Kirjastossani on 5 kpl mielenkiintoisia sinikantisia paksuja kirjoja "Otava 1913-1917", johon pääsette nyt kanssani tutustumaan. Kysymys on sidotusta Otava kuvallinen kuukausilehti.
Tähän sidottuun vuosikertaan 1914 on jo saatu aakkosellinen sisällysluettelo,
mutta läpikäyn koko teoksen kirjaten hajanaisesti:
N:O 1 1914
LOHJAN KIRKKO, kirj. Hanna Favorin.
Lohjan kirkonpitäjää mainitaan asiakirjoissa ensi kerran v. 1323
ja otaksutaan, että kirkko rakennettiin 13. vuosisadan alkupuolella.
Turun tuomiokirkon rakentaminen kesti noin 70 vuotta, ja ilmeisesti
Lohjan kirkkoa rakennettiin yhtä pitkään.
10 hyvää kuvaa, viimeisenä: Katolinen jumalanpalvelus Lohjan kirkossa.
Aurinkokunnan kehityksestä Ilmari Bonsdorff s. 12-17
Enver-bey kirj. Aino Malmberg
Turkkilainen sotaherra. Liekö ollut taistelemassa
1917 Allenbyä vastaan?
Yölliselle ulapalle, tunnelmakuva Laatokalta (siis Suomesta 1914!)
kirj. Iivo Härkönen
Begiiniläisnaisia kirj. Emma Kraft.
piirroskuvitus, nunnia.
Kuvia Algierista kirj. E.S. (Simelius?) s. 29-32
Muodista Hilma Pylkkänen
piirroksia Pariisittarista
Kirjallisia pikkutietoja Helmi Krohn s. 38-40
Jarmari Finne on niinikään julkaissut romaanin.
Tämä Finnehän oli mies, jonka Kiljusen herrasväkeä luin jo lapsena HV
Fatme. Kertomus itämailta kirj. Börge Janssen. s.41-48
novelli tanskaliselta kirjailijalta.
N:O 2 1914
MIKÄ OLI KALEVALAN PALKKA? kirj. Kaarle Krohn
Kun 4 vuotta sitten vietettiin vanhan Kalevalan 75-vuotisjuhla..
vähäistä 500 kappaleen ensipainosta riitti myydä toistakymmentä vuotta.
Vasta Snellmanin vaikutuksesta innostutiin Kalevalaan. HV: Snellman teosofi?
1848 31. 1. Lönnrot kirjoitti Collanille Laukosta. s. 51 välilehtinen vanhaa kalevalaa.
kuvia: F. J. Rabbe, S. G. Elmgren.
Maaliskuussa 1849 valittaa SKSeuran sihteeri Elmgren Lönnrotille:
"Yhtiö suomalaista kaunokirjallisuutta varten täytyy jättää toistaiseksi, koska
monet mahtimiehet ovat sitä vastustaneet muka valtiollisesti vaarallisena."
1850 kirjoitti Lönnrot Rabbelle: "Suomalaisen sanomakirjallisuuden
laita on nykyään niin surkea, että kaikki on kohta oleva ainoasti autuaassa muistossa."
Palkka oli kirjoitetun sanoman säilyminen ja sehän on raamatullista sinänsä. HV
Parooni - kansan mies kirj. Ilmari KIanto. s. 58-62
Hyrynsalmen metsänhoitaja 1800-luvun lopulla "parooni".
MIES, JOLLA ON KAKSI VAIMOA,
Tsheremissinainen, kirj. Uno Holberg s. 63-67.
kuvia mm. kansallispukuisia tsheremissejä heinänteossa
sekä tatarirouvia ihan kokonaan mustan kaapun alla kulkevat.
HUSAARI, kirj. Ferencz Herczeg s. 68-70.
ALPO SAILO kirj. Aukusti Simelius
Kuvanveistäjä Alpo Sailo sai 1912 M. A. Castrenin muiastopalkinnon.
Ja veistospäistä kuvia ohessa.
Stassfurtin suolakaivokset Gunnar Heikel.
Pohjalainen tarina Erkki Kivijärvi.
Myyrät Lapissa Ludv. Munsterhjelm.
Kirjallisia pikkutietoja Helmi Krohn
Maila Talvion Yölintu on vauhdikkaasti kirjoitettu.
Kolme Vilhelm Ekelundin runoa. s. 89
Fatme kertomus itämailta jatkuu.
