toimintaa. Lähes kaikkitietävyyttä edustava Pietilä suhtautui luonnollisesti hyvin kriittisesti uutena pidettyyn ilmiöön, mistä hänellä ei ollut omakohtaista kokemusta. Käynti Barrattin kokouksessa ei ollut osallisuus Pyhän Hengen kokemiseen vaan vahvisti ennakkoluuloja. Ja olihan liikkeellä varsinkin tuossa vaiheessa ylihengellisiäkin piirteitä.

Yli puolentoistasadan sivun esitys helluntailiikkeestä vuodelta 1913 on kaikesta huolimatta varsin asiantunteva esitys. Ja arvosteleva kuten kirjan nimen peräänkin on liitetty. Tosin täysin perätöntä ja panettelevaa aineistoakin kirja sisältää. Parin vuosikymmenen kokemukseni helluntailiikkeestä Suomen Helluntaiherätyksen osalta, heidän miellyttävistä juhannusjuhlistaan nyttemmin vain Keuruulla, ei anna tukea käsitykselle, että Pietilän "Kotimaa-lehdessäkin esittämät varoitukset" antavat aihetta sellaiseen, että helluntailaiset kokouksissaan "kieriskelevät puolialastomina" ja tekevät "muutakin, joka on paras jättää kuvailematta". Tosin kesäjuhlien järjestäjä ei voi valvoa kaikkea mitä varsinkin nuorempi ulkopuolinen porukka tekee tai on kiinnostunut helluntailiikkeestä siksi, että vain kolmannes siinä on miehiä. Huonoimmillaankaan Pietilä on vain huono arvostelija eikä sellainen vainoaja mitä olemme kokeneet halki vuosisatojen. Ja tässä puheena olevassa eskatologiassa Pietilä ei ole edes huono.

Parhaimmillaan Antti J. Pietilä on kolmiosaisessa teossarjassaan "Kristillinen dokmatiikka". Sen viimeisessä osassa, joka valmistui päivää ennen hänen kuolemaansa vuonna 1932, hän kirjoittaa: "Mahtavin kaikesta apokalyptisesta kirjallisuudesta on Danielin kirja." Tuhatvuotisen valtakunnan hän tunnustaa Ilmestyskirjan 20. luvun mukaisesti. Kolmannen osan lopussa on paljon hyväksyttävissä olevaa tekstiä ja vahvaa eskatologista esitystä. Hän tietää, että Herra ei voi tulla ennenkuin tietyt asiat ovat toteutuneet. Herran tulon edellytyksinä hän selvittelee a) maailman evankeliointia, b) Antikristusta ja c) mullistuksia. Hän tietää Israelin toivon aste asteelta kirkastuvan kunnes koittaa Daniel 12 alussakin mainittu ensimmäinen ylösnousemus. Vaikkei Pietilä olisi ymmärtänyt sisältöä, oikein hän yhdisti (s. 499) toisiinsa: "Antikristus (2 Tess 2:3-12) liittyy Danielin apokalyptiikkaan."

JOKINEN , 1915., veljekset

Vapaakirkollinen herätys Suomessa oli pysähdyksissä 1895 ja 1910 välillä. Sitten tuli kaksi voimakasta julistajaveljestä, Eeli ja William Jokinen. Veljesten kansainvälinen toiminta alkoi 1920 matkalla Viroon. Sitä ennen he olivat sytyttäneet herätystä monin paikoin kotimaassa. Keskuspaikkana voidaan pitää Tamperetta, jossa oli saarnaajakoulu. Suurimmat herätykset koettiin kuitenkin Pohjanmaalla. Helsingissäkin veljekset pitivät kokouksiaan ja kansaa riitti samaan aikaan myös Albert Lunden ja helluntaipioneeri G. Smidthin tilaisuuksiin pääkaupungissa.

Molemmat Jokisen veljekset olivat myös kirjailijoita. Varsinkin William pohti mm. onko viimeinen petovaltio itäinen naapurimme vai Eurooppaan kehittyvä yhteisö päätyen Venäjän suuntaan. Hän kirjoitti myös 1800-luvulla vaikuttaneesta kirkkoherra Nyholmista, josta lähemmin "Jeesuksesta 1900-luvulle" sivullamme.

PÖYSTI NIKOLAI, 1918

Tämä Nikolai oli Earl Pöystin isä. Earl on merkittävin radiotyön tekijä tällä vuosisadalla. Miljoonat ihmiset Venäjällä ja muuallakin ovat hänen alullepaneman toimintansa ansiosta kuulleet ilosanomaa Jeesuksesta Kristuksesta ja Hänen paluustaan. Nikolai Pöystillä oli näky. Markku Vuorinen kirjoitti sen näyn toteutumisesta kirjan "Vuosisadan ihme". Evankeliumin voittokulku saavutti suljetun Neuvostoliitonkin.

TARKIAINEN , 1920.

1800-luvun puolivälistä lähtien Inkerinmaalla kymmenillä paikkakunnilla oli esiintynyt voimakasta kristillistä julistusta ja toimintaa. Kirkko sanaakin vierastettiin niin paljon, etteivät ryhmät hyväksyneet sitä itsestään edes "vapaa" etuliitteellä. Jos jonkin karsinan mukaan 1800-luvulla vaikuttanutta Inkerinmaan herätystä pitäisi nimittää, olisi kysymys babtisteista. Mutta seurakunnathan eivät käytä, eivät aina Inkerissäkään käyttäneet minkään lahkon nimeä. Paikallisseurakunnan kannattajat, kuten voimakasta herätystä Venäjällekin aikaansaanut lordi Radstock, eivät aina uskaltaneet kehottaa yhteen seurakuntaan sellainen seurakunnan rakentaminen kun vielä meidänkin aikanamme katsotaan kuppikuntien hajottamiseksi, mitä se onkin.

Vuonna 1920 perustettiin "Inkerinmaan Evankelisten Kristittyjen Liitto". Samoillakin paikkakunnilla oli jo runsaasti eri nimisiä uskovien ryhmittymiä kuten babtistit, helluntailaiset ja vapaakirkolliset. Samoihin aikoihin Porunkylän naapurikylässä Ryyssölässä asusteli tunnettu juoppo, Jaakko Tarkiainen. Varsinkin hevosensa sai kokea juopon huudot ja lyönnit. Kerran kun hevosensa piti kääntyä uudelle vaolle, se seisahtui syömään ruohoa. Auran takaa Jaakko säntäsi hevosen eteen ja potkaisi hevostaan nenäluuhun. Hevosen reaktio oli niin lamaannuttava, että juuri ehti Jaakko väistää tuskissaan karjuvan hevosen potkuja kärrin alle, missä joutui kyykkimään koko päivän paossa.

Jaakko havahtui huomaamaan oman tilansa. Veljensä Antin avustuksella hänkin pystyi uskonratkaisuun ja pääsi eroon viinasta. Palaavan Jeesuksen sanotaan ratsastavan valkealla ratsulla. Jaakon hevonen oli toiminut herätyssaarnaajana. Uuden kotinsa Jaakko antoi seurakunnan käyttöön. Monet kaltaisensa juomarit kääntyivät eivätkä olleet juovuksissa, vaikka puhuivat uusin kielin. Herran paluun ennaltatietäjiä syntyi monia, vaikka viranomaiset sittemmin talonkin veivät.

HEINONEN , 1922

Eino Heinonen helluntailaispioneeri.

KOTKAVUORI , 1921

Vapaitten suuntien julistajia. Seuraavassa selvitetään helluntaiherätystä:

PYLKKÄNEN , 1925.

Tämä kirja on tavallaan helluntaiherätyksen historiaa. Herätys alkoi ensimmäisenä helluntaina. Jumalan edessäkään ei kestä se itsekkyys, jota monet jopa tässä kirjassa silti mainitut Herran paluun ennaltatietäjät ovat edustaneet. Nimittäin, että helluntaina alkanut herätys olisi jonkun järjestäytyneen tai minkään ryhmän omaisuutta. Helluntaiherätys ei ole sama kuin helluntaikirkot, jotka esiintyvät Suomen helluntaiherätys-nimellä. Ja kyseiset helluntaikirkot eivät ole edes ainoa ryhmittymä, jonka synty yhdistyy vuosisadan alussa samaan, mm. T.B. Barratt nimeen.

Ei voida saada tarkkaa lukua paljonko maastamme löytyy minkään nimisiin kirkkoihin kuulumattomia Hengellä täytettyjä uskovia, joita ainakin tämän kirjan tekijä kehottaa keskinäiseen yhteyteen ja vanhimmiston luomiseen paikkakunnille, missä se vain on mahdollista. Siinä käsitän olevan paikallisseurakunnan. Mutta sitä nimitystä käyttävät itsestään kaikki yhdistykset jopa kirkotkin, jotka vähiten muistuttavat Raamatullista seurakuntaa ollen lähinnä maailma. Maailmasta uskovaiseksi oli kääntynyt Vilho Pylkkänen jo Barrattin vierailun aikoihin. Vuonna 1925 Pylkkänen alkoi toimittaa Voitto Sanomia. Siihen aikaan ei vielä ollut tietoa kumpi liike jää jäsenmäärältään suuremmaksi, Pylkkäsen edustama "Helluntaiystävät" vaiko sittemmin Suomen Helluntaiherätys, "herätys" nimen ottanut liike.

Helluntaiystävien jäsenmäärä on heidän lehtensä levikistä päätellen ollut suurimmillaan useita tuhansia. Nyttemmin Helluntaiystävät ryhmittymä toimii vain muutamilla suurimmilla paikkakunnilla. Vanha sanonta sanoo, että mieluummin laatua kuin määrää. Ketään kehumatta meidän on todettava, että varsinkin taivaaseen pääsyssä sanonta pätee. Pieni lauma, puhuu Raamattu, vaikka se maailmanlaajuisesti onkin miljoonia Ilmestyskirjan mukaan. Jos Vilho Pylkkänen puhuisi haudastaan, hän puhuisi pienelle laumalle: Morsian, oletko morsian vai se tyhmempi ehdokas (Mt 25)?

KAUPPALA , 1925

Kirkon työntekijät ovat aina olleet varsin näkyvällä paikalla. Milloin papistossa on ollut evankeelisia henkilöitä, hekään eivät ole välttyneet vihamieliseltä kohtelulta ja vainoista. Jalmari Kauppala ansaitkoon paikkansa tässä vaikka niiden monien puolesta, joista hän kirjoitti "Marttyyrien historiaa". WSOY:n kustantama teoksensa oli päivätty Helsingissä, Johannes Kastajan päivänä 1925.

SOININEN , 1930

Etsittäessä merkittävää julistajaa 1930-luvun Suomesta, tulee mieleen ainakin nimi Vilho Soininen. Soininen erosi sittemmin helluntailaisten päälahkosta perustaen Siionin, mikä nyttemmin palannut päälahkon yhteyteen. Eino I. Mannisen (katso vuodesta 1935) poika, Veikko Manninen kirjassaan "Mannisen tie" kertoo oman näkemyksensä tapahtumista. Parempi olisi ollut, että olisi kirjoittanut niin, ettei sitten olisi tarvinnut mainostaa kirjaansa anteeksipyytämällä Ristin Voiton palstalla Soinisen jälkeläisiltä. "Älköön kovin moni pyrkikö opettajaksi", sanoi Veikko Manninen itselleni. "Saatanan hyvä opettaja":ssa kirjoitan niin, ettei tarvitse pyytää Manniselta anteeksi: "Sen verran kunnioitin miestä, etten vastannut: "Moni opettaja jäi pyrkyriksi"."

MAGNUSSON , 1933.

Anton Magnusson oli Helsingin Anreaskirkon pastori. Hänen pitämänsä raamattuviikot saivat aina runsaasti kuulijoita. Ruotsinkielisenä hänen puheensa piti kääntää suomeksi ja tulkkina toimi useimmiten Sylvi Mämmö. Hänen raamattuluentosarjoistaan on julkaistu kirjakin. Parhaimmillaan Magnusson oli Roomalaiskirjeen tulkkina.

Magnussonin voimakas puhe sai joskus toiset Sananpalvelijatkin liikuttumaan. Näin kävi mm. Viipurin helluntaiseurakunnan saarnaaja, Arthur Hällströmille Magnussonin vieraillessa puhujamatkalla siellä syksyllä vuonna 1933. Hällströmiin Magnussonin puhe oli vaikuttanut niin syvästi, ettei hän pystynyt viemään seurannutta hengellistä lauluaan loppuun. Magnusson oli puhunut aiheesta, kuinka kaikkien Herran omien oli kerran astuttava Kristuksen tuomioistuimen eteen. Vaikkei ole kysymys kadottavasta tuomiosta (Rm 8:1), Magnusson puuttui etenkin niihin motiiveihin, jotka uskovan tekoja ohjaavat. Onko vaikuttimena ollut vain rakkaus Herraan ja sielujen pelastukseen vai onko kunniaa haettu itsellekin.

Ulkoilmakokouksessa Pietarsaaren kasvitieteellisessä puistossa Magnusson saarnasi kerran Luukkaan evankeliumin 14. luvusta: "Mene teille ja aitovierille ja pakota heitä tulemaan sisälle, että minun taloni täyttyisi" (jae 23). Saman jakeen koin itse voimakkaasti vuonna 1986. Siitä alkaen olen kirjoissanikin opettanut, että tuo tehtävä on juuri meidän. Sanomalla tulevia tapahtumia etukäteen myös uskon edes muutamia sieluja voittavani taivaallisen Jerusalemin rauhaan ennenkuin sen irvikuva täällä alhaalla pettää.

MANNINEN , 1935.

Jos Suomen Helluntaiherätyksen uranuurtajista tällä vuosisadalla halutaan mainita yksi nimi, se on Eino Ilmari Manninen. Mieleenpainuvin muistoni on kun ev.lut.piispa E.G.Gulin kirjoitti kirjansa "Kasteen evankeliumi" ja Manninen pani paremmaksi: "Evankeliumin kaste". Niinhän meillä tehdään: uskoville upotus lahkoihin liittämättä, sanon minä!

Piispa E. G. Gulinin suomettuminen tuli puheenaiheeksi lokakuun lopulla 1996. (mainittu silloin viikon profetiassakin). Avainsanoma 8/96 kertoi, että niihin aikoihin Eino I. Mannisen syntymästä tuli kuluneeksi sata vuotta. Sama lehti kertoo Eino I.:nkin tienneen milloin Jeesus tulee vähän samoin kuin esitin 1986 kirjasessani "Lukijalle" sen jälkeen kun poikansa Veikko oli kieltänyt minua opettamasta asiaa. Vanhan sisaren kysymykseen Eino I. oli vastannut: "Sitten, kun Hänen tulemuksestaan ei enää puhuta." Etten sanoisi, että Veikko-poikakin on jo lopettanut.

MUROMA , 1936.

Ev.lut. Sisälähetyssäätiö kustansi vuonna 1975 Urho Muroman kirjan "Katso, Hän tulee". Teos oli uusintapainos "Herää valvomaan" lehden kustantamana ilmestyneestä "Katso, Hän tulee pilvissä!" Herää valvomaan lehteä julkaisee edelleenkin luterilainen, Suomen Raamattuopiston kustannus. Niinkuin yleensä näissä luterilaisissa teoksissa selitetään vain Ilmestyskirjaa, niin tässäkin.

Urho Muroma oli tulisieluinen saarnaaja ja joidenkin mielestä profeettakin. Varsinaisena profeettana hänen kannattajajoukoissaan pidettiin aiemmin elänyttä Helena Konttista, josta tehtiin "Karjalan naisprofeetta" ja muita kirjoja. Vietettiinpä pitkään hänen muistokseen Parikkalassa orpokotijuhliakin. Helluntailaiset eivät yleensä pitäneet varsinkaan Konttisen epäraamatullisista unissasaarnaamisista ja arvostelusta. Nyttemmin Pohjois-Karjalassa vaikuttava helluntaisaarnaaja, Pekka Salenius on tehnyt eräästä seurakuntansa jäsenestä, Eino Lindströmistä kirjan nimellä "Pohjois-Karjalan profeetta". Kirjoittajaa on nimitetty "Lappeenrannan profeetaksi", mutta 1986 kirjasessani sanon olevani tutkija enkä profeetta, vaikka toisin kuin mainituilla profeetoilla ennaltatietämisestäni on näyttöä kirjallisina dokumentteinä.

"Sen, joka voittaa... " Ilm. 2:7. Urho Muroma kirjoittaa, että Jumalan suuret lupaukset kuuluvat voittajille. Joka vahvana pysyy loppuun asti, se pelastuu, sanoo sana (Mt 10:22), ja Muroman mukaan ne voittavat, jotka pysyvät uskollisina loppuun asti. Kaikki riippuu siitä pysymmekö Hänessä. Voiton salaisuus on siinä, että minä en enää ole mitään vaan Kristus on kaikki, sanoi Muroma. Kirjassaan hän selittää lähinnä Ilmestyskirjan toisen luvun alkua.

Kuka uskoisi, että Jeesus Kristus on jo nyt maan kuningasten hallitsija (Ilm 1:5)? Eiväthän he näytä vähimmässäkään määrin välittävän Hänestä. Muroman mukaan Herra johtaa kaikki kohti suurta katastrofia. Vihan ajan tulo on Muromalle selviö. Mutta sen jälkeen Kristus perustaa valtakuntansa maan päälle: "Jumala on määrännyt, että pahan pitää ensin saada täyteen määräänsä ennenkuin se tuhotaan." Uuras Saarnivaara teoksessaan "He elivät Jumalan voimassa", osa kolme, kertoo Urho Muromastakin.

