MATHILDA WREDE JA AARNE YLPPÖ

Arkkiatri Arvo Ylpön (1887 - 1992) pitkän iän salaisuus oli veljensä Aarne, väitän 1900-luvun henkilöissäni.
Mathilda Wredestä olen viimeksi kertonut 31. 7. 2003 mainiten, että presidentinrouva Ester Ståhlberg kirjoitti hänestä. Tässä
ESTER STÅHLBERGIN TUOTANTO:
http://wwnet.fi/users/veijone/esterstahlberg.txt
Mikä onkaan tämä oi maamme Suomi, kun hienosta suomalaisesta naisesta, Mathilda Wredestä, löytyy netissä Suomea enemmän tietoja ulkomailla mm. Ruotsissa, Saksassa ja Ranskassa:
SELMA LAGERLÖF: MATHILDA WREDE
Heilingenlexikon.de: Mathilda Wrede
Ester Ståhlberg, Première présidente de la république de Finlande. Elle a également publié une biographie de la célèbre bienfaitrice finlandaise Mathilda Wrede.
Joitakin mainintoja Mathilda Wredestä on suomenkielisilläkin nettisivuilla, mutta onko niin, että nykynaisille Suomessa on tärkeää se, että nainen on noussut tekemään jotakin, eikä se, että nainen tekee OIKEITA ASIOITA:
Kouvolan Sanomat 2002: "Mathilda Wrede oli ensimmäisiä tavanomaisuutta murtaneita naisia maassamme, joskin hänelle tasoitettiin jo aikaisemmin jonkin verran tietä, luonnehti kasvatustieteen maisteri Jaana Wilen-Virnes selvitellessään lauantaina Anjalan maa- ja metsätalousoppilaitoksella Anjalankoskella Wreden elämää Aurinko ja kalterit -seminaarissa."
EERO JÄRNEFELTIN MAALAUS ATENEUMISSA
Mathilda Wredestä löytyy jopa Eero Järnefeltin maalaus Ateneumin taidekokoelmissa. Tässä yhteydessä sivuillani esitän juuri sen kuvan Mathilda Wredestä, eikä netissä ennen tätä hänestä mitään kuvaa löytynytkään. Ei myöskään Aarne Ylpöstä.

MATHILDA WREDE YLPPÖJEN TUTTU
Arvo ja Aarne Ylpön äiti oli tuttu vankilalähetti Mathilda Wreden kanssa. Karjala, Carelica-alan teos, lähinnä Konnunsuon vankilalähetystyötä koskien, Taito Seila: Vapautetut (Kuva ja Sana 1961) s. 14 kertoo, miten Aarnekin oli äidin mukana kylässä, jossa Wrede-täti oli läsnä:
"Aarne ei ymmärtänyt, kuka tuo jalonnäköinen vieras oli, mutta kun neiti Wrede tuli hänen luokseen ja otti häntä kädestä kiinni, kumarsi Aarne niin syvään ja kauniisti kuin osasi."
Se olikin Aarnen menoa elämään, joka muistetaan Mathilda Wreden työn jatkajana. Seilan kirja alkaa kuvalla, missä Aarne Ylppö seisoo edeltäjänsä, erään Mathilda Wredeä esittävän maalauksen äärellä. Kirja päättyy kuvaan, missä sosionomi Tuomas Aholainen seisoo Aarne Ylpöstä tehdyn maalauksen äärellä Aarne Ylpön manttelinperijäksi katsottuna.
VAIKUTTAJA LAPPEENRANNASSA
Opettaja Aarne Ylppö oli tärkeä hengellinen vaikuttaja Lappeenrannan seudulla 1920-luvulta alkaen. Hän oli Lappeenrannan helluntaikirkon alkuvaiheen voimahahmo. Vaikutti siihenkin, että Konnunsuon vankilan talousvahtimestari, Aati Kuitunen tuli uskoon ja myös Hengen johdossa kulkevaksi helluntaiapostoliksi. Nykyisin iäkäs helluntaisaarnaaja, Lauri Kuitunen taas Aatin poika, jne., hyvät opettajat opettavat edelleen tässä ja nyt.
TERVEISIÄ ARKKIPIISPALLE
Kun helluntailainen opettaja Aarne Ylppö kuuli sodan aikana aikeista palauttaa juutalaispakolaisia Saksaan, meni hän puhumaan asiasta ev. lut. arkkipiispalle. Arkkipiispa meni Mannerheimin puheille, joka esti pakolaisten luovutuksen. (Kristityn vastuu 48, 30.11.1995).
VANKEINHOIDON TUNNUSTUS
Lainopin ylioppilas Aarne Ylppö oli nimitetty 15. 9. 1921 Konnunsuon keskusvankilan opettajaksi. Kun hän syyskuun 23. vuonna 1958 jäi kyseisestä tehtävästä eläkkeelle, myönsi oikeusministeri hänelle vankeinhoidon ansioristin - tunnustus, joka siihen mennessä oli suotu vain kolmelle.
Mathilda Wreden ja Aarne Ylpön viitoittamalla tiellä tarvitaan edelleen kulkijoita, vaikka jo taannoin valittaen totesimmekin, että tämän vankilalähetystyönkin tekemisen valtio ja kirkkokunnat ovat meiltä kirkkoihin kuulumattomilta Kristuksen seuraajilta aina ja edelleenkin estäneet. Harri Veijonen