N:O 3 1914
Yhtä ja toista Torniosta
kirj. S. Paulaharju
Millainne olio Tornio sata vuotta sitten, katso
Resa genom Sveriges och Norriges Lappmarket, 1821 af J. W. Zetterstedt s 101-102.
kuva mm. Torniosta johtava silta Haaparannalle. puusilta.
Samasta kohden lienen kulkenut autolla uutta siltaa v. 1991. HV
SYRIALAISEN TEMPPELIN JÄTTEET JANICULUMILLA kirj. Liisi Karttunen
..syrialaisille jumalille. Mainitseehan latinalainen kirjailija Macrobius -
HIeropolis:sa
Pakkanen Ilmari Kianto
"Huomaan tuijottavani Aleksis KIven kuvaan, joka on maalattu parvekkeeni oveen"..
PEKKA HALONEN kirj. Fred. J. Lindström. s. 113-118
hyvin kuvin.
VANHOJA SUOMALAISIA SOTALIPPUJA kirj. K.K. Meinander.
kuva: sotalipuja Kansallismuseon kirkkosalissa.
piirroskuvia mm. Henkivartijarakuunien henkivartijalippu v. 1752
Messukylän lippu v. 1712 siinä seppeleen sisällä miesmunkki ja yläp.
luku XII kehyksissä kahden karhun pitäessä molemmin puolin.
Porin rykmentin komppanialippu v. 1686. ym ym.
LEO MECHELIN KIRJOITUSPÖYTÄNSÄ ÄÄRESSÄ kirj. Tekla Hultin
Leo M.:n äskettäinen kuolema...
kuvassa takanaan iso kirjastokokoelma.
Muisto Ruotsin salosuomalaisista Ruotsin pääkaupungissa. E. E. Kaila. s. 130-131
"vielä suomalaisempi on toinen tuvista 1600-luvulta"
MATHILDA WREDE kirj. Aukusti Simelius, näköispatsas A. Sailo (kuva)
"Ja kuitenkin on hänet pakotettu luopumaan työstänsä. Tammik. 8. p:nä 1913
hänelle annettiin kielto, että hän ei saa käydä vankiloissa lohdutusta jakamassa."
HV Pakko lisätä uutisiin:
mm. että 90 vuotta edellisestä syntymäpäivästäni
vankilalähetti Mathilda Wredeltä estettiin työnsä.
Asiasta näkyy mainitunkin netissä:
http://artikkelihaku.kansallisbiografia.fi/haku/tiivdisplay.php?recid=2957
"Mathilda Wrede aloitti vankien uskonnolliseen herätykseen tähtäävän toimintansa 1883.
Hän jatkoi sitä 30 vuoden ajan aina vuoteen 1913 saakka, jolloin vankeinhoitohallitus
kielsi yksityiset tapaamiset vankien kanssa."
MATHILDA WREDE
Mathilda Augusta Wrede (1864-1928) O. A. Wreden sisar,
sisälähetystyöntekijä, "vankien ystävä". Saatuaan usk. herätyksen
Wrede alkoi vierailla vankiloissa ja keskustella siellä vankien
kanssa. Mathilda perusti veljensä Henrik Wreden kanssa Toivolan
työsiirtolan Anjalaan. (Spectrum).
Jeesus opetti käymään katsomassa vankeja, sairaita, jne.
Fatme jatkosarjaa.
N:O 4 1914
Suomalaiset kansanopistot Niilo Liakka.
Runsain kuvin mm. Uudenkirkon kansanopisto
sellaisena kuin Uudellakirkolla 1886 syntynyt
äidinisänikin sen on voinut nähdä. HV
Pierre Loti runoilijana. Anna Tuderus. s. 153-156.
Kahvi E.E. Kaila.
Eräs kööpenham ylioppilaskoti ja sen perustaja , Emma Kraft.
G. A. Hagerman s. 1842 Jyllannissa oli perustaja.
Orpo äiti kirj. Väinö Kataja.
POSTI- JA REKLAAMIMERKKI -PAKINAA kirj. Arvid Lydecken.
"Onkohan olemassa ainoatakaan hiukan suurempaa perhettä, jossa ei
ainakin yksi toivorikas vesa kokoilisi postimekkejä! ...
" kuvia mm. Suomen surumerkki v. 1900
Orjan tarina kirj. Larin Kyösti
Käynti Emil Wikströmin luona Helmi Krohn
Suomalaisten kansantanhujen alkuperästä Asko Pulkkinen
Fatme
N:O 5 1914
Kuvia Edinburghista A. Rintaniemi.
ROOMAN MUINAINEN KARNEVAALI kirj. Liisi Karttunen.