Urho Muroman mukaan "Herran omat antikristuksen aikana saavat kokea saatanan täydellistä perkeleellisyyttä." Me voimme yhtyä siihen käsitykseen siltä osin, mikä koskee niitä Herran omia, jotka sellaisiksi tulevat vasta vihan ajassa ensimmäistä kertaa tai heräävät valvomaan vasta ylösoton tapahduttua. Vaikkei Muroma aikansa tietämyksen mukaan uskonut "rauhaan ylösottoineen", oikein hän opetti, herää valvomaan nyt! Kirjassaan "Israel historian polttopisteessä" s. 38 Muroma toteaa aivan oikeinkin: 2 Tess 2:3-. "Tässä on nyt se "hävityksen kauhistus" josta Jeesus nimenomaan huomauttaa Matteuksen 24. luvussa."

JUSSILA-CARLSNÄS , 1938

Saara Jussila-Carlsnäs on Suomen helluntaiherätyksen ensimmäisiä lähetyssaarnaajia. Isälläni, Olavi Veijosella, on yhteinen isoisä Saara Jussilan kanssa, joten he lienevät peräti serkkuja. Yrjö E. Jussilan toimittaman "Jussilan suku" kirjan mukaan Saara "matkusti 1938 lähetyssaarnaajaksi Afrikkaan, jossa on siitä lähtien toiminut. Erik. harrastukset kotimaassa asuessa: kuoron johto, raittiustyö ja hengelliset riennot." Itsestäni sama kirja kertoo: "luottamustoimista mainittakoon tiedottaja Helluntaisrk:ssa", mutta nyttemmin olen toiminut kaikkien kirkkojen ulkopuolella Kirkon tiedotuskeskuksen rinnalle perustetun Seurakunnan tiedotuskeskuksen tiedottajana.

Helluntailaisten vuotuiset kesäjuhlat pidetään nykyisin Iso Kirjassa, Keuruulla, mutta vuonna 1982 ne olivat Lappeenrannassa. Silloin Saarakin oli päässyt lomalle työkentältään ja oli mukana juhlilla majoittuen meillä. "Mustien Saara muistelee" on alaotsikkona Rikas elämä (RV 1975) kirjassaan. Meiltä löytyy myös 1964 julkaisemansa "Tällaista on Afrikka". Saaralla on laaja ystäväpiiri ympäri Suomen ja Ruotsinkin, mistä miehensä on kotoisin ja missä he nyt eläkepäiviään viettävät. Monet ovat samaa mieltä kuin Saara, että Jeesus voi tulla tänään! Väitän, että se ei ole enää mahdollista pari viikkoa Jerusalemia koskevan rauhanteon jälkeen vaan ylösotto tapahtui vaikka viikkoa aikaisemmin.

NEE , 1939.

Wathman Nee (1901-1972), aikansa kiinalainen suuri hengenmies tunnetaan monista kysytyistä ja luetuista kirjoistaan. Lähetys Ystävä, kustannusliike Kalajoelta on julkaissut hänen teoksensa "Apostolinen lähetystyö". Suomennoksen toinen painos ilmestyi samana vuonna kuin kirjaseni "Tuleva Lähi-Idän rauhansopimus ja uskovien katoaminen" eli 1986. Alkuteos Neen tärkeässä kirjassa on päivätty huhtikuussa vuonna 1939. Minua siunaa Neen teksti:

"Veljesyhteyden perustuksena seurakunnassa on yhteisen elämän omistaminen Kristuksessa samalla paikkakunnalla eläen. - Suurin haitta mitä työntekijä saattaa tehdä on, että hän paikallisseurakuntien perustamisen ja rakentamisen sijaan liittää seuraansa ne uskovat, jotka hän löytää jollakin paikkakunnalla, tai muodostaa ne, jotka hänen työnsä kautta ovat tulleet Herran omiksi, oman, erikoisen uskontokuntansa osastoksi. Jumalan sana tuomitsee molemmat menettelytavat."

Kullakin paikkakunnalla on todellakin vain yksi paikallisseurakunta niinkuin Raamattu opettaa. Sitä seurakuntaa haluan olla rakentamassa. Tällainen rakentaminen kuuluu varsinkin Herran paluun edelle. Työtoverini Antero Hiltunen luennoi juuri aiheesta "hengellinen sionismi". Olemme palaamassa siihen mikä oli alussa. Jumala ei ehdi avullamme kaikkia rajoja särkeä, mutta haluamme olla siirtyneinä hajotuksesta omaan maahamme, yhteen, kun Herra hengellisen Israelinsa ylös Jerusalemiinsa johtaa ilmeisesti seitsemän vuoden rauhan jälkeen kuten lihallinen Israel omaan Jerusalemiinsa kuuden päivän sodan päätteeksi.

GYLLENBERG , 1939.

Lähes puoli vuosisataa Juuso Hedbergin teoksen ilmestyttyä tuli markkinoille saman niminen teos: Uuden testamentin kreikkalais-suomalainen sanakirja. Viisi vuotta aikaisemmin professori I.A. Heikel professori A. Fridrichenssenin avustamana oli julkaissut kreikkalais-ruotsalaisen UT:n sanakirjan, jolloin eri tahoilla heräsi ajatus uusi suomenkielinenkin sanakirja oli saatava. Heikelin avustamana, piispa E.G. Gulinin kanssa neuvoteltuaan, työhön ryhtyi Rafael Gyllenberg.

Gyllenberg... PUUTTUU. Juuso Hedbergin sanakirjasta ei löydy mitää selitystä 1 Tess 4:17:ssä kerrottuun tempaamiseen, mutta Gyllenberg mainitsee, että kysymys on jostakin yliluonnollisesta asiasta, "yliluonnollisella tavalla temmata".

LIESMAA , 1939.

Vuonna 1938 oli saatu valmiiksi uusi raamatunkäännös. Monien mielestä se oli paljon huonompi kuin vanha käännös. On esitetty sellaistakin, että Jumala rankaisi raamatun kääntäjiä. Talvisodan alettua heidän kerrotaan olleen linja-autossa, joka sai osuman. Olisiko talvisota voitu välttää, jos olisi tehty tarkka alkukielessä pitäytyvä käännös? Eivätköhän huonot käännökset ole pikemminkin seurauksia kuin syitä. Talvisodan seurauksena kuitenkin Karjalan Kannas ja Petsamo tyhjeni suomalaisista ja samalla tyhjenivät luterilaiset ja muut kirkot. "Vaienneet temppelit" on liikuttava kuvitettu muistokirja noiden alueiden tyhjilleen jääneistä kirkkorakennuksista. En usko, etteikö noissa monestikin olisi kaikunut myös profeetallinen sanoma kuuluuhan jonkinlainen Jumalan valtakunnan tulon opetus sekä Isä meidän rukoukseen että kirkkovuoden saarnatekstiin.

Vaikken ole joutunut kokemaan siirtokarjalaisten tietä, olen seurannut joitakin vuosia mm. Suvannon seutu-lehteä. Karjalassa vaienneitten temppelien joukosta olen tähän valinnut Sakkolan ja sen edustajana luonnollisesti vuonna 1939 siellä pastorina toiminut Arvo Liesmaa.

Sakkola oli Käkisalmen läänin eteläisen osan vanhin luterilainen seurakunta, sanotaan mainitussa teoksessa. Sen verran haluan korjata, ettei mikään paikkakunta voi olla seurakunta. Luterilainen kirkko Sakkolassa tiedetään olleen jo 1500-luvulla. Useampia kirkkoja tiedetään olleen ja ukkosen lyömiksikin joutuneen. Vuonna 1939 rajan taakse jäänyt kirkko oli valmistunut vuonna 1779. Parikin kertaa kirkkoa oli korjattu. Valtion kanssa liittoutumista juhlistavat urut kirkossa oli jo vuonna 1845, mutta 1913 ne oli vaihdettu suurempiin, 20-äänikertaisiin. Kristuksen taivaaseenastumista esittävän alttaritaulun oli maalannut rouva A. Såltin vuonna 1879.

Sakkolan kirkko paloi sodassa syyskesällä vuonna 1941. Alttaritaulu ja kirkon kellot säilyivät turvaan. Vladimir Zhirinovskikin on sanonut, että hän haluaisi kuulla kirkon kellojen soittoa Jäämereltä Mustallemerelle. Silloin kun Suomen Siionista ei enää kuulu väkevää profeetallista saarnaa, vaikenevat temppelitkin.

MATTSSON , 1940.

Toinen vanhemman polven helluntailasia lähetystyöntekijöitä oli Anna-Liisa Mattsson yhdessä miehensä Sandfridin kanssa. Varsinaiseksi lähetyskentäksi heillä tuli Etiopia. Kaikille luoduille-säätiö samoin kuin lähetystyöntekijöiden kieliopintoja tukeva Larsmon lähetyskoti on heidän aikaansaannostaan.

Luterilaisena pappina, sittemmin helluntailaisten kautta babtisteihin siirtyneen isänsä opetusta noudattaen Anna-Liisan onnistui lahjoittaa Raamattu henkilökohtaisesti jopa Idi Aminille,Ugandan diktaattorille. Kerran hänelle järjestyi tilaisuus puhua useammalle Afrikan johtajalle. Noiden oli vaikea salata liikutustaan kun Anna-Liisa kertoi miehestään, kuinka tuo menestyvä liikemies jätti kaiken Herran työn tähden ja rakkaudesta Afrikan maanosaan.

Kesällä 1988 Anna-Liisa oli matkalla Moskovaan toimittaakseen Raamatun presidentti Mihail Gorbatshoville. Ensio Mustonen "Vieraskirjan äärellä" ei lähemmin kerro, miten asia edistyi paitsi, että Anna-Liisa kuoli sillä matkalla Moskovalaisessa sairaalassa. Samoihin aikoihin kirjoitin Lappeenrantalainen lehdessä varoittaen M. Gorbatshovia enempää jatkamasta muinaisten antikristusprofetioiden täyttämistä. Siinä totesin, ettei totuuden julkinen julistaminenkaan estä Antikristusta jatkamasta omaa parodiaansa vielä Lähi-Idän rauhaankin ilmestyen.

Puoli vuotta tämän kirjoittamiseni jälkeen, loka-marraskuussa 1996 ilahduin näkemästäni, Anna-Liisa Mattssonista Aika Oy:n toimesta ilmestynyt elämänkertakirja. Se on ehdolla vuoden kristilliseksi kirjaksikin ja on ehdokkaista parhaimpia ja sellainen, josta edes voidaan käyttää sanaa kristillinen eikä uskonnollinen. Kirkkoihin kuulumaton seurakunta voi lukea eri kirkkojenkin kristillisiä kirjoja.

KAUKOMAA, 1942.

Martta!

HOLOPAINEN MARJA, 1943.

1980-luvun alussa toimittamani Lasten ystävä-lehteen olin kelpuuttanut hullulta kuulostaneen profetian Herran paluuta edeltävästä tähdestä. Profetia oli Näkysanomia-kirjasta, mikä oli julkaistu jo vuonna 1943. Pieni palvelija ei sano nimeään. Kysyin sitä Näkysanomia kirjan 5. painoksen kustantajalta, Martti Saleniukselta, Toivakasta. Vastaus tuli Stefanus-lähetykseltä ja edelleen pyydettiin kysymään Tetrimäen yhteisöstä, missä kyseinen pieni palvelija oli asunut, Vehmarsalmella. Nimeksi selvisi Marja Holopainen. Jo edesmennyt, eikä niinkään etevä Danielin kirjan ymmärtämisessä, vaan keskinkertainen ihmisprofeetta, jollaiset eivät koskaan liene pystyneet pitkiin toteutuviin profetaisarjoihin kuten Raamattu ja sitä lainaavat selittäjät. Älköön siis nimitettäkö inhimilliseen suoritukseen pystynyttä sisarta vääräksi profeetaksi varsinkaan, jos näemme kuoltuaan merkkejä taivaalla vuosina 1996-97!

Katso Ylkä tulee. Valmistautukaa! Näinkin tuota ilmaisenakin levitettyä kirjaa on otsikoitu. Kirja kehottaa pienelle paikalle. Uskon siitä senkin, että "mitä lähemmäksi tuloni lähenee, sitä huonommassa maineessa morsiuskansani maanpintaa kävelee." Pieni ihme olisi, jos kaikki kustantajat eivät olisi luopiotilassa vaan tämä kirjani tulisi levitykseen jonkun kustannusliikkeen kautta. Eikö meitä seurakunnan ja arkin rakentajia pidetä pahimpina kaikissa kirkoissa? Pääsiäisenä 1996 seurakuntia-palstalla Etelä-Saimaassa meni sentään maksullinen ilmoituksemme läpi: Ylösnousi 72 tunnin jälkeen, myöhään sapattina, uuden viikon alkaessa lauantaina klo 18. Paluutaan edeltävät komeetat profetoitu 50 vuotta sitten. Jerusalemista sovittaessa Jeesus saapuu. Pyydä seurakunnan ulkopuolella sensuroitu maksuton tietopaketti Seurakunnan tiedotuskeskuksesta.

Etelä-Saimaa, maakuntalehtemme kirjoitti 26.3. 1996 komeetta Hyakutake:sta mm. seuraavaa: "Hakusanalla comet Internetistä löytyy paljon muutakin tietoa Hyakutakesta ja muista pyrstötähdistä. - Hyakutake kirkastuu koko ajan ja sen koko kasvaa, jopa kaksinkertaiseksi vuorokaudessa. - Hyakutake on 500 vuoteen suurin maan päältä nähty komeetta. Sen koko on jopa ylittänyt odotukset. - Minkähänlainen ihme ensi talvena nähdään? Meitä lähestyy Hale-Bopp, jonka pitäisi olla vielä Hyakutakeakin kirkkaampi pyrstötähti."

Pieni palvelija sanoi 1943 kirjassaan toistavansa Herran puhetta. Neljä vuosikymmentä myöhemmin olin hyväksynyt Herran puheeksi hullulta kuulostaneen profetian paluuta edeltävästä kasvavasta tähdestä:

"Jotakin lohdutukseksi jäännöskansalleni tahdon sanoa, mistä tulen ja miten tulen. Taivaaltanne löydätte erään ihmeellisen tähden. Se on tuloni merkki: Betlehemin tähti. Se kasvaa suuremmaksi kun tuloni lähenee, ja eräänä hetkenä sen tähden kohdalta taivas aukenee ja Minä tulen, enkeleitteni seurassa. Me liidämme alas, niinkuin Minä tulin ylös. Mutta yksi salaisuus siinä on. Sitä tuloani eivät kuitenkaan näe muut kuin ne, jotka otetaan ylös. He näkevät Minut kuin ihmisen keskellään. Osa haudoistaan ylös otetaan, osa niistä, jotka elävinä ovat. - Tuo tähti siis on merkki tulostani. Se muistuttaa jäännösseurakunnalleni tuloni päivää. Se on merkki taivaankappaleella. Muitakin merkkejä tulostani kyllä on. Tutkikaa niitä Sanan mukaan ja valvoen tuloani odottakaa!"

Tuleeko jumalallisessa järjestyksessä kolme komeettaa merkiksi? Komeetta lienee kuivannut Punaisen merenkin. Valitettavasti se tietää egyptiläisten kaltaisille tuomiota. Halleyn komeetta kävi tervehtimässä rauhan vuonna 1986. Silloin aloitin keskiyön huutoni, ja silloin luotiinkin pohja lopun ajan Israelin maata jakavalle valerauhalle. Hienoa tietää, että vuonna 1997 on tulossa vuoden 1996 komeettaakin suurempi komeetta ja sitten tuleekin jo vuosi 1998! Kiitos pieni palvelija! Ilmoita itsestäsi Karitsan häissä!

LATTU PEKKA, 1944.

Muistikuvani Pekka Latusta rajoittuu hänen kirjoittamaansa kirjaan koskien vesikastetta. "Olisiko siitä koskaan tullut mitään kiistaa, jos olisi pysytty alkuperäisessä käytännössä?" Ensio Mustonen sanoo "Vieraskirjassaan" kirjoittaneensa hänestä hieman kirjassaan "Kylväjän kaari". Sieltä löytyykin.. Katso itse, jos kiinnostaa. Yksi usko, yksi kaste, jne. Mitään totuutta ei ole yhtä enempää. Vaikeata taitaa olla löytää maailman markkinoilta Latun kastekirjaa tai edes Gunnar Westinin "Alkukristillinen aika". PS. Löysin kaivatun Latun kirjan "Rajankäyntiä kastekysymyksestä" Tampereen Tammelantorilta lokak.-96, joten voitte lainata!

CHASLES RAYMOND, 1945.

Ranskalainen professori, joka ennaltatiesi juutalaisvaltion perustamisen ja Jerusalemin joutumisen juutalaisille. Ja paljon muuta kirjassaan "Israel ja maailman kansat". Lähemmin kohdassa "RANSKA", Daniel 9:27 aikamme paljastin-kirjassani.

HEISKANEN AATU, 1946.