".. piispat ja papit maallisytuivat, tavat huononivat,
monet pakanalliset menot pääsivät jälleen valtaan.."
KÄYNTI ELLEN KEYN KODISSA B. Nyberg.
Ruotsalainen kirjailija 1849-1926
Kööpenhaminan kansakoulut Eino Mela.
Diefenbach Caprin saarella. s. 218-
Sokeriteollisuudesta Suomessa s. 220-
POHJOLAN KEVÄT Väinö Kataja.
PORVOON NAISOPISTO Mikko V. Erich. s. 229-
Kirjallisia pikkutietoja, Helmi Krohn
s. 233 mainitsee kertomastani Kotimaa-lehden ensimmäisestä
päätoimittajasta:
"Erittäin kiitettävä asia on, että Suomalainen Naisliitto on ottanut
huolekseen Minna Canthin muiston säilyttämisen.. julkaistiin pieni
kirjanen "Minna Canthin muisto", joka sisältää kymmenkunta kirjoitusta
tästä etevimmästä naiskirjailijastamme... Persoonallisia muistoja
Minna Canthista ovat esittäneet
Pekka Aho,
Alli Nissinen ja Helmi Kiviluoto, joista varsinkin ensimmäinen on
mielenkiintoinen. !! No tuo pitää löytää. HV
Fatme jatkoa.
N:O 6 1914
MUINAISJÄÄNNÖKSIÄ PALESTIINASSA kirj. Arthur Hjelt ss. 241-247.
Käydessäni v. 1911 Palestiinassa...
Esihistoriallisen aikakauden kiinteistä muinaisjäännöksistä yleisimmät ovat ns. dolmenit,
joita on Palestiinassa arviolta noin 2,000.
Varsinainen kanaanilainen hauta on ns. kaivohauta.
"Onko sitten Salomon temppelin perusmuureista säilynyt mitään jäännöksiä?
Tämä riidanalainen kysymys lienee nyt Samarian muurilöytöjen perustuksella
katsottava ratkaistuksi. Sillä ne mahtavat kivilohkareet, jotka englantilaiset
muinaistutkijat aikoinaan löysivät jerusalemin itäisestä kummusta noin 11-18 m
syvyydeltä maanpinnan alta, ovat muodoltaan samanlaiset kuin ne, jotka nyt
tunnetaan Samariasta. Samasta syystä voinemme nykyisin olla varmat siitä,
että ne vanhat muurin jäännökset, joita on löytynyt Jerusalemin eteläosasta,
ovat kuuluneet Salomon rakennuttamaan kaupunginmuuriin."
s. 244 kuva nykyisin itkumuurina tunnetusta aivan siivoamattomasta muurista
ympäristöineen. "nykyisen Haram-es-serifin koillisessa kulmassa, jossa on
tavattoman suuria - 7 m pituisia lohkareita." Kommentti: Tässähän on tarkempi
kuvituskin kuin Hjeltin matkakirjassa "Ylös Jerusalemiin" (Otava 1915).
Malmaisonin linna. s. 248-
kuva mm. Napoleonin huvimaja
Napoleonin valtaistuin, Josephine:sta iso kuva.
s. 253 "Ja katolinen kirkko palautetaan Ranskaan."
"Napoleon muuten kävi usein Malmaisonissa Josephinea tervehtimässä, jonne tämä oli
jälleen koonnut iloisen piirin ympärilleen. Eikä tätä iloa sammuta edes Napoleonin
äkillinen kukistuminen. Josephine ottaa vastaan samat hallitsijat, jotka ovat
voittaneet hänen puolisonsa (Waterloossa) ja lähettäneet hänet Elban saarelle. Varsinkin hän
liehakoi Venäjän keisari Aleksanteria, koettaen naittaa hänelle tyttärensä,
eronneen prinsessa Louis Bonaparten. Täällä hänet kuolemakin kohtaa 29. 5. 1814
vilustuttuaan juhlassa, jonka hän Napoleonin kukistumisen johdosta oli pannut
Malmaisonissa toimeen."
Englantilaisten hävitysretki Ouluun v. 1854.
G. Kivistö.
Krimin sota oli puhjennut. Raahen edustalla 3 englantilaista sotahöyrylaivaa.
Oulussa murhapolton ja ryöstön vahingot arvioidaan 380.000 ruplaan.
Kesänvietto Tyrolissa. Ingborg Simesen.
SUOMALAISIA KANSANOMAISIA LEIKKIKALUJA J. Lukkarinen.
HENGESSÄ ON ELÄMÄ. Helluntaimietelmiä Viljo Häyhä.
Professori Höffdingin kunnia-asunto Axel Meier.
Japanilaisia kukkadekoratsioneja.
Fatme.
N:O 7 1914
Parisi 300 mewtrin korkeudesta. Jean Bouchot.
Käynti leprasairaalassa Orihvedellä S. Wegelius. s. 294-
Käynti Wartburgin linnassa Armas Esti.
Juhannusyö saaristossa. Hugo Jalkanen.
MARIKA STJERSTEDT kirj. Alma Söderhjelm.
Silmät Marika Stjernstedt.
JOONAS HEISKAN LUONA Heikki Hyppönen.
INNOSTUKSEN MIEHIÄ Aarni Voipio. s. 317-
Amerikan N.M.K.Y. mm. John R. Mott.
Elämää raahelaisessa porvariskodissa puolivuosisataa sitten, Anna-Maria Tallgren.
Kirjallisia pikkutietoja Helmi Krohn.
Fatme.
N:O 8 1914.
Nicotiana, E.E. Kaila.
Tupakka on heikoin siitä kolminaisuudesat, jonka muut jäsenet ovat
hashish ja ooppiumi... Cannabis sativa indica nikotiini
KARHUJA AJAMASSA SODANKYLÄSSÄ A. Peltovuoma.
Sivulla 352 kuva: Sodankylän vanha ja uusi kirkko.
Santi Quattro Coronati, kirj . Liisi Karttunen
Avikin koulukoti kuuromykkiä varten, kirj. Huugo Nyberg
Tokio kir. Ludv. Munsterhjelm.
Rabindraneth Tagore, kirj. Maija Hoogewerff
Laulu-uhreja kirj. R. Tagore.
TAITEILIJAKOTI "VIKAN"
Martin ja Hanna Wegeliuksen muisto.
Hankoniemen taistelulaulu 27. heinäk. 1714 kirj. Jalmari Finne
Kaivo kirj. Yrjö Koskelainen.
Fatme-sarja jatkuu.
N:O 9 1914
Jena kirj. V. K. Trast.
Murasaki ja Sei, japanilaisia kirjailijattaria, kirj. Reino Silvanto.
JOSEPH ALANEN
Omalaatuinen Kalevalan kuvittaja, kirj. K. V. K.
Pari kolme vuotta sitten kirjoittaja oli nähnyt Tampereella ihmeellisiä
satuhenkisiä Kalevalamaalauksia.. ne olivat Joseph Alasen.
HV: Tämä Alanen on suosittu myös postikorttitaiteilijana.
Koppelo poikineen kirj. Elin Munsterhjelm
Sällien isä kirj. Eino Mela. Kölnissä v. 1813.
Runni, kirj. R. Calamnius.
"Paikka on jonkinlainen Betesda"
Uudet kengät kirj. Jalmari Hahl.
Sivulla 413: ILMALAIVOJEN TUHOAMINEN SODASSA
Nykyajan sotavarustuksiin kuuluvat myöskin ilmalaivojen hävittäjäkoneet.
kuva saksal. ilmalaivojen hävittäjä-tykki ja
sukellusveneen ilmatorjuntakanuunasta. ei kirjoittajaa mainittu.
Suuret sotakirjeenvaihtajat kirj. Rudolf Holsti.
kuviakin kuudesta ulkom. kirjeenvaihtajasta.
Fagervik. kirj. Vera Paldan.
Fatme.
N:O 10 1914.
Yellowwstone´n kansallispuisto.
kirj. A. Rintaniemi.
useita kuviakin jylhistä maisemista.
TORNION KIRKKO kirj. V. K. Trast sivu 444.
Mikael Agrikolan muisto (lehdessä siis k)
Kuvakin muistokivi Mikael Agrikolan muistoksi,
joka syntyi Thorsbyn kylässä ja kuoli
9. 4. 1557 ja haudattiin Viipuriin, pystyttivät
Pernajan pitäjässä tämän kiven vuonna 1914.
HV: Huom. MIHIN ON AGRICOLA HAUDATTUNA!
Böttinger-opisto Berliinissä s. 447.
Miten olen löytänyt elämänurani? Max Oker-Blom.
Samalla otsikolla Larin Kyösti.
Elin O. Kallio ja Hilma Rantanen-Pylkkänen.
Vuorela. Kirj. Helmi Krohn.
"Vanhimpia suojelukasvatuslaitoksia maassamme ja ainoa laatuaan
alaikäisiä tyttöjä varten on "Vuorela" Vihdio pitäjässä.