Vapaakirkollinen, josta Vilho Rantanen on kirjoittanut.

REPONEN MIKKO, 1948.

Yksi inhottavimpia tehtäviä maan päällä on toimia Herran profeettana. Tiedän mistä puhun, jotkut tuntevat minut Lappeenrannan profeettana. Tämä kaupunki tuhoutuu ydiniskussa Lähi-Idän "rauhan" jälkeen, kirjoitin kaupunginhallitukselle. Mikko Reponen tunnettiin Viipurin profeettana. Kolme vuotta ennen talvisotaa hän sai voimakkaan kehotuksen mennä julistamaan Viipurin ev. lut. kirkkoon: Kolmen vuoden kuluttua on tämä temppeli raunioina." Ev. lut. Herätysseura on julkaissut K. Mikkosen toimittamana Reposen kirjoitelmia. Vaikka ne ovat vahvasti valtiokirkolliseen perinteeseen sidottuja, löytyy miehestä voimakas profeetallinen ote ja olemus. Israelin valtio oli juuri perustettu kun Reponen kirjoitti "Yljän tulosta" ja "Yljän odotusta": Lähes 1900 vuotta on Raamatun ääni huutanut Yljän odotusta. Reposen mukaan Ylkä tulee äkkiarvaamatta. Itse ymmärrän, että aina on voitu odottaa "Tule Herra Jeesus". Nyt odotetaan Herraa tulevaksi, koska mahdottomat profetiasarjat eivät voi päättyä Jerusalemista sopimiseen.

Mikko Reposen mukaan Jeesus vertaa ylösoton hetkeä kymmeneen neitsyeen (Matt 25) samaan tapaan kuin itämailla luonnollistakin ylkää, sulhasta odotettiin. "Valppaat vartijat pasuunoineen yksin kävelevät muurin päällä ja tähyilevät idän taivaalle, milloin saisivat puhaltaa Yljän tulon hälytyksen odottavalle seurakunnalle." Annoin oman törähdykseni 1986 kun valerauhaa ryhdyttiin tekemään. Jatkoin huutoa vuonna 1996 kun Israelin Jitzhan Rabin oli murhattu. Syyriakin todisti, että nyt se ryhtyy neuvotteluihin kun sen saa tehdä mukavan maansa jakajan, Shimon Pereksen kanssa.

Edellä puhuttiin komeetoista Herran paluun edellä. Reposenkin mukaan "Kointähti yhä lähenee ja suurenee." Vaikka Reponen ei liene ollut selvillä Daniel 9:27:stä ajassamme, silti hänkin kirjoittaa: "Puoliyö lähestyy! Kansat vain "luovat" rauhaa maan päälle sanomalla: Ei mitään hätää" (1 Tess 5:3). Vielä: "Mutta valvova vartija saa sanomia ylhäältä. Juudan Jalopeura valmistuu seurakuntaa noutamaan ja antaa merkkejä uskollisille vartijoille. - Jos sinä kaipaat kirkkauteen ja autuuteen, niin valvo! Ole nöyrä armoa kerjäten. - Herra tuntee omansa, ja murtuneet sydämet Herra tuntee omiksensa ja siunaa uudistuvalla armolla, niin että he vaeltavat, eivätkä väsy." Tämä oli merkitty muistiin Särkisalmella 8.6. 1948.

KUITUNEN AATI, 1949.

Vuonna 1949 kotikaupunkini Lappeenranta täytti 300 vuotta. Aati Kuitunen kuului 1930 ja 40-luvuilla Lappeenrannan helluntaiseurakunnan vanhimmistoon. Hän oli ammatiltaan talousvahtimestari Konnunsuolta.

Vuonna 1949 Lappeenrannassa pidettiin valtakunnalliset perinteisiksi muodostuneet juhannusjuhlat, ns. kesäkonferenssi. Betania 1925-85 historiikkilehdessä on kuva tuon konferenssin kastetapahtumasta. Valkopukuisia vedessä upotettavia, uskoon tulleita Kristuksen seuraajia on suuri määrä. Valokuvassa näkyy kaksi kylttiä, joiden tekstit ovat: "Jeesus tulee pian" ja "Joka uskoo ja kastetaan, se pelastuu". Rauha Pakarinen muistaa, että Hengen ilmapiiri oli jotenkin erilaista kuin nykyisin, syvällisempää ja voimakkaampaa.

Aati Kuitunen rukoili paljon sairaiden puolesta ja paranemisiakin tapahtui. Poikansa Lauri on vaikuttanut Lappeenrannassa ja nyttemmin Hyvinkäällä.

BRANHAM WILLIAM, 1950.

Tunnettujen amerikkalaisten julistajien vierailusarjan Suomessa aloitti William Branham. Hän saapui seurueineen 14.4. 1950 ja tulkkinaan toimi May Isaacson. Ennennäkemättömät joukot sai liikkeelle tuo vierailu. Helsingin lisäksi Kuopiossa oli valtavia kokouksia. Monia todistettavissa olleita parantumisihmeitä tiedetään tapahtuneen.

William Branhamin oppi on myöhemmin saanut kiistanalaisiakin piirteitä. Mutta kiista ei koske sitä, etteikö tasokas seurakunta pysty sairaiden parantamiseen. Eri näkemykset Herran paluun yksityiskohdistakaan eivät herätyskristillisissä piireissä ympäri maailman ole kovinkaan suuret. Ymmärrys on lisääntynyt ja vaikka uudella mantereella on eniten lopullisesta totuudesta poikkeavia näkemyksiä, on siellä selvää opetusta siitäkin, että Herran tulemus tapahtuu aivan nyt välittömästi kun "he rauha sanovat" (1 Tess 5:3). Meidän pitää kehittää itseämme pystyäksemme hylkäämään eskatologisissakin kysymyksissä ensiksi kaikkein kauempana totuudesta olevat asiat. Niin tässä kirjassakin pyritään tekemään. Branhamin nimellä kulkeva liike odottaa Herran paluuta.

POHJAKALLIO, K.A., 1952.

Muistan lämmöllä vuoden 1980 tienoilla käymääni Helluntaiseurakuntien kirjoittajaseminaaria ja siellä tapaamaani veteraanikirjailijaa. K.A. Pohjakallion tuotannossa näkyy profeetalle tyypillinen räiskyvä ote. Hän lienee helluntailaisista tuottoisin kirjailija, joka on saanut teoksiaan ns. maallisten kustantajien kautta levitetyksi. Siitä huolimatta sanoma on varsin voimakasta. Tosin ei niinkään koskien Herran paluuta kuin aikaamme yleensä. Käsitystään Herran paluusta hän selittää ainakin kirjassa " PUUTTUU (IMATRALTA)

Hienoa, että edes joku on kirjoittanut Jeesuksesta otsikolla "Kansanvillitsijä" (RV 1952). Pohjakallio: "Henkivaltojen väkevää Goljatia ei voiteta näillä ihmisjärkeilyn kiehtovilla välineillä. Saatana pelkää ainoastaan Jumalan "Hengen ja voiman osoittamista". Pimeyden valta voitetaan Karitsan veren ja Hänen todistuksensa sanan kautta."

Paikallisessa Uutis-Karjala ilmaislehdessä 1995 joku pappi kirjoitti kaltaisistani Herran paluun odottajista: "pelottelevaa, vääristynyttä, sairasta, suggeroivaa, tartuttavaa." Meitä, jotka haluamme elää todeksi Herran tulemuksen aattohetken kiihkeän valmistautumisen, heidän, pappien kaltaisten väittäessä nyt on rauha Jerusalemissakin, pitääkin nimitellä hulluksi ja kansanvillitsijäksi.

TIILILÄ OSMO, 1953.

Kirkosta eronnut luterilainen! Vuonna 1953 kirjoitti teoksensa "Viimeiset tapahtumat". Hän sanoo olevan houkuttelevaa ajatella, että Antikristus ei voi sietää Kristuksen syntymästä luettavaa aikaa. En itsekään sietänyt Korkeakoulussa tuputettua Petrovskin Yleistä psykologiaa, missä jaa tarkoittamassa jälkeen Kristuksen syntymän. Vaikkei Kristus syntynyt silloin kun Hänen myöhemmin laskettiin syntyneen vaan ilmeisesti pari vuotta aikaisemmin, tunnustamme eKr. ja jKr. toisin kuin Antikristuksen petovaltiossa tehdään. Muistan ikäni lastentarhanopettajaopiskelijoille tehdyn koekysymyksen: "Determinismin periaate Neuvostopsykologian ja koko uudenaikaisen psykologian määrääjänä." Sama lehtori pahoitteli sitä kun historian oppikirjaan oli pantu Stalin Hitlerin viereen. Meinasin kysyä, etteikö Hitler sitten ollut paha mies (Stalin ainakin oli), mutta kirjoitinkin Kipinään "Päiväkodista antikristilliseen Suomeen". Determinismi on oppi, mikä kieltää ihmisen vapaan tahdon ja väittää kaiken tapahtuvan aiemmin opitun johdosta. Venäläisen käsityksen mukaan ihminen ei voi tulla uskoon, ellei ole lapsena siihen opetettu. Harhaoppi siis sekin, ja jos joku ei vielä ymmärtänyt niin determinismi kuului varsinkin Neuvostoliitosta peräisin olevaan vanhanaikaiseen epätieteelliseen epäuskoon, mistä uudenaikaisen tieteellisen ateismin nimeä käytettiin. Toivoisi todella lastentarhanopettajien saavan parempaa opetusta ja tässähän sitä.

Ydinaseet poistetaan vuoteen 2000 mennessä, on sanonut M. Gorbatshov. Kerrottaessa 666 kolmella tulee 1998, ja silloin on tehty "rauhaa" oikeat seitsemän vuotta. Johan on kumma, ellei Pirun poika tule oikeaan aikaan niinkuin tuli Jumalankin Poika. Herra on Herra ja narri on narri, eikä Harrikaan tästä parane. Osmo Tiililä yhdisti pedon Daniel 7:25:een niinkuin tuleekin tehdä.

KÄRNÄ TAPANI, 1954.

Kirjassani "Daniel 9:27 aikamme paljastin" esitän Tapani Kärnän huonona esimerkkinä Herran paluun opettajista. Hän on tietenkin erinomainen Herran paluun opettaja, jos vertaamme kirkon herätysliikkeiden keskivertopappien opetukseen ja aivan loistava verrattaessa kirkon virallisen linjan teologiaan. Vuonna 1945 Tapani Kärnä oli mukana perustamassa Kansan Raamattuseuraa. Siitäkin hän ymmärsi pian edetä uskovien yhteisöön. Puolison Tapani otti Eino I. Mannisen tyttärestä, Leasta. Lea Kärnä tunnetaan mm. sielunhoitajana. 1950-luvun alussa molemmat yhdessä toimivat lähetyssaarnaajina ensin Kiinassa ja sittemmin Japanissa.

Tapani Kärnä on kirjoituksissaan Ristin Voitossa vielä 1990-luvulla tuonut selkeästi esille sen totuuden, että tärkeät Herran paluuta koskevat kohdat ovat 2 Tess 2:1-3 ja Daniel 9:27. Mutta ilmeisesti Kalervo Syvännönkin esityksen pohjalta hän on ollut sillä kannalla, että kokoontuminen Herran luo voisi tulla jo ennen kuin laiton, Antikristus ilmestyy (2 Tess 2:3) vahvistamaan Israelin Jerusalemia koskevaa rauhaa (Dan 9:27).

HICKS TOMMY, 1955.

Syntymävuoteeni on hyvä kirjata nimi Tommy Hicks. Hän vieraili Suomessa vetäen suuret joukot kuulijoita. Israel oli saanut valtakunnan (Ap 1:6,7) vuonna 1948 ja kaikki vähänkin asioita ymmärtävät tiesivät, että Herran tulemus "on lähellä, oven edessä" (Mt 24:33).

Kun katson lainakirjastomme kohdasta "H", sieltä ei löydy huuhaata vaan Tommy Hicks: Sairaat paranevat (Kuva ja Sana 1956 2.painos), Tommy Hicks: Miksi saarnaan sairaitten parantumisesta (Kuva ja Sana 1957), Tommy Hicks: Voitosta voittoon (Kuva ja Sana 1955 2. painos).

Rockin kuningas Elviksen ja Uuno Turhapuron ystävillekin jotakin: kun synnyin 8.1. 1955, Elvis täytti‚ƒ„…†‡ˆ‰Š‹ŒŽ‘’“”•–—˜™š›œžŸ ¡¢£¤¥¦§¨©ª«¬­®¯°±²³´µ¶·¸¹º»¼½¾¿ÀÁÂÃÄÅÆÇÈÉÊËÌÍÎÏÐÑÒÓÔÕÖ×ØÙÚÛÜÝÞßàáâãäåæçèéêëìíîïðñòóôõö÷øùúûüýþÿ 20 vuotta ja Vesa-Matti Loiri piti 10-vuotispirskeitä (ellei äiti ollut Saksassa, kuten elokuvassa "Pojat").

YLPPÖ AARNE, 1956.

Arvo Ylpön pitkän iän salaisuus. Aarne oli veljensä, joka vaikutti mm. Konnunsuon vankilatyössä. Nuijamaan kirjastosta löytyy Aarne Ylpön kirja.

LEHTONEN ENSIO, 1958.

Kuva ja Sanan perustaja. Hänet mainitaan myös kerrottaessa työnsä jatkajasta, Leo Melleristä. Kerrotaan myös "Daniel 9:27"-kirjassani mm. teoksistaan "Ajan kello" ja "Sata merkkiä Jeesuksen tulemuksesta."

VARIS , 1958.

Äänellään Variskin laulaa, oli tapana sanoa voimakkaalla helluntailaisjulistajalla. Eino Varis on haudattuna Lappeenrantaan.

SAARNIVAARA UURAS, 1959.

Matti Väisäsen ym. Kansanlähetysväen oppi-isä. Häneltä saamaani kirjettä lainataan julkaisussani "Daniel 9:27". Kääntää oikein "seitsemän vuoden aikana", mutta tulkitsee toisin.

HARTONEN VILHO, 1960.

Kuusikymmentäluvun kotimaiseksi Herran paluun ennaltatietäjäksi on nimettävä Daniel 9:27-ajassamme pioneeri, Vilho Hartonen. Hänet Saarnivaara mainitsee meidän "varsinkin helluntailaisten" opin pioneerina (Harmagedon ennen ja jälkeen s. 32), jota hän onkin.

HEINONEN, OULUN PROFETIA. Oulun profetiana tunnettu asia yhdistyy lääninhallituksen kamreeri J. A. Heinoseen tai varsinaisesti hänen tyttäriinsä Aune ja Laila. Kirjassani "Daniel 9:27 aikamme paljastin" viittaan kyseiseen Oulun profetiaan toteamalla, että enää ei ole mahdollisuutta saada Oulun profetian kaltaista ehdollista profetiaa vaan suuri ahdistus alkaa Raamatun ilmoituksen mukaisesti. Vuodessa 1953 mainittu arvostettu kirkkoon kuulumaton luterilainen, professori Osmo Tiililäkin puuttui Oulun profetiaan näin positiivisella tavalla syksyllä vuonna 1961: "Ymmärrän, että Jumala on ottanut hänet (neiti Heinosen) välikappaleekseen. En mitenkään voi kieltää sitä, että Jumala voi nykyisinkin sisällyttää Henkensä antamaan profetian ennustuksia. Hän tekee toki, mitä tahtoo. - Pidän neiti Heinosen välittämää hengellistä pääsanomaa oikeana ja raamatullisena ja olen koko ajan korostanut tätä: Ellette tee parannusta, te hukutte." - Heinosen sisarusten sanomat on julkaistu pehmeäkantisena vaaleahkona noin 200-sivuisena kirjana otsikolla jotenkin SUOMI, SINUN PELASTUKSESI ON KARITSAN VERESSÄ, joka on ainakin ollut kokoelmissani. Se oli noottikriisin aikainen tarpeellinen varoitus Suomen kansalle, jota nykyisin pilkataan mm. M. Peltosen maailmanloppusivuilla väittäen profetian sammuneen sitä vastustaviin mielenosoituksiin. Pitäisikö meikäläisen kulkea keihäs kädessä kadulla jakamassa kirjaani? On jo niin vähän aikaa, etten juuri ehdi kulkea lainkaan. Senkun jäävät pilkkaajat pottuilemaan Jumalalle vihan aikaan niinkuin Raamattu ennustaakin. En ole tarkastanut, kertoiko opus 40 vuotta myöhemmin tulevasta esimerkiksi toteutuvasta Lappeenrannan profetiasta. Joka tapauksessa Oulun profetia piti Suomessa olla Suomi-neidon janalla vastapäätä Lappeenrannan miestä. Tai kun Saatana käskee Pirun kouluun Ouluun niin se opettaa yliopiston vielä tulevan tänne Lappeenrannan Mustolaan. - "Suomen kansallispyhäkkö" on todellisuudessa tämä mistä tarkimmin Jumalan Sana maahan leviää ja toisetkin voivat olla ostamatta sen nimistä lähes 400 mk maksavaa kirjaa Turun tuomiokirkosta. 700 vuottansa oli ja sen pituinen se.

NIKOLAINEN AIMO T., 1961.