Flamilainen sankari kirj. Edward Peeters s. 467.
EGYPTILÄISEN KUVANVEISTÄJÄÖN TYÖHUONE v. 1400 e. Kr.
kirj. Harri Holma.
Otavan huonekalupiirustuskilpailu.
Fatme.
N:O 11 1914.
Aino-kansa Sahalinsaarella kirj. Ludv. Munsterhjelm.
Euripideen Alkestista katsomassa Lauri O. Th. Tudeer.
Pere-Lachaise kuolleitten kaupunki Pariisissa kirj. Naemi Ingman.
Miten olen löytänyt elämänurani E. G. Palmen, Hilma Pylkkänen,
Hanna Ingman ja Väinö Sola vastasivat Otavan kyselyyn.
Metsänhoito ja kansakoulut.
SUOMALAINEN KANSANRUNOUS JA SOTA
kirj. J. V. Lehtonen.
SIINAIN HELMI
kirjoittanut Arthur Hjelt s. 519-524
Nousemme el-Meharretkummulle saadaksemme yleiskatsauksen
Feiranin keitaasta ja sen ympäristöstä.
Vastapäätä kohoaa laakson pohjoisena seinämänä
Dshebel Tahune, Myllyvuori. Takana kallioinen
Wadi Alejjat. Hyviä kuvia mahdollisesti nettiin myöhemmin.
Siinain helmi, kuvat: s. 519 Palmulehtoja Fairanissa; taustana Serbal
s. 520 Aaronin kumpu.
s. 521 Wadi Aleijat.
s. 522. Dshebel Tahune.
s. 523 Kostehikon puro tienä.
s. 524 Ras es-Safsaf ja er-Rahan tasanko.
Siinain helmi löytyy myös A. Hjeltin kirjasta
Matka Siinaille Otava 1914. ss. 110-116.
Siellä kuvat 18. Etualalla el-Meharret kumpu
raunioineen Phot. Amerikan Colony. s. 112.
19. Dshebel Tahune. Phot. Amerikan Colone. s. 115.
Tämä kuva on sama kuin Otava 1914 s. 522.
20. Wadi Alejjat. Tämä kuva on sama kuin
Otava 1914 s. 521. Otavassa siis "uusia"
kuvia Siinain helmeen s. 520, 523 ja 524.
Mutta s. 523 kuva onkin Hjeltin kirjassa
n:o 22 s. 127 Feiranin puro polkuna.
s. 519 kuva s. 108 kuv. 17.
Lehdessä kuvat ovat selkeämpiä ollen
hieman suuremmassa koossa.
Otavan huonekaluopiirrustuskilpailusta s. 525
Lokakuun päivinä Kaarlo Atra
Sormilehtinen kylmänkuka J. A. Wecksell
Talvi-iltahämärässä Larin Kyösti
Yllätys kirj. Juhani Aho
Lumi kirj. Aino Ackte-Renvall s. 537
Ruotuväen elämästä kirj. Samuli Paulaharju
kuva Oulun maneesi, Suomen ruotuväen pukuja,
Suomen ruotuväen sotilas v. 1888
Kotipetäjä kirj. L. Onerva
Hirvi-Simuna Kaarlo Atra
Uhrikivet kirj. W. Ridala
Tukkimaan Tuomaan sotamuistot kirj. Santeri Ivalo
Pyhä Fransisko Ester Hällström s. 561
MITEN OLEN LÖYTÄNYT ELÄMÄNURANI
Miten olen löytänyt elämänurani, kertovat vuorostaan:
Santeri Alkio, Kaarle Krohn, Emil Cedercreutz,
Arvid Järnefelt, Aino Kallas, Kaarlo Atra,
Emil Schybergsen, Maikki Friberg, Jalmari Finne,
Edvin L. Hedman ja HILJA HAAHTI.
Omituinen jouluvieras kirj. Selma Lagerlöf s. 586
Nykyaikaisista huonekaluista
SOTA JA SOTILAAT TAITEEN VALOSSA kirj. Heikki Tandefelt
Napoleon , Porilaisten marssi ja 20 muuta taideteosta kuvattuna.
Kehtolaulu väsyneelle sydämelle, Erkki Melartin
(Tähän päättyi Otava 1914. Selkeämpi olisi hakemisto,
mutta tutustuin nopeasti itse sisältöön mahd.
jatkotutkimuskai silmälläpitäen. Ja muutkin voivat
löytää mielenkiintoista sikäli kun mainitut löytyvät
tästdes netistä. Harri Veijonen)