> Vuonna 1961 Aimo T. Nikolainen julkaisi kirjan "Ilmestyskirja ja nykyinen kristikunta". Enemmänkin piispaksi hyvää kirjoitti tämä vuonna 1995 kuollut RKK:n puheenjohtaja. Hänestä kerrotaan myös julkaisussa "Daniel 9:27 aikamme paljastin": "Oikein piispa Aimo T. Nikolainenkin on sanonut: "hänen (Antikristuksen) ilmestyminen on Kristuksen ilmestymisen varsinainen edellytys" (Nikolainen: UT:n tulkinta ja tutkimus s. 294 WSOY 1971)!

Arkkipiispoista olen kirjoittanut mm. "Saatanan hyvä opettajassa". Nykyisestä ev. lut. kirkon arkkipiispasta - josta on lopetettava käyttämästä Suomen arkkipiispan nimeä meillä Suomessa kun on presidentti! - John Vikströmistä oli maininta jo sivulla "Jeesuksesta 1900-luvulle" kohdassa Nyholm, vuosi 1871. Se on eteenpäin ARKKIPIISPAPELISSÄ:

taakseARKKIPIISPAPELIeteen

SVILI HAIM, 1962.

Jeesus oli juutalainen, Raamattu on juutalaisilta, meidän Jumalamme on Israelin Jumala! Mutta hänen omansa eivät ottaneet Messiasta vastaan. Juutalainen Haim Svilikin kääntää oikein "surmataan Messias" (Dan 9:26), mutta selittää Messiaan 60 jKr. tapetuksi pappi Joonataniksi. Hän sanoo Danielin ennen 500 eKr. saaman näyn toteutumiseen tarvittavan käskyn tulleen vuonna 424 eKr. Messias todellakin tapettiin 62 vuosiviikon mentyä ja seitsemän vuosiviikkoa, 49 vuotta myöhemmin Jerusalemiin säädettynä ollessaan rakensivat Jerusalemiaan "keskellä 1967 alkaneita ahtaita aikoja", ilmeisesti 1984. Vuonna 1991 eli 70 vuosiviikkoa loppuun asti oli sotia vaihtuen rauhan tekoon seitsemän vuoden aikana, jos 1998 valmistuu.

Juutalaiset odottavat Messiasta, mutta Hänhän tulee jo takaisin. Svilikin ennaltatiesi, että juutalaiset saavat hallintaansa Jeesuksen ajan Jerusalemin, mikä 1967 toteutui. Selvää hänelle sekin, että Goog tulee Venäjältä. Messiaan tulon Svili selittää Googin hyökkäyksen yhteyteen. "Googin kohdattua suuren tappionsa Jerusalemissa yliluonnollisella tavalla, tulee Herran nimi pyhitetyksi ja suureksi maailmassa, ja täten perustetaan Messiaan valtakunta."

Juutalaisen Haim Svilin toteamukseen voimme yhtyä siinä, että on naurettavaa löytää Daniel 9:24-27:stä Antiokus IV Epifanes. Vuosiviikot eivät voi mitenkään loppua vielä Antiokuksen aikana 170 eKr. kuten kirkon teologit, vain ennekuvia näkevätkin väittävät. Professori Jussi Aro (Danielin kirja, 1984) hölmöyden jopa myöntää, mutta silti siihen uskotaan. Itse asiassa Antiokuksesta poikkeavaa selitystä ei haluta suvaitakaan, kuten osoittaa Timo Veijolan arvostelu Mikko Tolosen pro graduun "Sodan teema Danielin apokalypsissa ja sen yhteys makkabilaiskapinaan". Ennen Mihail Gorbatshovin ryhtymistä Venäjän 1996 presidenttivaalien ehdokkaaksi esitin mahdollisuuden, että hän tulisi kuitenkin valtaan kuten esikuva Antiokus juonilla hieman myöhemmin (Dan 11:21). Raamattua tuntevia juutalaisia ei tarvitse varoittaa "Varo Israel karhu tulee", he tietävät muutenkin seurata mitä Venäjällä tapahtuu. Mutta Herran paluuta he eivät ymmärrä oikealla tavalla.

KYLÄLÄ KILPI, 1962.

Vaasalainen opettaja, Kilpi Kylälä, julkaisi vihkosarjan "Onko tämä kaikki vain sattumaa". Löydettäessä Daniel 2:ssa mainitusta kuvapatsaasta maailman tapahtumia pitkin reittä ja sääriä, mennään vähää enemmänkin hakoteille. Mutta oikein Kyläläkin löytää Daniel 9:27:n meidän ajastamme.

Tätä tulkintaamme on yleensä selitetty siten, että Jerusalemiin pitäisi rakentaa juutalaistemppeli, johon Antikristus nousisi. Vuoden 1995 kirjassani muistutan, että Antikristushan on olevinaan Kristus. Ja Jerusalemin ylin paikkakin kohdassa, missä sijaitsee Kristuksen taivaaseeastumisen temppeli. Ilmeiseti tähän temppeliin Antikristus muistomerkinkin itselleen pystyttää (Ilm 13:14). "Paras muistomerkki Rabinille on, että Lähi-Itään saadaan pysyvä rauha." (M. Gorbatshov). Antikristus tulee valheen kaikella voimalla kuten tiedämme (2 Tess 2:8-10). Kilpi Kylälä tekee aivain oikein yhdistäessään 2 Tess 2:1-12 ja Daniel 9:27, vaikka tulkitseekin jakeita hieman väärin.

SAARISALO AAPELI, 1963.

Uuras Saarnivaara ei liene lainannut toista, vielä arvostetumpaa luterilaista, Aapeli Saarisaloa. Mainittua Kilpi Kylälää hän kyllä halveksii 2 Tess 2:n ja Daniel 9:27:n yhdistämisestä. Mutta kunnioitettu, rakastettu, juuri satavuotissyntymänsä muistoa juhlimamme Aapeli Saarisalo yhdisti samoin! Kirjassaan "Jerusalem jos unhotan sinut" Saarisalo kirjoittaa: "Antikristukselle on hävityksen toimeenpano niin luonteenomaista, että häntä sanotaan "hävittäjäksi" (Dan. 9:27). Se mitä Paavali sanoo 2 Tess. 2:3-12, on puhuttu tältä Danielin taustalta." Saarisalon ymmärrys lisääntyi, sillä hän oli selvästikin luopunut Saarnivaaran ja kumppaneiden käsityksestä, mikä löytyy 1935 julkaistusta "Raamatun Sanakirjastaan". Mikro-rabbikin käyttää Saarisalon sanakirjaa.

SCHLINK, 1963.

Basilea Schlink edustaa ainakin Hippolytokselta peräisin olevaa tulkintaamme. Hän on kirjoittanut myös juutalaisista toisen maailmansodan ajoilta, ym.

BELL , 1964.

Mikael von Bell, Heinolasta, omisti vuonna 1964 ilmestyneen kirjansa, Mestarin paluu, "kaikille, jotka odottavat ja rakastavat Mestarimme, Jeesuksen Kristuksen, ilmestymistä. Tiit. 2:13; 2 Tim. 4:18." Hän oli koonnut puheenvuoroja Herran paluusta hieman saman tyyliin kuin tässä tehdään. Raamattu sanoo, että monet Danielin kirjaa tutkivat ja ymmärrys lisääntyy (Dan 12:4). Monien hyvien tutkijoiden esitysten ja Jumalan Sanan tutkijoille kehittyy hyvinkin paras käsitys aihetta koskevasta totuudesta. Mikael kommentoi kirjassaan omat puheenvuoronsa irrallaan toisten sanomisista.

Bell aloittaa osuutensa samalla jota tästä tietämättömänä itsekin käytin vuonna 1986. "Taivaan muodon te osaatte arvioida, mutta kuinka ette arvioi tätä aikaa?" (Luuk 12:56). Fariseukset eivät pysty oman aikansa arvioimiseen, ja se on Jeesuksesta alkaen ärsyttänyt heitä profeetallisessa mielessä Jeesuksen kaltaisuuteen edenneissä. Tulee tarve koota yhteen niitä, jotka eivät ole kuin fariseukset vaan pystyvät ylösoton päivän lähestymisen näkemiseen niinkuin koko seurakunnan sanotaan pystyvän (Heb 10:25).

Mikael Bellkin hieman puheenvuorossaan sotkee Danielin kirjan luvut 2 ja 7. Edellisessä on Rooman historia kuvapatsaana. Jalatkin kuin jakautunut Länsi- ja Itä-Rooma. Mutta siinä lopussa useiden valtioden rypäle, varpaat, kuin EU nyt. Daniel 7:ssä on viimeisen petovaltion historia eikä se ylety muinaisuuteen vaan ilmeisesti alkoi silloin kun "tämä sukupolvikin", vuonna 1917. Siinä kymmenen kuningasta ei ole valtioiden liiton tyyppinen vaan historiassa peräkkäisiä kuninkaita. Oikein Bell sanoo, että siinä "eräs muu", joka on "erilainen kuin edelliset" kuninkaat, on kaikkien Raamattua tuntevien mukaan pääantikristus. Vuodesta 1987 alkaen olen julkisin kirjoituksin varoittanut Mihail Gorbatshovia jatkamasta muinaisten antikristusprofetioiden toteuttamista samalla sanoen turhaksi yritystäni. Pirukaan ei estä pirun pojan tuloa, mutta Kristusta todistavaan parodiaan Jumalan Pojan vastakohdan on suostuttava alkaen neitseestäsyntymisen todistuksesta, merkistä päässä (Ilm 13:14) jatkuean 72 tunnin vankeudella ylösnousemus (Matt 12:40) todistaen. Ja jos kerran Antikristus on niin takaisinkin on tultava!

Mikael von Bell mainitsi Juudan lainaavan profeetta Eenokin sanan siitä, että Herra tulee tuomitsemaan. Jakeethan kuuluvat: "Heistäkin Eenok, Aadamista seitsemäs, on ennustanut, sanoen: Katso, Herra tulee tuhannen tuhansine pyhinensä tuomitsemaan kaikkia ja rankaisemaan kaikkia jumalattomia..." Tämä kohta tulee ymmärtää syvällisemminkin. Juuri Eenokhan oli henkilö, jonka Jumala otti pois elävältä esikuvana siitä mitä seurakunnalle tulee tapahtumaan ylösotossa. Kun tunnemme jumalallisen seitsemän, meidän on tarkattava, onko "rauha" Jerusalemissa jo seitsemäntenä vuonna siitä kun sitä alettiin tehdä. Jääkö vuosi 1998 maailmanhistoriaan odotuksemme täyttymyksenä?

SYVÄNTÖ KAARLO, O., 1965

Mitä merkittävää muka tapahtui K.O. Syvännölle vuonna 1965? Raamattuja meni hänen kauttaan eteenpäin kymmeniä tuhansia joka vuosi vuosikymmenien ajan! Varsin harvinaista oli sattunut edellisenä vuotena kun Kaarlo "saapui Israelista auringon ruskeaksi paahtamana helluntaiherätyksen maailmankonferenssiin Helsinkiin 1964" (Bell). Jotkut ihmettelevät sitä kun Kaarlo on käynyt kovin harvoin Suomessa ja minä Israelin ystävien paikallisyhdistyksen perustajapuheenjohtajana en ole käynyt Israelissa lainkaan. Onneksi on Kaarlo, joka laillani ihmettelee päinvastaista, mahdotonta matkustelua ja rahan tuhlausta.

Kirjassaan "Vanhan testamentin käännösvirheistä" Syväntö mainitsee "Toogarman heimo pohjan periltä" kysyen, onkohan tuossa Googin (Hes 38-39) armeijassa suomalaisiakin. Antikristustutkielmani "Saatanan hyvä opettaja"(1996) käsikirjoituksessanikin vastaan: jos EU:n pohjoisista liikavarpaista ei ole lähtijöiksi, kysymys on norjalaisista. Käsitystä tukee sekin, että muinaiset norjalaiset ovat tehneet Hes 27:14:ssa mainittua kauppaa.

Kaarlo O. Syvännöstä on kirjoitettu kirja "Tienraivaaja". Vertaistaan Israelin raamattutyön veteraania ei voi olla. 1980-luvulla Hyvä Sanoma otsikoi "Tuleeko Jeesus ennen vuotta 1990?". Syväntö siinä kuten muualla me monet muutkin olimme jo myöntyvällä kannalla, mutta "rauhaahan" ei tehty seitsemäksi vuodeksi vaan se valmistunee seitsemän vuoden aikana (Dan 9:27). Tuleeko Jeesus täsmälleen vuonna 2000 jKr., oikean ajanlaskun mukaan mahdollisesti jo 1998!

MANGS FRANK, 1965.

Pohjoismaiden tunnetuimpia julistajia 1900-luvulta. Viimeisen kirjansa nimi oli "Oletko valmis?"

MUSTONEN ENSIO, 1965.

Ensio Mustonen ansaitsisi elämänkertakirjan Aika OY:n kustantamana. Tuo helluntaisaarnaaja on jo pisimpään helluntailiikkeeseen vaikuttanut elossa oleva persoona. Eikä hänen vaikutuksensa ole ollut huono. Tosin voidaan kritisoida Mustosenkin suosimia suuria velalla tehtäviä hankkeita. Mutta kun ei itse ole vastuussa veloista ja sen otosta, joka juhannus on perheemme matka suuntautunut helluntailaisten järjestämään kesäjuhlaan, viime vuosina kauniille alueelle Keuruun Iso Kirjaan.

Vuoden 1980 tienoilla Ristin Voitto julkaisi artikkelini "Ruumiillinen kuritus kuuluu kristilliseen kasvatukseen." Vähän myöhemmin filatelistiystävä, nyttemmin taloustoimittaja, pyysi tv-ohjelmaansa "Nyrkkiä pöytään". Onneksi hän kuitenkin löysi puhetaitoisempia asiantuntijoita kuten professori Tuomas Peltonen Turun yliopistosta. Hänen rinnalleen toiseksi kurinpidon puolestapuhujaksi olisi kyllä sopinut puhetaitoinen Ensio Mustonen. Niihin aikoihin Hyvä Sanoma-lehdessä oli Mustosen artikkeli "Vitsa rakastavan kädessä ojentaa oikein". Professori Peltonen tyytyi keskustelussa toteamaan, että nythän laki kieltää kurinpidon, joten se siitä keskustelusta. Itse pitkät väärälle lainsäädännölle. Tuollainen kieltolaki vain ahdistaa vanhempia ja laukaisee fyysisiäkin pahoinpitelyjä. Niinkuin Peltonenkin sanoi, välinpitämättömyys on pahoinpitelyä. "1980-luvulla enää vain kristillisissä kasvatusoppaissa näkee suoranaista yllytystä ruumiilliseen kuritukseen" kirjoitti eräs antroposofinen kasvatusprofessori. Ei Raamattu tule vääräksi sillä, että se antaa oikeita kasvatusohjeitakin!

Ensio Mustonen valmistui ylioppilaaksi Imatran Yhteiskoulusta kesällä 1931, tietää kertoa "Helluntaiherätyksen historiaa Imatralla ja lähiympäristössä", Imatran helluntaiseurakunnan kustantama dokumenttikirja. Kyllä Aika Oy sopisi (olisi sopinut) nyt kirjoittamani kustantajaksi jo siitäkin syystä, että omaa liikettä laajemmat näkemykset avartavat ja täältä Etelä-Karjalasta kertovia dokumentteja on aina syrjitty sodan jälkeisessä helluntailaisessakin kustannustoiminnassa. Ehkäpä Aika Oy ottaakin tästä sanasta vaarin ja tekee kirjan Venäjän työtäkin tehneestä pitkäaikaisesta Logos laivan kapteenista, Pertti Merisalosta. Hän sentään on uskollinen helluntaiseurakunnan jäsen. (1997 alkaen ollut vapaakirkon jäsen, syitä en luettele) Kuka julkaisee yhtä kuppikuntaa laajempia näkemyksiä? Seurakunnan kaikki julkaisut ovat kiellettyjä kirjastoissa, mihin ei oteta omakustanteita!

RANTANEN VILHO, 1966.

Suomen Vapaakirkon historian merkittävin mies! Julkaisuissani paljon lainattu. Kun kirjoitan "puolet uudestisyntyneistä, Herraa odottavista, ajan tietävistä ehdokkaista", en ole nostanut rimaa. Näen missä rima on lukiessani Rantasen tekstiä kirjasta "Israel ajan merkkinä" (s. 160): "Kymmenen neitsyttäkin tiesivät, minä yönä sulhanen Jeesus tuli" (Matt. 25:1-10). Toki voitte uskoa huonoiksi väittämiäni opettajia, "puolet kristityn nimeä kantavista" tai vastaavaa. En ole hyvä korkeushyppääjä, mutta inhottavaa on jos luulee riman olevan aivan alhaalla ja suorituksen tehtyään huomaakin, että varmana pidetystä ylityksestä tulikin "limbo". Maallinen kirjailijakaan, Charles Berlitz "Maailmanloppu 1999" kirjassaan ei naureskele sillä, että tuhatluvun vaihteessa ihmiset muuttuivat armon kerjäläisiksi ja itsekin yrittivät.

EU vai Venäjä? Sain E-S lukijapalstalle Sari Essayahia puolustavan puheenvuoron kun tekivät hänestä pilkkaa kuvan kera. EI EU:lle löytyy raamatulliset syyt, vaikkei se olekaan Ilmestyskirjan pedon kotimaa. Lappeenrantaan tuli kaksi olympiamitalia vuonna 1984. Juha Tiainen moukari ja Arto Bryggare 110 m:n aidat. Artsi Bryggare sanoi, ettei tiedä suomalaisissa huippu-urheilijoissa muita EU:hun liittymisen vastustajia kuin Sari Essayah. Itse en heissä Sarin lopettamisen jälkeen tiedä ketään uskovaista. Daniel 9:27-julkaisuni sivulla 36 kirjoitan Rantasesta: "Vilho Rantanen kirjoitti Antikristuksen nousevan Venäjältä, täsmentäen: ruhtinas Goog (Lopun profetian sanoma s. 81 ja 83)."

Yhteenvetona Rantaseltakin siis: aika tiedetään noin viikon tarkkuudella siihen kun Mikael Goog vahvistaa Jerusalemia koskevaa rauhaa monien kanssa. Mutta eivät Nooan aikanakaan kaikki tienneet milloin vedenpaisumus tulisi vaan tietämättömät eivät tulleet "hullujen" joukkoon. Tätä kirjoittaessani huomaan, että saatana haluaisi tehdä minut ylpeäksi siitä, että sanovat meitä hulluksi! Tuhansien juonien mestari, ettei arkkiin jäisi ketään.

KOILO TOIVO, 1967.

Uuden testamentin itsenäisen käännöksen "Suuri Ilosanoma" tehnyt Toivo Koilo oli Iso Raamatun Tietosanakirjan suomalaisen laitoksen toimittaja Aapeli Saarisalon kera. Itseltäni löytyy kiva pikkukirjasensa vuodelta 1967. Ristin Voitto kustansi silloin kirjan "Suomennos harhateillä?" Siitä useimmin olisi tarvetta käyttää kohtaa lähetyskäsky Matteuksen mukaan. Matteus 28: 19,20. Kreikan `matheetees´ (opetuslapsi) on suvultansa maskuliini, kun taas ´ethnos´ (kansa) on neutri. Pronomini ´autous´ (heitä, heidät) on maskuliini, monikon akkusatiivi, ja vastaava neutrin muoto olisi `auta´. Kirkkoraamatun `heitä´ (molemmissa jakeissa) viittaa siis kreikan mukaan opetuslapsiin, ei kansoihin. Vuoden 1991 monisteessani "Pelastumisesi sanakirja" kirjoitin "kastelemalla ja opettamalla kansat saatiin pysymäänkin kansoina, opetuslapsiksi tulemattomina." Työtoverini, maassamme kenties eniten juutalaisia Suomen kautta kulkemaan auttanut, Antero Hiltunen kyllä muistuttaa, että Eusebiuksen kirkkohistoriankin mukaan (III 5:2) kastekäsky on lisäys. Alkujaan oli vain lähetyskäsky "Menkää ja tehkää kaikkia kansoja opetuslapsikseni minun nimeeni". Kun saarnaamalla pakanallista Rooman valtakuntaa ei saatu opetuslapsiksi piti ottaa käyttöön näennäinen toimenpide, pakkokastelu. Samalla Jeesuksen nimeen tilalle otettiin "Isän pojan ja Pyhän Hengen nimeen". Kautta aikain Sanaa on siis väännetty hallitsevan ja vallitsevan käytännön mukaiseksi.

Vielä vuoden 1992 kirkon pipliassakaan ei osattu laittaa asialliseen muotoon sellaistakaan kuin kenelle Ilmestyskirjan kirjeet osoitetaan, Ilm 2:1, ym. Niinkuin Koilo kirjoitti, kreikan "angelos" on suom. sekä lähetti (sanansaattaja) että enkeli. Ihminen ei toki saa vietäväksi sanomaa enkeleille vaan tulee käyttää termiä : ( Lappeenrannan ) seurakunnan lähetille kirjoita, jne. Enkeleitä emme ole vaan teimme välitystehtävämme.

Usein on julistettu "Jeesus tulee pian" ikäänkuin tapahtuma olisi aina yhtä lähellä. Toivo Koilo vuoden 1967 kirjasessaan puuttui myös kohtaan Ilm. 2:16 ym. Kreikan "takhy" on suom. sekä nopeasti, äkkiä että pian, kohta. Itse olen tästä jatkanut selitystä, että pian tilalla tulisi siis olla "nopeasti" ilmoittaen itse tapahtuman nopeutta eikä vastauksena kysymykseen milloin. Kun ylösotto tapahtuu se tapahtuu silmänräpäystäkin nopeammin, jakamattomassa aikayksikössä, "en atomo" (1 Kor. 15:52), atomisekunnissa. Joulukuussa 1996 Toivo Koilo siirtyi niiden joukkoon, jotka haudoissa odottavat ensimmäistä ylösnousemusta.

NOUSIAINEN TAPIO, 1970.

Itselläni on Tapio Nousiaisen kirjan "Lopun ajan lähetessä" toinen painos vuodelta 1970. "Onko aikakautemme kello 12" teoksen Nousiainen julkaisi jo vuonna 1962. Parhaimpana alan selitysteoksenaan pidän kirjaansa "Mikä hetki yöstä on", mikä ilmestyi Päivän toimesta vuonna 1967. Useaan otteeseen oman toimintani aikana olen lainannut tuon arvostetun saarnaajan selityksiä vuodelta 1967: "Antikristuksen valtakunta seisoo Neuvostoliiton jaloilla - Ylösoton vuotta ja kuukautta voitte kysellä ja arvioida Raamatun ja ajan merkkien valossa - maailmassa on rauhan tuntu. Ei hätää mitään sanovat suuret ihmisjoukot. Silloin suuri ahdistus alkaa ja Jeesus (ylösotto) saapuu."

Ehkäpä luette äskeisen toistamiseen ja edelleenkin pidätte Nousiaista arvossa kuten olette tehneet ennenkin. Yli-Vainio, Nousiainen, jne. eivät tule harhaoppiseksi haudassaan vaan jo eläessään opettivat oikein. Tosin pientä tarkennusta pystyvät parhaat profeetat tekemään jälkeenpäin. Eihän 1 Tess 5:3, jota Nousiainen käyttää, ole "ei hätää mitään" puhumattakaan ilman termiä "rauha" niinkuin vuoden 1992 piplia vääntää vaan "rauha ja turvallisuus". Kysymys on siis ajasta ja asiasta, mitä hölmöimmät hokevat Jerusalemia koskevan "rauhan" teon jälkeen. Jos heiltä kysyy, meitä hullumpia ei olekaan. Köyhät aina keskellänne, profeetat vain aikansa.

WILKERSSON DAVID, 1974.

Monet muistavat David Wilkerssonin kirjastaan "Risti ja linkkuveitsi". Jotkut koululaisetkin siihen ovat saaneet tutustua esimerkkinä amerikkalaisesta huumehulluudesta. 1950-luvulta alkaen Wilkersson toimi kaduilla huumejengien keskellä ja kovien otteiden keskellä David selvisi ei vain hengissä vaan voittajana. Kääntyneistä tunnetuin on Nicky Cruts, joka omista kokemuksistaan kertoo kirjassa "Juokse poika juokse."

Vuonna 1974 en ollut vielä itse päässyt uskoon enkä perillä näistä asioista minkään vertaa. Anoppini lahjoitti minulle Wilkerssonin kirjan "Näky". Se oli siis ensimmäinen kosketukseni profeetallisiin asioihin. En sano, että Näky-kirja olisi herättänyt. Ymmärsin itsekin sen verran, ettei kehitys ajan kuluessa kehity vaan taantuu tässä maailmanajassa. Olin varmasti alusta pitäen monista tulevaisuutta koskevista asioista suunnilleen samaa mieltä. Kritikoin lähinnä Wilkerssonin amerikkalaista ilmaisutapaa ja itsestäänselvyyksiä kuten että jokaisella järkevällä ihmisellä pitää olla uusi ja komea auto alla.

Voin myös esittää kritiikkiä Wilkerssonin näkyihin. Hän opetti, että vuonna 1993 USA:ssa tapahtuu valtaisia tulipaloja. Ihmettelen moista ennustelua kahta enemmän kun tiedän sellaisen toteutumattoman asian löytyvän myös Nostradamuksen ennustusten selityksistä. 1986 ilmestyi Wilkerssonin kirja "Pasuuna soi". Herra todella tulee pasuunain soidessa. Wilkersson on enemmän näkijä kuin Raamatun selittäjä. Mutta selittämiseenkin hän pystyy toisia lainaten. David Wilkersson itsekin Hal Lindseyn 1995 kirjan mukaan myöntää, että hänellä on syytä kiittää siitä, miten pitkälle Raamatun profeetallisen Sanan ymmärtämisensä on edennytkin, Hal Lindseytä.

WALVOORD JOHN, 1975.

Jos pitäisi arvostella profetioiden selittäjien pätevyyttä sillä perusteella, miten hyvin he yleensä tulevia tietävät, aivan kärkipäähän sijoittuvat John F. ja John E. Walvoord. Tämän osoittaa yhdessä vuonna 1975 tekemänsä kirja "Huomenna Harmagedon?" (RV 1975).

Novumin (osa 4 s. 853) mukaan Walvoordin lisäksi oikeata tulkintaa Daniel 9:27:n sijoittamisesta aikaamme edustavat myös mm. sellaiset Pohjoismaiset nimet kuin P. Madsen, Brochmann, Hedegård, Olav Moen ja Eritsland. Muita: Bruce, Morris, Walter Scott, L. Strauss ja Tatford.

MELLER LEO, 1975.

Kuva ja Sanan perustajan, Ensio Lehtosen luo tuli kerran eräs nuorimies kertoen saaneensa Herralta sen, että hänestä tulisi Lehtosen työn jatkaja. Miehessä oli profeetta-ainesta, sillä hänen näkynsä toteutui. Kuva ja Sanan johtajana Lehtosen jälkeen on jo vuosikymmeniä toiminut, Leo Meller.

Aivan äskettäin Helsingin Sanomien kuukausiliitteessä kirkon tutkimuslaitoksen johtaja, Harri Heino arvioi eri liikkeitä todeten Melleristä: Varsin lahjakas tyyppi, mutta etten sanoisi, hieman yksipuolinen. 1996 antikristustutkielmani, Saatanan hyvä opettaja käsikirjoituksessa sanon Heinosta, että kirjassaan "Mihin Suomi uskoo" naureskelee sitä kun Raamatun pohjoinen petovaltio tuomioineen yhdistetään aina Venäjään eikä esimerkiksi Suomeen. Etten sanoisi, Heino on liian monipuolinen.

KAITERA PENTTI, 1976.

Professori Pentti Kaitera on ammattinsa vuoksi seurannut mm. maailman ravinto-ongelmia ja veden osuutta niiden ratkaisuissa 1930-luvun puolivälistä lähtien. Hän on tiedemiesten joukossa luettava eturivin ennaltatietäjiin. Tässä yhteydessä voidaan mainita vastaavia mm. atomifyysikko Bernhard Philbert ja DI Pertti Jotuni. Yhteistyöstään syntynyt kirja on nimeltään "Teknisen aikakauden profetia".

Vuoden 1976 kirjassaan Kaitera kirjoittaa: "Suhtautuminen Raamatun profetioihin näyttää Suomessa olevan kahdenlaista. Lehdistössä niiden käsittelyä on vältetty etenkin, jos niissä vähänkin mainitaan lopun ajoista. Myös luterilaisen kirkkomme piirissä tällainen asenne on vallitseva, samalla kun profetiat tulkitaan usein vain vertauskuvallisina." Voisin lisätä lahkohenkisen ajattelun, millä on estetty ymmärryksen lisääntymistä. Toisin sanoen tehdään kuten itsekin siihen aikaan tein, etten halunnut kirjastooni DI Keijo Lindemanin selitysteoksia, koska hän oli päätynyt eroon silloisesta lahkostani, helluntaikirkosta.

PELLONHARJU YRJÖ, 1976.

Kuuden päivän sodasta oli kulunut lähes kymmenen vuotta. Yksinkertainen sanoma taivaaseen pelastavasta Jeesuksesta teki minuun vaikutuksen niin että olin rukoillut tähän tapaan: Jeesus, jos sinä kerran olet ja vaikutat, ota minunkin elämäni käyttöösi. Vähän myöhemmin huomasin eläväni uskossa. Tuleva anoppini kävi samoissa kokouksissa kuin Yrjö Pellonharju, Lappeenrannan Betaniassa. Pellonharju oli toiminut joitakin vuosia Betanian työntekijänä, evankelistana. Hänet muistetaan Etelä-Karjalassa suurella alueella jokavuotisena joululehtien myyjänä. Siinä työssä hän oli kirjaimellisesti kuolemaansa asti. Sydän pysähtyi 1980-luvun puolivälissä kesken evankelistan automatkan. Onneksi auto ei ajanut ojaan ja vieressä istunut työkaveri säilyi vahingoitta.

1980 Lappeenrantaan perustettiin Israelin ystävien paikallisosasto. Evankelisluterilaisen kirkon työntekijä, diakoni Auvo Häkkinen olisi ollut oikea valinta perustavassa kokouksessa yhdistyksen puheenjohtajaksi, mutta hän ehdotti minua ja joku vielä kannattikin. Häkkinen veti matkoja Israeliin ja kertoi miten Jerusalemissa on nyt pieni juutalaistemppeli. Tähän temppeliin 1986 kirjassani käsitin Antikristuksen tulevan. Jo silloin laitoin kyseenalaiseksi yhä vieläkin levitettävät opit Kalliomoskeijan paikalle ennen Herran tuloa rakennettavasta juutalaistemppelistä.

Muistan Yrjö Pellonharjun erittäin miellyttävänä ja jollakin tavoin korostuneenkin herkkänä persoonana. Etenkin hän varoi olemasta kenellekään loukkaukseksi ehkä turhankin usein julkisestikin mahdollista väärintekoaan anteeksi pyydellen. Hän oli antautunut myös Israelin asialle ja Herran tulolle. Jonkin kerran hän osallistui Israelin ystävienkin järjestämään tilaisuuteen. Kuoltuaan luulin saaneeni hänen omistuksessaan olleen nahkakantisen Raamatun divarista. Siinä oli reunamerkintä Daniel 8:14 kohdalla. Sen pohjalta 1986 kirjasessanikin selitän, että Jerusalemin vapautus kuuden päivän sodassa vuonna 1967 oli ennustettu tapahtuvaksi 2300 vuotta sen jälkeen kun Aleksanteri Suuri valloitti Jerusalemin vuonna 333 eKr. Uskon monien Yrjö Pellonharjun tunteneiden muistavan erikoisesti hänet.

YLI-VAINIO NIILO, 1977.

Niilo Yli-Vainion kirja "Kirjoitelmia 60- ja 70-luvulta" (RV 1980) sisältää omana osastonaan "Jeesuksen toinen tulemus". Hyvä Sanoma 1/1973:ssa Niilo oli kirjoittanut artikkelin "Jeesuksen tulemus". Se alkaa kertomuksella, miten hän työmatkallaan otti peukalokyytiläisen ja useampaan kertaan hämmästellen kyselee etteikö kukaan koskaan ollut kertonut hänelle Jeesuksen tulevan takaisinkin, vaikka hän oli hyvin tietoinen Herran syntymästä. Suomessa ei todellakaan ole oikeata tietoa Herran paluusta. Olen kokenut saman kuin Niilo, että luullaan maailmanlopun tulevan, vaikka Karitsan häiden jälkeen maan päällä on aikaa yli tuhat vuotta.

Niilo Yli-Vainion mukaan Vanhassa Testamentissa on noin 1200 Jeesuksen tulemukseen viittaavaa kohtaa. UT:ssa asiasta mainitaan 318 kertaa, siis joka 25:ssä jakeessa. Jeesus on käskenyt tarkasti seuraamaan ajan merkkejä ja tärkein merkki on Israel. Kertoopa Yli-Vainio tuossa senkin, että Jeesuksen toisen tulemisen yhteydessä on eräs yleismaailmallinen ajan merkki: Kun he sanovat rauha, rauha, ei mitään hätää, silloin yllättää heidät perikato.

Ristin Voitto-lehdessä 28/1975 Niilo Yli-Vainio otsikoi "Kolme merkkiä Jeesuksen pikaisesta tulemuksesta." Avaa radiosi niin kuulet sanan Israel. "Israel on kaikkien aikojen vakuuttavin merkki Jeesuksen pikaisesta tulemuksesta." Sen hetkisen ymmärryksensä mukaan kukaan ei voi olla varma ylösoton vuodestakaan, vaikka Raamattu sanoo vain sen minkä Niilokin toteaa: päivää ja hetkeä ei voida tietää.

Näiden esimerkkienkin pohjalta pääsisi siihen käsitykseen, että Israelia koskeva petollinen rauha on ylösoton hetkellä. Sitä juuri tarkoittaa Daniel 9:27 meidän ajassamme, mihin Yli-Vainiokin uskoi. Kirjassaan "Yö ilman unelmia" (RV 1977) hän puhuu tuhatvuotiskauden alkavan 2000 jKr., "ja sitä ennen on vielä vihan aika, mikä kestää noin seitsemän vuotta." Oikea käännöshän lienee, että tuo rauha saavutetaan seitsemän vuoden "aikana", ja sitten vihan aika kolme ja puoli vuotta, jolloin seurakunta ylhäällä.

LAUKKANEN VEIKKO, 1978.

Jokaiselle uskoon tulleelle ovat tärkeitä ensimmäiset opettajansa. Minun kohdalleni sattuivat, kastajana Kiteellä, nyttemmin Ilomantsissa toiminut saarnaaja Viljo Tahvanainen. Kastekokouksessa vierailevana puhujana oli sisälähetysaktiivi, Alarik Sandberg. Tärkeä tukijani oli myös Kiteellä nuorempana saarnaajana toiminut Seppo Virtanen. Pääsin opiskelemaan Savonlinnan Opettajankoulutuslaitoksen LTO-koulutukseen. Savonlinnassa helluntaisaarnaajana toimi Veikko Laukkanen.

Joku kansankirkon pappi kirjoitti sikäläisessä Itä-Savo lehdessä pari sivua siitä, mitä minkäkin värinen vaatekappaleensa symbolisoi todeten loppuun kuitenkin tärkeimmäksi Pyhän Hengen lahjat. Tärkeimmästäkö vaietaan, sain lukijapalstalle. Erkki ja Raija Ikäläinen toimivat lähetyssaarnaajina Japanissa. Muistan Erkin ensi kerran tavatessamme tulleen juuri lähetyskentältä toimien ystävällisenä vastaanottajana Israel-juhlassa. Veikko Laukkanen soi minulle mahdollisuuden tehdä elämäni kaupan. Halusin opiskella Sanaa, ja Tottinkatu 4 Helluntaiseurakunnan vintiltä löytyi vielä yksi sarja Iso Raamatun Tietosanakirjaa. Opiskelijan rahoissa hinta 800 markkaa oli paljon, mutta IRT on peruskirja jokaiselle kunnon profeetalle. Vaikka kysymys olisi profeetallisen Sanan selittämisestä, siinäkin tapauksessa voimme kiittää IRT:n toimituskuntaa: Thoralf Gilbrant, Hugo Odenberg, Aapeli Saarisalo ja Toivo Koilo. Eikä pidä unohtaa avustajia: Eino Ahonen, Esko Almgrem, Sven Behrens, H. Fuglsang-Damgaard, Berndt Gustafsson, Christen Hallesby, David Hedegård, Åge Holter, Eino Honkanen, Väinö Hyvönen, Pentti Järvinen, Yrjö Luojola, Frank Mangs, Veikko Manninen, Uolevi Muroma, Jouko Neulanen, Per Erik Persson, Lewi Pethrus, Regin Prenter, Risto Santala, Johannes Smemo, Eino Sormunen, Kaarlo Syväntö, Jarl Wahlström, Per Wallendorff, Gunnar Westin, Carl Fredrik Wislöff ja H.E. Wislöff. Kaikki alansa huippuasiantuntijoita edustaen lukuisia eri kristillisiä piirejä.

Savonlinna-ajaltani on todistus pyhäkoulun opettajana toimimisestani. Taisto Padatsun nimi on siinä paperissa vastuuhenkilö kun oli. Mielenkiintoinen persoona ja kirjailijakin, Antti Virolainen, joka vuoden 1995 kesäkonferenssissa tavatessamme antoi ymmärtää olevansa ehdottomasti sillä kannalla, että Daniel 9:27 kuuluu aikaamme, vaikka esimerkiksi USA:ssa seurakunnan jäsenet saavat olla mitä mieltä tahansa eskatologisista kysymyksistä. Luterilaisen kirkon puolellakin Savonlinnassa löytyy ystäviä, jopa omien tutkimusteni jälleenmyyjä, kristillinen kirjakauppias Leo Löppönen.

HILTUNEN PAAVO, 1979.

Hovioikeudenneuvos. Ahkera kirjailija ja etupäässä asiaa. Kirjaansa "Seurakunnan viimeiset kolme ja puoli vuotta" pystyn kyllä tekemään kritiikkiäkin kirjassani "Daniel 9:27 aikamme paljastin: Jerusalemista sovittaessa Jeesus saapuu pilviin". Seurakunnan viimeiset kolme ja puoli vuotta ovat jo alkaneet 1995 tai kuitenkin niin, että se aika ennen Jerusalemin sopimuksen vahvistamista. Kolme ja puoli vuotta, jota Hiltunen tarkoittaa on Antikristuksen aika ja sitä ennen seurakunta on temmattu maan päältä kuten olen esittänyt.

Usein kysytään, tuleeko Jeesus ennen, keskellä vai jälkeen seitsemän vuoden (Dan 9:27) ajan. Lopettakaa jo hyvät ihmiset tuollainen kysyminen kun koko kysymys on väärä. Mikään niistä vaihtoehdoista ei pidä paikkaansa! "Daniel 9:27"-kirjani lähetän maksuttakin, ellette 10 mk:n toimituskuluja suostu maksamaan. Näille sivuille koko kirjaa en voi laittaa, koska siinä on vieraskielistä aineistoa, jota en saa toistaiseksi kirjasintyyppien puuttuessa Internetiin.

LEMPIÄINEN VELI-MIKKO, 1980.

Ulkomaisista Herran paluun ennaltatietäjistä vuodelta 1980 Suomessa 1938 syntynyt Australian kansalainen, Veli-Mikko Lempiainen. Lempiäisiä oli runsaasti Karjalassa, jossa Velin isä, Mikko Lempiäinen oli syntynyt Uudellakirkolla jo vuonna 1886. Muuttanut sitten Tampereelle kuollen Tampereen Pyynikin ev.lut. seurakunnan vanhimpana miehenä vuonna 1983. Kun Mikko näki minut ensi kerran hän oli jo 69 vuotias. Minusta hän sanoi: "Kai tuostakin (rääpäleestä, 3,3 kg) mies tulee." Hänestäkin oli tullut, vaikka jäi pienenä orvoksi ja huutokaupattiin vähiten tarjoavalle, oli siis ollut ns. huutolaispoika. "Suomessa olen minä syntynyt, tuolla kauniissa Karjalassa, ?järven rannalla, siellä mökissä matalassa." Ja "Pietariin minä kerran läksin pois kotoani etemmäksi Jettaporauta, Jettaporauta, Jettaporauta sieboila". Niinhän se vanha Mikko lauleskeli. Oli käynyt Pietarissa jo paljon ennen kuin nimi muutettiin Leningradiksi. Tampereelle hän oli tullut 1918 ja välttynyt kapinassa kuolemisen kun oli puolueeton. "Aina reissumiehelle työtä löytyy" oli mestari Mustanlahden satamassa sanonut. Mikon ensimmäisestä avioliitosta syntyneet tyttäret, Laila ja Taimi, elävät yhä. Sukua löytyy Australiassa, Suomessa ja Ruotsissa. Veli ennusti isänsä elävän myöhempään kuin hän itse. Niin myös kävi.

Australiaan Veli-Mikko muutti nuorikkonsa, Maijan kanssa vuonna 1960. Siihen aikaan muutto Suomesta ulkomaille oli varsin tavallista. Australiakin otti vastaan runsaasti siirtolaisia ja sen myötä nykyisin siellä on vireätä suomenkielistäkin seurakunnallista toimintaa. Muuttaessaan Veli-Mikko ei ollut uskossa. Mutta eräässä vaiheessa hän teki havainnon, että siellä ihmiset tulevat joko juopoiksi tai uskovaisiksi. Veli sairastui verisyöpään, mutta Jeesuksen veri puhdisti hänen syntinsä ja uusi elämä Kristuksessa alkoi, vaikka vähitellen kuihtuvassa ruumiissa.

Veli-Mikko Lempiäinen selitti sikäläistä englanninkielistä ryhmittymäänsä Suomessa vastaavan lähinnä helluntailaiset. Veli vaikutti omaankin uskoon tulooni. Myöhemmin leskensä, Maija Lempiäinen, on toiminut Australian suomenkielisessä helluntaikirkossa. Olen kuullut kasetilta Veli-Mikon opetusta ja hengellisiä lauluja. Kaikkialla maailmassa Herran Henki nyt liikkuu. Jeesus pian saapuu. Noita lauluja sittemmin olen kuullut kotimaassa suomenkielisinäkin versioina. Veli halusi parantua vaikeasta sairaudestaan, mutta lopulta tyytyi Herran säädökseen: taivaassa ei ole enää sairautta, itkua ei murhetta. Melbournessa eräältä hautausmaalta löytyy kesästä 1980 alkaen hautakivi: Veli-Mikko Lempiainen. Lepää Jeesuksessa.

HEINIKAINEN JOUKO, 1980.

Milloinkas te teette solmun, on jäänyt vaimoni mieleen saarnaaja Jouko Heinikaiselta. Samaa voitaisiin kysyä Kristukselta ja seurakunnalta. Morsian on lupautunut sulhaselleen, mutta vielä tätä kirjoitettaessa Karitsan häät eivät ole alkaneet. Jeesus on Herra! Kuka tahansa ei otsikoi kokouksiaan tuolla tavalla niinkuin teki Jouko Heinikainen varsinkin 1970-luvun lopulla Lappeenrannassa. Samoihin aikoihin Keijo Alatalo toimi uudessa kotikaupungissani. Alatalokin sai käsiinsä vuoden 1986 kirjani "Tuleva Lähi-Idän rauhansopimus ja uskovien katoaminen" ja olen itsekin ollut kuulemassa hänen saarnaansa: Voimme jo kuulla Jeesuksen askeleet. Hän on tulossa!

Jouko Heinikainen oli Imatralle perustetun helluntaiseurakunnan ensimmäinen palkallinen työntekijä. Vuonna 1953 lokakuun 25. Sanomalehti Ylä-Vuoksi kertoi: "Imatran Betania-kirkossa vietettiin sunnuntaina vaikuttava juhlahetki, kun seurakunnan päämiehenä 3 v. toiminut Jouko Heinikainen perheineen siunattiin uuteen tehtävään lähetyssaarnaajaksi Siamiin." Heinikainen oli laihanhuiskea itsenäinen ihminen, joka Suomen Helluntaiherätyksessä ei ehkä saanut ansaitsemaansa arvoa. "Sitä sanaa varo" on Heinikaisen kirja lähetystyöstään. Lähetystoimiensa jälkeen hän oli useilla paikkakunnilla. Lappeenrannassa hänet muistavat monet 1970-80-lukujen nuoretkin. Hän toi maahamme ja esitti samannimiseen David Wilkerssonin kirjaan perustuvaa nuorisoelokuvaa "Risti ja linkkuveitsi". Oli hän sen kirjan suomentajakin.

Niilo Yli-Vainion jälkeen Jouko Heinikainen taisi yrittää täyttää syntynyttä tyhjiötä. Joistakin ihmeparantumisista hänenkin kauttaan olen kuullut todistettavan. Viime vuosinaan Jouko Heinikainen tuntui olevan huolissaan helluntailaisten tilasta. Ristin Voiton kirjoituksissaan hän kehotti pyrkimään pyhitykseen ja muistutti Jeesuksen aivan pian tulevan.

TYNNI PAAVO, 1981.

Vapaakirkollinen Väinö Rautiainen on kertonut oman tarinansa kirjassaan. Maallisen menestyksensä vuosikymmeninä 1970-luvun tienoilla hänellä oli varaa kustantaa hengellistä kirjallisuutta jopa alle omakustannushinnan. Saarijärvellä sijainnut kustannusliikkeensä Ari tuotti noina vuosina runsaasti hyvää materiaalia jota muut kustantajat eivät välttämättä katsoneet arvoiseksi painattaa.

Vuonna 1977 Arilta tuli Paavo Tynnin kirja "Menneitä ja tulevia tapahtumia". 1980-luvulla Tynni oli käytetty puhuja helluntailiikkeessäkin. Vieraillessaan Lappeenrannassa vuonna 1988 olin kuulemassa Paavo Tynniä aiheesta "Maailman tapahtumat ja Raamatun profetia". Pari vuotta aikaisemmin olin saanut epäsuoran julkisenkin harhaoppistuomion Lpr:n helluntaikirkolta saarnaaja Mauno Viinikkalan toimesta. Mutta niinkuin vajavaisesti esitin petollinen rauhankehitys alkoikin 1986 Reykjavikista. Ilmoitin julkisestikin pysyväni tällä linjalla, että Daniel 9:27 kuuluu meidän aikaamme ja tapahtumat etenevät sen pitkän ennustussarjani mukaisesti. Vuonna 1988 USA olikin käynyt neuvottelemaan PLO:n kanssa, käynyt Israelia vastaan niinkuin olin kirjoittanut jo Kipinä-lehdessä 2/1979 artikkelissani "Päiväkodista antikristilliseen Suomeen".

Kirjoitin Lappeenrantalainen lehteen otsikolla "Se pyörii sittenkin". Siinä kiitin Paavo Tynniä kokouksessa antamastaan vihjeestä, että enkeliruhtinas Miikael voitaneen suomentaa myös ruhtinas Mihail (Goog niinkuin Gorba). Myöhemmin olen nähnyt monien vastustamaa suomettumatonta linjaa helluntaisaarnaajista myös mm. Jukka Rokalla. Kai Antturin valvonnassa olevassa Hyvä Sanoma-lehdessä taas sellaisia kuin "että saisimme elää rauhallisia aikoja" kuin pilkkaajien suusta "että kaikki pysyisi niinkuin ennenkin on ollut" (2 Piet 3:4). Paavo Tynni kuuluu Herran paluun ennaltatietäjien parhaimmistoon. Mutta Kai Antturikin on julkaissut kirjan "Jeesus tulee". Olen näkemässä, että Seppo Pehkosen - jonka Avainsanoma-lehden toimittajakautena sain lehteen kirjoituksen, ja Sepoltakin pyydetyn vastauksen Itä-Savo-lehdessä Avainsanomaa vastaan kirjoittaneelle - Toronton siunaus-liikkeeseen lähdön jälkeen Helsingin Saalem seurakunnan johtoon palanneen 70-vuotiaan Kai Antturinkin ymmärrys olisi lisääntymässä alkeellisesta Jeesus tulee joskus käsityksestä. Ymmärryksen lisääntymistä saattaa nopeuttaa Venäjän tv-evankelioimiseen Antikristuksen paluun yhteydessä tulevat vaikeudetkin.

KLIMENKO VIKTOR, 1982.

Viktor Klimenko muistetaan yhtenä maamme suosituimmista laulajista. Venäläissyntyneenä hän oli pukenut päälleen Kasakan roolin, jota hetken veti hengellisenäkin kasakkana tultuaan monien kauhistukseksi uskovaiseksi. Herran paluun ennaltatietäjien joukosta emme voi sivuuttaa heitä, jotka lauluin ovat tehneet asiaa tunnetuksi ja muutenkin saattaneet meitä hyvälle mielelle. Olen kuullut paljonkin hyvää musiikkia. Tällä hetkellä autossani on vain kaksi musiikkikasettia. Seppo Kohvakan "Kirja, kitara ja mies" ja Viktor Klimenkon "Jerusalem, minun silmäteräni."

Tempperamenttisena vastakääntyneenä Viktor Klimenko syöksyi erään kerran helluntaikesäkonferenssin lavalle kiljuen "Jeesus tulee, Jeesus tulee!" Olemmeko valmiita, jos Jeesus tulee tänään, hän herätteli kuulijoita. Vähän myöhemmin Klimenko soitti minulle kuultuaan kirjasestani "Tuleva Lähi-Idän rauhansopimus ja uskovien katoaminen". Samoilla linjoilla myönsi Viktorkin olevansa ei vähiten pikkupoikansa saaman näyn vuoksi, josta julkaisi kirjankin.

Jerusalem, Jumalan silmäterä! Syksyllä 1995 seurakuntia palstalla Etelä-Saimaassa kirjoitin: "Milloin Antikristus tulee? Vastaus: Milloin hyväksymänne neuvottelut Jumalan silmäterän, Jerusalemin jakamisesta, sen puhkaisemisesta alkavat?" Raamatun mukaan luopumuksen huippu laukaisee laittoman tulon ja sitten hän ilmestyy (2 Tess 2:1-9) vahvistamaan Jerusalemia koskevaa petollista rauhaa (Dan 9:27). Soittaa pasuunat Siionissa, Israelissa, laulaa Klimenko. Ensimmäinen herätyssoitto oli valtion perustaminen vuonna 1948, toinen Jerusalemin vapautus 1967 kuuden päivän sodassa. Kolmas kerta toden sanoo, kolmas enneltatiedetty siis se "rauha". Vuosisadan paras äänilevy Suomessa: Viktor Klimenko, Jerusalem, minun silmäteräni!

DEAL COLIN, 1983.

"Jeesuksen tulemuksen päivä ja hetki"-kirjan tekijä (Kuva ja Sana, 1983). Ei pidä heittää hyvää kirjaa romukoppaan siksi, että se on hieman liian pikkutarkka, niissähän me erehdymme. Päälinjat ovat Dealillakin aivan oikein.

HENRIKSSON TAPIO, 1983.

Helsingin Vapaakirkon paimenena tunnettu Tapio Henriksson on monille rakas ei vain puhujana vaan myös laulajana. Mieleeni on jäänyt etenkin laulunsa, jonka sanat menevät tähän tapaan: "Aikojen merkit kertovat, valvoville sen viestin antavat: Katselkaa jo idän taivaalle, pian hetki lyö Jeesuksen tulolle!"

KOHVAKKA SEPPO, 1983.

1980-luvulle tultaessa rockkari Davekin oli muuttunut mies. Laulu ja kitaransoitto on hänenkin erikoislahjansa, mutta Seppo Kohvakka pystyy myös saarnaan. Nyttemmin hän on toiminut Keravan helluntaiseurakunnan johtajana. Onneksi Kohvakka on ollut käytettävissä vierailevana laulajaevankelistana muille paikkakunnille. Yksi hänen omia mielipaikkojaankin lienee kotikaupunkini Lappeenranta.

Lappeenrannan helluntaiseurakunnan saarnaajana vuosina 1986-96 toiminut Esko Lehtomäki sai kerran puhelun Keravalta, jossa luonnollisesti muodollisesti kysyttiin hänen lupaansa käyttää uudessa laulussa Lappeenrannan nimeä. Mikä sen mukavampaa kuin kuulla hyvissä hengellisissä lauluissa kotiseutuunkin liittyvää tuttua. Seppo Kohvakka onkin odotettu vieras monien helluntaikirkkoon kuulumattomienkin taholta varsinkin kesän telttajuhlille.

"Kirja, kitara ja mies, suunta kohden Lappeenrantaa..." Seppo Kohvakka laulaa myös, ettei tiedä huomispäivää. Hän ei tarkoita, etteikö tietäisi Herran olevan tulossa.

PELTOLA OLAVI, 1984.

Suomen Raamattuopisto on herätyskristillisen luterilaisuuden opinahjoja. Siellä on pitkään toiminut opettajana vuonna 1929 syntynyt Olavi Peltola. Välillä hän on toiminut myös Evankelisluterilaisen Kansanlähetyksen lähetyskoulun johtajana 1967-72. Kansanlähetyksessä on vallalla Saarnivaaran, Väisäsen, ym. linja, mutta Peltola näyttää poikkeavan siitä edustamani tulkinnan suuntaan.

Opiskelemme Vanhaa testamenttia II teoksessaan Peltola kirjoittaa: "Danielin ilmoitus 70 vuosiviikosta on ollut Raamatun selittäjien erityisen kiinnostuksen kohteena. Siinähän annetaan tulevaisuutta koskeva selvä aikamäärä." Peltola mainitsee siinä yhteydessä selittäjistä vain yhden nimen, jo vuoden 1945 kohdalla esitetyn R. Chaslesin.

LAUKKONEN JUHANI, 1984.

Musiikkikasetin kautta tutustuin tähänkin ystävääni. "Jäätkö tänne" oli sykähdyttävä kasetti sekä laulujensa että puheosuutensa osalta. Tarjotessani osia siitä pantavaksi eetteriin täkäläisen paikallisradion, Saimaan Aaltojen kautta, näin hyvää sanomaa ei sinne kelpuutettu pelottavuutensa johdosta. Kasetilla Laukkonen kysyykin, tuoko nämä Raamatun kirjoitukset sinun mieleesi pelon vai lohdutuksen. "Näillä sanoilla lohduttakaa toisianne" (1 Tess 4:18).

Juhani Laukkonen, Alajärveltä, pystyi jopa esittämään vuoden 1995 kirjaani hyväksymäni muutosesityksen. Kun kirjoitin, että Danielin profetia alkoi toteutua 400 eKr. tienoilla, oikein ilmaistuna on kysymys siitä, että 70 vuosiviikkoa kyllä alkoivat toteutua silloin käskykirjeen tullessa. Mutta Daniel profetoi jo sen, että tulisi henkilö ja sanansa, että Jerusalem on jälleen rakennettava. Ei niinkuin Raamatutkin eksyttävästi väärin kääntävät, että se oli jo Danielin aikana tullut (Dan 9:25). Laukkoselta on ilmestynyt pari pikkukirjastakin käsittelemästämme aiheesta. Jäätkö tänne, kysyy Laukkonen. Herättävä kysymys se tietenkin on. Itse olen lopettanut sellaisen kysymisen samoin kysymisen oletko valmis. Tulija ratkaisee kuka jää tänne ja kuka oli valmis, kehotan vain valmistautumaan.

GRAHAM BILLY, 1985.

Raamatun mukaan jokainen, joka elää jumalisesti, joutuu vainottavaksi. Kirkkohistoria on luopumuksen ja vainojen historiaa. Ellemme joudu totuuden tähden vainottavaksi taistelemme totuutta vastaan. Jos tässä kirjassa esitetään henkilöitä, jotka ovat kokeneet maailman taholta jatkuvaa hyväksyntää, jopa pelkkää kiitosta, sellaiset voi saman tien unohtaa erehdyksessä kirjaan tulleiksi. Miksikö sanon tällaista maailmankuulun evankelistan, baptisti, Billy Grahamin kohdalla? Juuri siksi.

"Billy" William Franklin Graham (s. 1918) on kiistatta vuosisadan tunnetuin evankelista. Jo vuonna 1954 Graham vieraili monissa maissa, Suomessakin. Hänen saarnansa ovat yleensä yksinkertaista perusevankeliumia. Selvästikin hän välttää opillisia yksityiskohtia ja pyrkii puhumaan kaikkia miellyttävällä tavalla. Voidaan kysyä, onko hän madaltanut julistettavan sanoman tasoa päästäkseen puhumaan kaikkialle maailmaan? Mitä iäkkäämmäksi hän on tullut sitä vähemmän näkee hänen julistavan synnin synniksi ja pelastuvien määrän sellaiseksi kuin Raamattu ilmoittaa, suhteellisesti "pieni lauma". Grahamin mukaan yhdysvaltalaisistakin olisi joka kolmas uudestisyntynyt ja pääsisi taivaaseen. Todellisuudessa oikeasti uskoon tulleistakin vähemmistö taistelee perille lopulliseen pelastukseen.

Vuonna 1985 Kuva ja Sana julkaisi Billy Grahamin Ilmestyskirjan selityksen: "Tulevaisuus on toivoa täynnä." Esittelyssäänkin teos nimittää itseään poikkeavaksi. Sanoma on selvästikin paranneltua ja sellainen hyvä on Raamatun mukaan väärää evankeliumia. Vastaavanlaista ilmiötä on Suomessakin. Varsinkin Kai Antturin päätoimittajakaudella Hyvä Sanoma kirjoitteli paranneltua evankeliumia.

Viimeisimmässäkin "Billy Graham Helsingin Stadionilla" oli sovittu, että mahdollisesti uskoon tulevat henkilöt opastetaan omiin entisiin kuppikuntiinsa, vaikka olisivat Jehovan todistajista tai jonkun valtiokirkon liberaalipapin "seurakunnasta". Seurakunta ei ole mukana ekumeniassa vaan kehottaa ihmisiä kulkemaan alkamallaan tiellä eteenpäin eikä palaamaan kirkkoihinsa!

Järkyttävin Grahamin lausunto oli, ettei Jumala muka sallisi ydinsotaa. M. Gorbatshov on luvannut, että ydinaseet poistetaan vuoteen 2000 mennessä. Seurakunta kyllä tietää miten Antikristus ydinaseet poistaa ja että paavilla on tyttärensä.

ROUHIAINEN MARTTI, 1985.

"Tämä valtakunnan evankeliumi pitää saarnattaman todistukseksi kaikille kansoille ja sitten tulee loppu". Liekö ollut tuo lähetyssaarnaaja Martti Rouhiaisen saarnakin osasyynä siihen, että 1986 kirjaseeni luetellessani erehdyksiä Herran paluusta mainitsin yhtenä käsityksen, että evankeliumi ehdittäisiin saarnata kaikille ennen ylösottoa. Lappeenrannan Betania-yhdistyksen varteenotettavimpia veljiä viime vuosikymmeninä on ollut ahkera Sanan opiskelija ja monessa mukana ollut Rouhiainen. Lappeenrannan Helluntaiseurakunta 60 vuotta, Betania 1925-1985 julkaisun toimituskuntaankin Martti Rouhiainen kuului. Muina jäseninä mainitaan Ismo Iljanto, Pertti Simola ja Antero Järnberg. Kaikki veljet itsellenikin tuttuja. Iljannon veljekset saarnaajia, Pertti Simola DI Kaukaalta, mukava veli, joka työnsä puolesta joutuu jatkuvasti vaihtamaan asuinpaikkaa. Järnberg silloin vasta uskoontullut työvoimatoimiston henkilökuntaa. Tuon 60-vuotisjuhlajulkaisun aikaan itse toimitin kuukausittain ilmestynyttä Betania-tiedotuslehteä.

Koska kaikki vanhat Betania-lehteni ovat aikojen kuluessa kadonneet ja mainittu juhlajulkaisukin ilmestyi lehtenä siten, että sitä ei löydy yleisistä kirjastoista, Carelica kokoelmastakaan, mainittakoon tässä siitä vielä hieman. Lehden kannessa on vanhan Betanian kuva kuten usein kuukausijulkaisuissakin oli paitsi aikanani käytin mm. vanhan joulukortin kuvaa. Alkusanoina pääsaarnaaja, Mauno Viinikkala kertoo Betanian aarteista. Mainitsee seurakunnan jäsenmääränkin nousseen kymmenessä vuodessa neljästäsadasta kuuteensataan. Niilo Yli-Vainioonkin yhdistettävän herätyksen vaikutus näkyi tuolloin selvästi. Seurakunnan vaiheista kerrotaan pitkään kuvien kera. Ainakin niissä eniten toistuu evankelista ja Thaimaan lähetti, Hilkka Hakuli os. Holopainen. Pari sivua asiaa Konferensseista, opettaja Eija-Liisa Määttäsen haastateltavana muutamia vanhempia sisaria. Lehden takakannessa komeilevat v. 1985 vanhimmiston jäsenet: Mauri Suopanki, Leo Rintaniemi, Seppo Tyrisevä, Erkki Litmala, Pertti Simola, Urho Valle, Pekka Tyrisevä, Edvin Nurmi, Eino Haapa-aho saarnaajien ohella. Kuvasta puuttui Einari Hakuli. Ehkä mainitsemisen arvoisin persoona noista kaikista Mauri Suopanki, ei kirkollisuuteen taipuva romaanityönkin ystävä, joka ennen kuolemaansa 1995 alussa oli jo vahvasti sillä kannalla, että seurakunnan aika on kaksi vuosituhatta. Viimeinen artikkeli lehdessä Rauha Pakarisen haastattelu, jonka muistiin oli merkinnyt Martti Rouhiainen.

Martti sai puolisokseen lähetystyötä tehneen Pirkko Simolan. Yhdessä Rouhiaiset sitten toimivat lähinnä Ugandassa. "Velka on maksettava", perusteli Pirkko sitä hyvää mitä haluaa Jeesukselle tehdä auttaessaan sairaanhoitajana mm. AIDSiin sairastuneita, saattohoitoa. Martti Rouhiaisen saarnaa on aina hyvä kuunnella. Hän ei astu puhujalavalle valmistelematta huolella sitä mitä aikoo sanoa. Terävän julistuksen välistä puikahtelee piikkejäkin henkilöön katsomatta, mutta huumorikaan ei ole vierasta. Viimeksi kun Rouhiaiset olivat lomalla Suomessa, he opettivat miten enää ei ole jäljellä yhtään alusmaita, vain itsenäisiä valtioita. "Muut puut", joita Israel-viikunapuun ohella tulee tarkata (Lk 21:29), ovat siis jo puhjenneet niin, että sen puolesta Jeesus voi tulla jo tänään.

SALMINEN JUHANI, 1986.

Savitaipaleen helluntaisaarnaajana ja Kiinan raamattulähetyksen tekijänäkin arvostettava Juhani Salminen kuuluu sukuun, jossa sananjulistajia löytyy useampia. Poikansa Pekka tunnettu laulajanakin. Juhani Salminen on tiukasti helluntailainen, mutta poikkeuksellisen rohkea. Vuonna 1986, kun itse julkisesti kirjoitin uuden helluntaikirkon rakentamista vastaan, hän sanoi samaa vanhassa Betaniassa. Jopa valtakunnallisilta veljespäiviltä Salminen tiedetään teräväksi arvostelijaksi silloin kun on otettu epäraamatullisesti velkoja tai Kai Antturin ja Valtter Luodon johdolla lähdetty valtiokirkolliseen suuntaan.

Vuonna 1986 julkaistuani 500 selitysteoksen yhteenvetokirjaseni, Salminen tuli kertomaan "oikeasta" käännöksestä, jonka sai K.O. Syvännön nuorimmaiselta, Mirja Ronningilta. Erityisesti Salminen oli kysynyt, onko "hän" joka vahvistaa Herra (Dan 9:27), ja sanoo Ronningin vastanneen myöntävästi. Mutta kuten Ronning itsekin jo 1996 kirjoittajallekin on myöntänyt, se on tulkintaa. Salminen kuitenkin saamansa "oikean" käännöksen pohjalta on vastustanut myös "varsinkin helluntailaisten" oikeata oppia, että "hän" on Antikristus ja ilmestyy (2 Tess 2:3) vahvistamaan Jerusalemia koskevaa valerauhaa. Ristin Voiton lukijapalstalla Salminen kirjoitti siihen tyyliin kuin "laiton" olisi joku muu kuin Antikristus. Nyttemmin Juhani Salminen oikein pyysi saada vuonna 1995 ilmestyneen kirjani ja varmasti asiat hänellekin paremmin sen myötä selviävät.

Lopun asioista kirjoittaminen on kaikkialla salamyhkäistä ja tarkoin valvottua. Juhani Salminen valittaen muistaa, että 1980-luvulla Ristin Voitto jätti julkaisematta Juhanien Salminen, Kuosmanen, ym. keskustelun jälkimmäisen osan. Kirjoitukset lopun ajoista pelottavat näemmä helluntailaisten lehdenkin lukijoita. Hyvänä asiana pidän sitä, että Kuosmanen tuli Valtter Luodon jälkeen Ristin Voiton päätoimittajaksi, vaikka maksullisia ilmoituksia en lehteen ole saanut. Jos pitäisi saamastani kohtelusta päätellä mitä suuntaa Ristin Voitto edustaa, vastaus olisi vapaa-ajattelijat! Enemmän Juhani Salmisen kaltaisia henkilöitä helluntailiikkeen asioista päättämään! Salminen on profeetallisessa mielessäkin esimerkillinen, sillä hän tutkii kirjoituksia ja sallii ymmärryksensä lisääntyä.

VIINIKKALA MAUNO, 1986.

Lappeenrannasta Salon kautta Nokialle siirtyneen saarnaaja Mauno Viinikkan mukaan vuonna 1986 Jeesuksen tulemus voi olla jo lähellä. Niin sanoen väitetään, että se voisi olla kaukanakin. Kun 1995 kirjassani sanon, että voi olla, että ylösottoon pääsee sellaisiakin, jotka eivät usko "rauhaan ylösottoineen", näin sanomiseni edellyttää myös oman käsitykseni ilmaisemista: puolet uudestisyntyneistä, Herraa odottavista, ajan tietävistä ehdokkaistakin jää vihan aikaan (vrt. Matt 25). "Tuhatluvun vaihteessakin laskettiin eikä Jeesus tullut silloinkaan." 1995 kirjassani nimitän tuota Viinikkalan väitettä pilkkaajille kuuluvaksi. 1995 "Mitä Johannes näki" (Aika Oy) kirjan tehnyt Osmo Haavisto kirjoittajalle lähettämässään kirjeessä Viinikkalan tavoin nimittää käsitystä toisen vuosituhannen vaihteen merkittävyydestä harhaopiksi. En ymmärrä alkuunkaan näiden veljien "oikeaoppisuutta", ellei ole kysymys siitä, että "piispat puolustavat toisiaan". Katso "Apotti, 1000 jKr." Mutta varmaa on, että ilman Viinikkalan vastustusta en olisi toiminut Herran paluuta edeltävien tapahtumien julistamistyössä niin voimakkaasti kuin olen tehnyt. Viinikkala keksi Lappeenrannan helluntaikonferenssin tunnuskuvan, missä kello on kymmenen kymmenen. Kelloja voidaan siirtää niinkuin varsinkin maailmassa tehdään, mutta aika on jo enemmän kuin lähellä puoltayötä. Mauno Viinikkala, niin hyvä sielujen rauhoittelija kuin onkin, kirjoitti vuonna 1986 aivan oikein, että vuosien 1948 ja 1967 tapahtumat kuuluvat Jeesuksen paluun ennusmerkkeihin.

ROKKA JUKKA, 1987.

Jukka Rokka on toiminut lähetyssaarnaajana ja Lahden helluntaikirkon opettajana. "Oikeaoppisesta" helluntailaisuudesta poiketen hän on julistanut myös mm. Leo Mellerin johtamassa Kristillisessä Keskuksessa Helsingissä. Rokka on kirjoittanut, että Herran paluu voi tapahtua vuoteen 2000 mennessä, voi siinäkin voi. Sehän on hyvin lähellä totuutta 1987 kirjoitettuna, mutta kuitenkin väärä, jos Herran paluu voikin tapahtua vain ja ainoastaan 2000 jKr., mikä se vuosi sitten oikean ajanlaskun mukaan onkin.

Jukka Rokka on kirjoittanut Herran paluusta paljon romaanejakin. Tärkein opillinen teoksensa, "Tämä sukupolvi ja Herran päivä" (RV 1987), sanoo, ettei ylösoton vuottakaan voida tietää. Mihin tuollainen luulo perustuu onhan vain päivän ja sitä pienemmän ajan tietäminen ilmoitettu mahdottomaksi Raamatussa. Ukko Nooa tiesi ajan noin viikon tarkkuudella. Kun nyt rakennatte kirkkojanne muistakaa, että Nooa rakensi arkkia eikä tiennyt itkeä vai nauraa temppelien rakentajille. Olen julkisesti sanoutunut irti temppelien rakentamisesta 1986 jälkeen. Ilmeisesti Rokankaan toiminta oman kirkkonsa ulkopuolella mm. Kuva ja Sanan Kristillisessä keskuksessa ei ole kaikkien mieleen. Viimeksi olin kuulemassa Rokkaa Taavetin helluntaiseurakunnassa talvella 1994/95. Hän sanoi Jeesuksen tulon olevan paljon lähempänä kuin monet helluntaisaarnaajatkaan aavistavat.

GILBRANT THORALF, 1988.

"Odotan erittäin, erittäin kiinnostuneena, mitä Gorbatshov saa aikaan", julisti norjalainen Thoralf Gilbrant Suomessa helluntailaisten järjestämillä juhannusjuhlilla vuonna 1988. Hänen kirjoitustensa tuntijana saatoin arvella ajatuksiaankin: tuleeko sittenkään Antikristus EU:sta, entä kuka on ruhtinas Goog? Iso Raamatun Tietosanakirjan kansainvälinen päätoimittaja, Novumin päätoimittaja, sanomalehtimies ja tutkija monen vuosikymmenen ajalta. Tuskin Pohjolasta löytyy yhtä merkittävää miestä Raamatun profetioidenkaan selittämisessä. "Ennustukset toteutuvat 1-4" (RV 1975-77) vielä parempi kuin vanhoilla päivillään tekemänsä "EU peto vai pelastaja" (RV 1994).

VIKSTEN MAURI, 1989.

Mauri Viksten "Tulevaisuuden suuntaviivoja" (RV 1989) lähenee Danielin kirjan hylkääjien opetuksia. Niin en voi sanoa Jukka Rokan kirjasta, vaikka hän erehtyikin väittämään, ettei Daniel 9:27:ssa mainittu aika ole sitä mitä siinä sanotaan. Aikaa ei kuitenkaan lyhennä se, että päiviä lyhennetään (Matt 24:22) kolmanneksella (Ilm 8:12) maan pyörimisliikkeen nopeutuessa.

Ilmestyskirja Karitsan häiden alkamisesta puhuessaan ei sano aikaa, mutta Daniel sen kertoo. Viksten ja kumppanit saisivat tutkia Danielia eikä vain Ilmestystä! Kansanlähetysväki kuitenkin otsikoinee edelleen "Mitä Raamattu opettaa seurakunnan ylöstempaamisesta" (Uusi tie) viittaamattakaan Danielin kirjaan! Samalla voisivat vääntää käskyn "portosta ulos!" (Ilm 18:4) itseänsä miellyttäväksi, koska eivät kirkosta eroa, vaikka tietävät kohdan kirkkoa tarkoittavan.

PÖYSTI OSMO, 1990.

Kirkkoihin kuulumaton. Kirjoittanut ja nyttemmin parille IVY-kielellekin kääntänyt ja kustantanut kirjan "Miten Jumala tunnetaan". Sitä lainataan sivun Lainakirjasto alussa. Kirjansa on 234 sivuinen, ja vähäisten "Kirkkoihin kuulumattomat" otsikon alle luettavissa olevien julkaisujen joukossa sitä on suositeltava, kuten olen tehnytkin. Paljon seurakunnan historiaakin sisältävä kirja "Miten Jumala tunnetaan" on saatavana täältäkin postitse maksutta. Lähetyskuluiksi 20 mk:n seteli, kiitos.

Merkillistä, että yleisissä kirjastoissa seurakunnan kaikki julkaisut kielletään omakustanteisuuteen vedoten. Akateemikko Paavo Haavikkokin kirjassaan "Tulevaisuudesta" (Art House, 1996) muistuttaa omakustanteiden tekijöistä Mikael Agricolasta Mika Waltariin. Ja löytyyhän kirjastoista Haavikon julkaisut, vaikka hän on kustannusliikkeensä omistaja.

WESTLAKE GEORGE, 1990.

Koska tässä on kysymys "varsinkin helluntailaisten" oikeasta tulkinnasta, paikkansa ansaitsee kansainvälinen helluntaiteologi, George Westlake Jr. Suomen Helluntaiherätys on pitkään markkinoinut Kansainvälisen kirjeopiston, nykyiseltä nimeltään Kansainvälinen Teologinen opisto, julkaisuja. En kuitenkaan ole omien julkaisujeni lisäksi missään havainnut edes lainattavan Iso Kirja Raamattuopistolta tilaamaani Westlagen erinomaista kirjaa "Daniel and Revelation".

HAAPALA TOIVO, 1991.

Jyväskylän Siion-helluntaiyhteisön paimentaja "henkilökohtaisesti uskoo" lopun ajoista niinkuin seurakunta opettaa. Lähemmin "Daniel 9:27 aikamme paljastin". Toivottavasti Toivo ei ala perumaan puheitaan esimerkikisi Australian joulukonferenssin pääpuhujana jouluna 1996.

LAUKKANEN VESA, 1992.

Vuonna 1992 Suomen eduskunnassa oli eräs kaltoin kohdeltu mies. Hyvä ettei tullut tapetuksi "kristillisen" Suomen kansanedustajien toimesta. Hän teki siellä kysymyksen: Muistaako kukaan ketkä tappoivat ensimmäisen marttyyrin, Stefanuksen. Voitte muistella, mutta totuus on, että vain tapetun nimi muistetaan. Vesa Laukkanen muistetaan parhaimpana EU-asiantuntijana eduskunnassa, mutta hän halusi hypätä hukkuvasta laivasta. Niinkuin Titanic ennen ensimmäisen maailmansodan alkua, niin Estonia nyt, mutta herääkö monikaan ajoissa?

Vesa Laukkanen erosi kristillisen liiton eduskuntaryhmästä perustaen yhden miehen ryhmänsä. Kristillinen liitto on mukana pönkittämässä valtiokirkkoa, mikä olemassaolollaankin on seurakunnan syrjintää. Suomen hallitus halusi tehdä tulevaisuusselontekonsa ja Laukkanen antoi oman selontekonsa: Tulevaisuus - maailman tuho ja Jumalan pelastustie. 27. 10. 1993 eduskunnassa pitämäänsä puhetta jaettiin maksutta varsinkin Tampereen seudulle. Mutta julkisuudessahan ei selitetty mitä silloinen pääministeri, Esko Aho, "ei ole tarkoitus ennustaa tulevaisuutta" lausunnollaan tarkoitti. Itse he ennusteitaan tekevät kieltäen ennaltatietämisemme!

Laukkanen kirjoittaa monista aiheista. Esimerkiksi: "Yksi hirvittävimpiä valheturvia ovat kirkko ja uskonnot. Petos lähtee Suomessakin varsin aikaisessa vaiheessa liikkeelle", kastelussa kirkon jäseneksi. Demokratiasta hän sanoo, että siinä heikot ja vähemmistöt menettävät oikeutensa. Tulossa onkin teokratia, jumalanvalta ensi vuosituhanneksi. Silloin hallitsevat valitaan 1996 alkaneen kunnallisvaalikauden aikana. Vain Tulija on Tuomari, mutta haluammehan olla edes ehdokkaana.

Vesa Laukkanen lähetti pyynnöstä kirjansa lahjaksi ja toimitin pyytämättä omani kuten monille muillekin. Ymmärrys saa lisääntyä edelleen, vaikka hyvin Laukkanen on selvillä armotalouskauden ajan päättymisestä aivan näillä hetkillä. Ei siis "vaikka 500 vuoden päästä" kuten täkäläisen ev. lut. kirkon nuoret minulle lehden palstalla kirjoittivat papeilta oppimaansa p:tä toistaen. "Ihmiskunnan suurin taistelu on aina ollut ja tulee aina olemaan taistelu ihmissieluista" aloittaa Laukkanen. Niin hyvin kuin tiedämmekin Herran paluun yksityiskohdatkin, aina löytyy herätyksen estäjiä ja vääristä profeetoista varoittajia, vaikka kaiken aikaa profetiasarjamme etenevät kohti taivaallisen Jerusalemin pysyvää rauhaa minkä maanpäällisen parodian kaikki näemme parhaillaan toteutuvaksi, elleivät harhaan johtavat johtajat ole sokeita fyysisestikin.

KUOSMANEN JUHANI, 1993.

Juhani Kuosmanen julkaisi ansiokkaan "Herätyksen historia" teoksensa jo 1979. Onneksi sama mies on sittemmin toiminut ei vain Ristin Voiton päätoimittajana vaan vastannut uusien helluntailaissaarnaajien eskatologian opetuksesta. Daniel 9:27 kuuluu meidän aikaamme, niinkuin Kuosmanenkin opettaa toisin kuin esimerkiksi Osmo Haavisto vuoden 1995 kirjassaankin. Vaihdetaanko helluntailiikkeen eskatologian opettaja Juhani Kuosmanen piankin huonompaan? Niitä kyllä riittää helluntaikirkoissa. Kuosmasenkin ymmärrys saisi lisääntyä Raymond Chaslesin toistamisesta. Eivät vuosiviikot keskeytyneet Jeesuksen kuollessa vaan silloin kun juutalainen kansa ja pyhä kaupunkinsa Jerusalem säädettiin erilleen 70 jKr.

SYVÄNTÖ KALERVO, 1994.

Häntä kehutaan kirjassa "Daniel 9:27 aikamme paljastin": Kalervo Syväntö Syväntöjen perhekunnan joulukiertokirjeessä 1994 kertoo aivan oikein: "Jo sopimus Jordanian kanssa. Vaikka se ei lopullinen rauha olekaan tämä on merkittävä askel kohti sitä tilannetta..." Daniel 9:27 aikamme paljastin-kirjaa saa 10 mk:n postituskuluja vastaan tai ilmaismateriaalisivulla mainituin ehdoin.

HAAVISTO OSMO, 1995.

Vuonna 1995 ilmestyi Suomessa puolisen kymmentä Herran paluuta koskevaa selitysteosta. Helluntailaisen Osmo Haaviston "Mitä Johannes näki" poikkesi perinteisestä helluntailaisesta tulkinnasta samaan, mitä esitti kansanlähetyksen Matti Väisänen kirjassaan "Milloin Messias tulee". Parempi jopa Suomen Raamattuopiston johtaja, Raimo Mäkelän "Ilmestyskirja nyt". Jos unohdetaan kirjoittajan Daniel 9:27 tutkimus, selvästi parhaimpana selitysteoksena ilmestyneistä pidän Hal Lindseyn "Tule Herra Jeesus", Lindseystä vuoden 1995 kohdalla.

Osmo Haavisto toistaa Lutherin käsitystä siitä, ettei lopun ajan suurta ahdistusta tulisikaan vaan se oli 70 jKr. Tituksen hyökätessä Jerusalemiin. Paljon ei tarvitse olla perillä profeetallisesta sanasta kun tietää Antiokuksen ja Tituksen tulevan Antikristuksen esikuviksi. Suuri ahdistushan päättyy Herran näkyvään paluuseen. En ymmärrä, miksi helluntailainen kustannusliike yleensä kustantaa kirjan, mikä Kuosmasen ja Rokan toimesta tyrmätään täysin kustantajan lehdessä. Haetaanko kenties arkkipiispallista tyyliä tuoda kaiken maailman typerät selitykset päivänvaloon voimatta lainkaan karsia hölmöimpiä pois. Tässä kirjassa esitettyjen "hullujen" ennustukset toteutuvat!

LINDSEY HAL, 1995.

Tunnetuin Daniel 9:27 meidän ajassamme-selittäjä USA:ssa on Hal Lindsey, joka Osmo Haavistolta saamani kirjeen mukaan ei ole helluntailainen toisin kuin 1995 kirjassani väitin. Helluntailaiskustantamo Ristin Voitto kuitenkin aiemmin julkaisi Lindseyn tuotantoa suomeksi. Viimeisimmät Lindseyn kirjat ovat ilmestyneet meillä Kuva ja Sanan toimesta. 1995: "Tule Herra Jeesus", josta tärkeä lainaus "Suomen syöjä" sivulla. Lindseystä enemmänkin muualla. Mm. 1995 kirjassani ja Wilkersonin kohdalla, vuosi 1974 edellä.

HILTUNEN ANTERO, 1996.

Juutalaisten paluu maahansa on Jumalan tahto ja pitkälle ajassamme toteutunutkin. Suomella on ollut kyseenalainen kunnia toimia merkittävänä juutalaisten exoduksen estäjänä, mutta maasta on löytynyt paljon niitä ihmisiä, jotka ovat avustaneet juutalaisten siirtymistä Israelin maahan. 1990-luvulla on Suomen kautta Venäjältä Israeliin kulkenut yli 7000 juutalaista, vaikka vähin äänin.

Yksi niitä järjestöjä, jotka avustavat juutalaisten exodusta on Kaarneet ry. Sen työssä on mukana myös Antero Hiltunen. Hän on toiminut Israelin ystävien luottamustehtävissä Turussa ja hoitanut exodukseen liittyviä tehtäviä myös tulopäässä, Israelissa. Toukokuussa 1996 hän oli Gasthaus Joutsenossa ja työtoverinani pitämässä Israel ja seurakunta seminaaria. Hiltuselta löytyy opetusmonisteensa "Hengellinen sionismi". Termihän tarkoittaa sitä, että Israel on esikuvaa seurakunnalle kaikessa, myös siinä, että Herran palatessa seurakunnan tulisi olla yhtä ja erossa portosta. Kirkkokunnissa opetusta lähteä niistä yhteen yhteiseen seurakuntaan ei tietenkään pidetä suotavana niinkuin maailmassa ei pidetä siitä, että juutalaiset lähtevät yhteen. Suotakoon tässä kuitenkin tämä näkökanta esitettävän se kun on osa niitä ennustuksia, joiden toteuttamisessa kirjan tekijäkin haluaa olla mukana.

TÄLLÄ palstalla ei ole tilaa kirjoittajalle

Kotisivulle

Martti Ahtisaaresta. Presidentti Ahtisaari on jostakin oppinut profeetallista taitoa, väitetään kohdassa 10. syyskuuta 1996 sivulla "Venäjän tilanne päivittäin". Sinne jatkuukin PRESIDENTTIPELI: Voitte kuvitella olevanne Mara. Ja hän itse valitsee mihin peli tulee päättymään! Jos ottaa askeleen oikeaan suuntaan nyt ja sanoutuu irti ev.lut. kirkon piispojen nimittämisestä PÄÄSEE TAIVAASEEN! Ellei, palaa lopulta kotiinsa. Onhan peli suomenkieltä osaaville. Ja

tässä ARKKIPIISPAPELI:Voitte kuvitella olevanne Vikke. Käydä katsomassa välillä hieman järkevämpiäkin piispoja. Mutta pelaajalla ei ole mitään mahdollisuutta päätyä muualle kuin sinne minne saatana. Siitä yksinkertaisesta syystä, että se joka maan päällä tulee Kristuksen sijaan, pääsee sinne mikä tulee taivaan sijaan. Helvetin tulisin paikka on pappeja täynnä sanoi Lutherkin, mutta me täsmennämme, että ensin sentään ylemmät sijaiset. K 16. Ei suositella lapsille eikä kirkon opetuksesta nauttiville, mielisairaille, tms. Uskallatko painaa tästä? Huomautus: Raamattu kieltää lausumasta ketään henkilöä helvettiin ja ainahan paavinkin asemaan olisi toisia tulijoita.

kotisivulle

- - -

- -

-

Sanastoa: Lappeenrannan seurakunta, kirkko, kirkot, kirkkorakennus, temppeli, kirkkopyhä, pyhäpäivä, lepopäivä, joulu, juhlapyhä, kirkko, evankelis-luterilainen kirkko, ev. lut. kirkko, ortodoksikirkko, katolinen kirkko, kirkko keskellä kylää, kirkonkylä, kirkko, seurakunat, helluntaiseurakunta, helluntaiseurakunnat, vapaakirkko, vapaakirkot, baptismi, baptistikirkko, ev.lut. kirkko. Martti Luteher, kirkko, seurakunta, Imkatran seurakunta, Luumäen seurakunta, Lemin kirkko, Lemin seurakunta, Taipalsaaren seurakunta ei kuulu ev. lut. kirkkoon, Tampereen Tuomiokirkko, tuomiokirkkoseurakunta, Helsingin juutalainen seurakunta, juutalaisuus, ortodoksi, oikeauskoinen, usko, uskovainen, kirkko, seurakunta, eriseura, lahko, lahkot, seurakunnat, metodistikirkko, metodistiseurakunta, seurakunta. kirkko, kirkkoihin kuulkumattomat. Lappeenrannan seurakunta, kirkko, kirkot, kirkkorakennus, temppeli, kirkkopyhä, pyhäpäivä, lepopäivä, joulu, juhlapyhä, kirkko, evankelis-luterilainen kirkko, ev. lut.